Arkihack: vatsataudin kerrossiivoaminen

Täällä sitä ollaan, vielä pystyssä! Kakkosen oksutauti oli raju mutta nopea, neljässä tunnissa taisi tulla kuusi tyhjennystä. Yöllä lievän kuumeen jälkeen aamuun heräsi ihan toimelias mies. Minulla tietysti kiertää nyt itselläni mahassa, mutta me sovimme nyt tässä yhteisesti että se on vain psyykkistä taikka sitten pahin versio omasta taudistani. Syön edelleen karkkia, ihan vaan varmuuden vuoksi tiedättehän.

Taudin pyörteissä hoksasin että mulla on hihassa yksi noheva #arkihack, jota Insinööri ei ollut jostain syystä ennen tajunnut. Hänen ihastellessaan minun nerokkuuttani kahdelta yöllä, päätin kertoa teillekin saman kikan heti tässä aamulla. Senhän uohdin tietysti. Mutta ajatus palasi mieleeni kun näin Leluteekin Emilian nerokkaan #arkihackin Instagramissa, tämä tulee meilläkin jo heti tänään käyttöön!
Vuorossa siis pitkästä aikaa Valeäidin vinkit –sarjaa, nyt vuorossa vatsataudin siivoamisen helpotus. 
Vatsataudithan on melkein aina yöllistä seuraa. Heräät siihen, että lapsi itkee lohduttomasti ja sängystä löytyy laattakasan keskellä kroolaava napero. Seuraa suihku-mehu-uudetvaatteet-uudetlakanat -rumba, joka alkaa olla todella syvältä ihan hetken päästä. Sillä kun olet saanut lapsen uudestaan nukkumaan, menee puoli tuntia ja sama toistuu. Kolmannen kerran jälkeen sulta loppuu kaapista lakanat. Koska kelläpä nyt olisi kuudet ylimääräiset lakanat? Ja vaikka olisi, voipi olla että viidennen kierroksen jälkeen se aluslakanan asettelu vähän kyrsii. Ei näin.
Tee mieluummin näin:  
Kun homma alkaa ja joudut ensimmäistä kertaa vaihtamaan lakanat, tee se toki ihan normaalisti. Mutta valmiin petauksen päälle asetatkin vielä yhden ylimääräisen kosteussuojan alusalakanan päälle, ja sen päälle 5-6 pyyhettä tyynyn alle levitettynä. Siis pino aukilevitettyjä pyyhkeitä. Katso että pyyhkeet menevät sängyn laitojen yli, laatalla on tapana loiskua aika pitkälle. Tokaviimeisen kerroksen päälle laitat tyynyn tyynyliinoineen, viimeinen pyyhe tulee tyynyn päälle. Jos peitto meni ekassa aallossa pesuun, käytä yhtä pyyhkeistä peittona. Kun lapsi seuraavan kerran laatoittaa, käärit vain päällimmäisen pyyhkeen pesuun ja sujautat tyynyn seuraavan, puhtaan pyyhkeen alle. Tosiammattilaiset valitsee kaapista pelkästään samansävyisiä pyyhkeitä (vaalea / tumma), ja samalla sävyllä vaatteet sekä itselle että lapselle. Näin voit laittaa kaikki kamat aina suoraan (huuhtelun jälkeen) pyykkikoneeseen ja pyöräyttää kuudennen rundin jälkeen seuraavat puhtaiksi odottamaan.

Viimeinen kerros menossa.

Parhaassa tapauksessa se kuusi kierrosta riittää ja saat palkinnoksi jo valmiiksi pestyt laattapyykit kun heräätte uuteen aamuun.

Koska Emilia innoitti tähän kahden tähden Pirkkaniksiin, kerron Tammihaasteena tänään hyviä asioita Emiliasta. Olemme tavanneet Emilian kanssa muutaman kerran oikeassa elämässä, ja höpötelleet eri blogien kommenttibokseissa jo vuosia. Ollaanhan me toki yhdessä oltu myös telkkarissa. Emilia on musta tosi hauska tuttavuus, koska Emilian elämä on hyvin lähellä omaani, mutta kuitenkin ihan eri. Emilian perhe on kaksikielinen, siihen kuuluu yhdet kaksoset (joista kerran tyhmänä kysyin että mikäs olikaan se heidän ikäero? Vastaus oli ”minuutti”.) ja yksi oma yritys. Emilia askartelee, filosofoi ja etenee määrätietoisesti kohti omia unelmiaan. Viimeisin menestys oli Leluteekin siirtyminen Image-lehden blogien joukkoon, ihan mieletön saavutus! 
Tämä kaikki on mun mielestä jotenkin erityisen hienoa siksi, että Emilia ei ole ehkä ensi näkemältä sellainen tyypillinen ”piinkova start-up menestyjä”, joka olisi jatkuvasti pyrkyröimässä pinnalle ja kertoisi seurueessa kovimmalla äänellä hauskoja anekdootteja omista seikkailuistaan. Emilia on enemmän sydämellisesti naurava sivustatarkkailija kuin keskustelun aloittaja, ja menestyy (silti) hienosti. Musta se on hirvittävän virkistävää. Olet Emilia iso esikuva ainakin minulle, ja mun mielestä on mieletöntä miten osaat käydä lasten kanssa niitä filosofisia keskusteluja! Olet myös tosi pitkäpinnainen, vaikka itseäsi soimaatkin huutamisesta – kiitos muuten että uskallat kirjoittaa siitä huutamisesta. Kuten tiedetään, vertaistuki on parasta. Ja me kaikki muutkin huudetaan. 
Siis onnea ja menestystä hyvä nettiystäväni, toivottavasti nähdään taas pian IRL!