”Blogikirjoitus kirjoittaa itse itsensä”

0 No tags Permalink

Niin tuskin sentään käy, mutta voin kertoa että päässäni pyörii jatkuvasti lauseita joilla tulen myöhemmin kuvaamaan tätä…elämystä. Voi pojat. Siihen tulee liittymään ainakin elämäänsä vihaava Jelena ja päälle maalatut homeet. 

Koska wifiä ei luonnollisesti ole, naputan nyt vain tämän lyhyen cliffhangerin ja palaamme asiaan huomenna. 

Ehkä käytän tuota kuvassa näkyvää uskomatonta kesämaisemaa innoituksenani.
Ja nyt sadetta pitelemään johonkin uskomattomaan kauppakeskukseen! Tere!
Vika arkilomapäivä. Haasteen päivä 28/30 done. 

0 No tags Permalink

Paskiainen nimeltä Itsekritiikki

0 No tags Permalink
Tämä on ihan käsittämätöntä. Yritä siinä sitten kirjoittaa mitä tahansa fiktiota, tarinaa, biisiä, lauseenpuolikasta, kun se hullu natsi iskee. Bongaa turhat “eli”:t, ainaiset “no:t”, valittaa kliseisestä sanaparista, bongaa monta lattean imelää kuvailua ja huokaisee näiden typeriän listamaisten lauseiden muodosta. Maneeria, maneeria, maneeria – etkö sinä todella parempaan pysty? 
No en. Saatana. Ole sinä itsekritiikki hiljaa siellä, yritä ite tässä paineessa. 
Se on kai niin että minulle laadukkaan fiktion kirjoittaminen on ihan mahdotonta. Tuotan hyvää, kohtuullista ja paikoin jopa loistavaa tekstiä vain silloin, kun kirjoitan jotain itseäni kiinnostavaa, minusta lähtevää. Jos lapsille käy jotain hurjaa, hauskaa tai outoa. Jos innostun uudesta jutusta tai löydän päästäni ajatuksen, joka ei jätä rauhaan. Sydämenpaloa. Sitä saan tuotettua helposti, mukisematta ja kontrolloimatta. Silloin saatan kirjoittaa kappale- tai jopa sivukaupalla kamaa ilman että edes katson välissä mitä syntyy. Nakutan menemään ja muutaman minuutin jälkeen lopetan, lähes hengästyneenä, ja ihmettelen tulosta. Tuliko tämä kaikki todella minun näppikseltä? Sehän on..hyvää?
Miten samasta saa kiinni silloin kun tekstillä on jokin tavoite? Onko vastauksena mitään muuta kuin ”harjoittelu ja toisto?” Vai menisikö sitä johonkin työväenopiston kurssille? 
Jos joukossamme on pöytälaatikkokirjailijoita, tai niitä oikeasti kirjailjoiksi ryhtyneitä, kertokaa heti – miten ihmeessä kirjoitetaan hyvää fiktiota? 

Lomahaasteesta päivä 27/30 suoritettu. Apua, loma loppuu kohta. Haasteessa kirjoitan loman aikana (3.8. saakka) vähintään yhden kirjoituksen per päivä.


0 No tags Permalink

Jokeriarpa lauloi

0 No tags Permalink

Se suuri reissupohdinta päätyi tilanteeseen ”otetaan tämä viimeinen joka on jäljellä.”

Tampereen kaupunki oli täynnä. Sinne ei haluta enää ketään. Lennot mihinkään muualle maksoi omakotitalon verran. Hanko tuntui epävarmalta sääennusteen kanssa, enkä edes yrittänyt kysyä pääsisikö sinne majoittumaan. 
Olisi varmaan koko Suomen teltatkin olleet täynnä. 
Joten, me matkaamme ajassa kolmisenkymmentä vuotta taaksepäin ja menemme kahdeksi yöksi tänne:

Kuva lainattu täältä jossa toivottavasti osuva kuvaus hienosta mestasta. 
Siis apua 😀 Tallinnan Pirita Top (!) Spa saa nyt näyttää meille parhaat puolensa kauniin ulkokuorensa alta. 
Tietääkseni sieltä saa kuitenkin viiniä, ja sehän on tärkeintä.
Harashoo!

Lomahaasteesta päivä 26/30 suoritettu, thank god. Haasteessa kirjoitan loman aikana (3.8. saakka) vähintään yhden kirjoituksen per päivä.

0 No tags Permalink