Pari nopeeta Asuntomessuilta

5 No tags Permalink

Roadtripin aikana käytiin kääntymässä myös tämän vuoden Asuntomessuilla. Sangen virkistävät olivatkin näin Vantaan ja Hyvinkään jälkeen! Valkoisten kivikuutioiden tilalla oli kauniita, vanhalla perinteelle kumartavia puutaloja. Sisustuksissa nähtiin ennenkuulumattomasti myös muuta kuin mustaa, valkoista ja harmaan eri sävyjä, ja tosi iso osa taloista oli sellaisia meille sopivia. Niin, meillähän alkaa se kuuluisa taloprojekti oikeastaan alusta, joten Asuntomessut sattui sopimaan sikäli hyvään saumaan. Saatiin vertailla erilaisia pohjaratkaisuja, tutkia vielä kerran hirsi vs. CLT asioita ja pähkäillä talon värejä sekä pihasaunan syvintä olemusta (se on ihana). Opittiin paljon, moni asia vahvistui. Päähavaintoina vahvistui vanhat ajatukset siitä, että CLT on vaan ihan pirun makea materiaali, mutta hirsikin on hieno. Samoin sain lisäpontta jo pitkään kyteneelle ajatukselle mustista tai tosi tummista sisäseinistä tiettyihin tiloihin. Niitä näkyi jonkin verran ja toimivat aina hirvittävän hyvin! Muita hyvin toimivia juttuja oli mikrosementti, 20cm korotettu astianpesukone ja liukuoven taakse piilotettu arkieteinen. Suunnittelemamme pohja, talo ja sen kaikki ratkaisut tuntuvat myös edelleen hyviltä, eikä mistään tullut sellaista “voi hemmetti miten me ei olla tota tajuttu” -oloa. Ollaan siis jokseenkin oikeilla jäljillä.

Sisustusbloggaajaa musta ei ihan helpolla saa, mutta kun tämä talojuttu nyt tulee olemaan aika vahvasti pinnalla seuraavat x kuukautta (vuotta) niin annetaan nyt sitten palaa. Alla ei missään logiikassa eikä järjestyksessä muutamia kuvia, joissa joko jotain kivaa tai sitten jotain todella omituista. Asuntomessut on vielä auki 7.8. asti joten vielä ehtii ihmetellä Duudsonien HP:n kotia, kerran palanutta Riihiä ja ökyistä ökyintä “aivokirurgin taloa” terasseineen ja uima-altaineen.

Ovi keittiöstä suoraan grillipisteelle? Jatkoon.
Värejä sisustuksessa! Ja oikeastaan aika täydellinen toi harmaa väri.

Jungmanniin kikkailtu hauska katoshässäkkä.

Ikkuna kuin taulu. Tämä tehdään.

Nosteessa oleva sänky. Siisti, mutta aika pelottava.
Pihasauna, varasto ja niitä yhdistävä täydellisyys.

Hauska potero, tälläistä mä olisin halunnut lapsena!

HP. Niin kuin HP. Tajusitteko? Haha! 
5 No tags Permalink

Heinäkuu 2016

Poreilevaa intoa, tästä se taas lähtee! Tehdään talkoovoimin vähän tontin raivausta, pahimmista puskista eroon jotta näkee kunnolla suunnitella (ja näkee kaiken sen kallion). Talon sovittelua tontille sketchupilla ja pohjan miettimistä. Piharakennukseen sauna vai autotalli? Mihin rahat riittää? Ja onpa tämä upea paikka, hyvänen aika. Niin hienoa.

Älä päästä bisnestä vessanpöntöstä alas

9 No tags Permalink

Mukavan näköinen pieni pubi kauniin Vanhan Rauman torin vieressä, ihan paraatipaikalla. Sisällä baaritiski ja leppoisa tunnelma, jota rikkovat tietysti ne oranssina huutavat kyltit “WC asiakkaille ilmainen, ohikulkijoille 2€, maksu etukäteen kassalla!!!” Kutsuvaa. Osta jotain tai mene pois.

Sama retoriikka toistuu suomalaisessa kaupanteossa myös vessojen ulkopuolella autokaupasta kiinteistönvälitykseen ja vaatekauppaan. On “renkaanpotkijoita”, “listanpotkijoita”, “ohikulkijoita” ja niitä “ei ne kuitenkaan mitään osta” tyyppejä, jotka kehtaavat tulla liikkeeseesi “vain katsomaan, kiitos”. Tässä veroparatiisissamme rahan tekeminen ei ole ihan helppoa, joten ymmärrän tuskan. Mutta tuo tuska on lyhytnäköinen. Vessailmiö kuvastaa Suomessa usein nähtävää myyntifunnelin pahinta ongelmaa. Meille on olemassa ostava asiakas ja sitten ne muut. Ei ole potentiaalisia asiakkaita, prospekteja, suosittelijoita tai tarjontaa kehittäviä palautteen jättäjiä.

Jokainen vessassakävijä on arvokas. He kulkevat tilan läpi, kohtaavat henkilökunnan ja muut asiakkaat, vaistoavat kuppilan tunnelman ja luovat muistijäljen itselleen. Jos he eivät tällä kertaa olekaan kaljavalmiudessa, he saattavat hyvinkin seuraavalla kerralla muistaa sen hauskan kuppilan, jossa oli kiva viba. Saattavat jopa kertoa siitä ystävilleen, tai oikein hyvän markkinoinnin avulla käyntinsä aikana huomata että itse asiassa yksi huurteinen maistuisi just nyt. Entä se kahden euron vessan maksava asiakas? Hänelle jää muistijälki vähän takakireästä paikasta, jossa säännöt ovat supertiukat. Hän todennäköisesti siirtää mielessään maksun arvoksi ja pettyy, kun vessa ei ole kahden euron käynnin arvoinen vaan oikeastaan vähän sotkuinenkin. Hänet voi tulevaisuudessa olla vaikea saada takaisin ostamaan sitä kuuden euron kaljaa.

Jos minulla olisi käynyt niin hyvä tsägä, että vuokraisin toimitilaa ihan torin kupeesta, ottaisin tilanteesta kaiken irti. Sisustaisin vessan niin överisti, että siitä itsessään tulisi Instagram-hitti. Iskisin vessakopin seinään kustannustehokkaat, mutta sillä hetkellä kaiken huomion saavat julisteet, jotka muistuttavat asiakasta yhtäkkisestä janosta. Kysyisin digitaalisella näytöllä vessan ovella, mikä seuraavista oluista on suosikkisi tai minkä pitäisi olla valikoimissamme ja optimoisin sen avulla tarjontaani ja tilauksiani. Katsoisin silmiin jokaista sisään tulevaa ja toivottaisin tervetulleeksi, kysyisin vielä ehkä jälkikäteen oliko vessan siisteystaso riittävä ja toivottaisin tervetulleeksi uudestaan. Pissalle tai bisselle, kummin vain. Kumpikin on minulle arvokasta, liiketoimintaa edistävää toimintaa.

Asiakas saisi ensisijaisen tarpeensa hoidettua ja voisi löytää seuraavan piilevän tarpeensa. Minä saisin pienellä kustannuksella paljon kohdennettua näkyvyyttä ja ovipumpun laulamaan. Torilla seisovat ihmiset huomaisivat, että tuollahan käy kaikki, mennään mekin katsomaan mikä siellä on. Jono toimii aina, oli se sitten vessa- tai tiskijono.

Millä saataisiin suomalaiset kauppiaat arvostamaan jokaista ohikulkijaa, tuntematta katkeruutta siitä, ettei juuri tämä katselija ostanutkaan mitään? Miten saataisiin näkemään koko funneli ja investoimaan markkinointiin, oli se sitten vessan ovessa tai Instagramissa? Kiinnostumaan mittaamisesta ja brändin rakentamisesta? Vinkit ja keinot tervetulleita!

Kirjoittaja on kesälomaileva digihörhö joka ei voi olla murehtimatta sitä kuinka Suomen markkinointi menee vessanpytystä alas.


*****

Huomisen arkeen paluun kunniaksi, tämä oli vilkaisu duuniminään: Kirjoitus on alunperin julkaistu omassa LinkedIn profiilissani 28.7.2016.

9 No tags Permalink