Tietoa mainostajalle ›

Totuus maksettujen tekstien takana

0 No tags Permalink

Oletteko joskus miettineet, ovatko blogeissa nähdyt tarinat yhteistöistä totta?

Aivan varmasti olette, minäkin olen. Sekä kollegojen tekstejä että omia tulee mietittyä tarkkaan: käyttäisikö nuo tota tuotetta tai palvelua oikeasti, ellei kyseessä olisi maksettu yhteistyö?

Olen aina pitänyt omien yhteistöiden periaatteena, että kirjoitan vain tuotteista tai palveluista, joita oikeastikin käytän tai voisin käyttää.

“…Niinpä tänne asti valuvat yhteistyöt ovat tarkkaan valittuja, minulle luonnostaan sopivia ja ehdottoman selkeästi merkitty joka kerta. Ja tuovat iltatöistä vähän hilloa” (Valeäiti vuonna 2015).

Tästä olen mielestäni pitänyt edelleen tiukasti kiinni! Mutta kuinka on käynyt meidän perheen tosielämässä? Ovatko suositellut tuotteet tai palvelut jääneet meillä käyttöön vielä testijakson eli yhteistyön jälkeen? Seuraa yllättävän pitkä listaus kaikista tekemistäni yhteistöistä Valeäidin historian aikana ja totuus arkielämästä niiden jälkeen.

Ensin tiivistelmä lukuina, jos et jaksa lukea.

Blogin kaupalliset yhteistyöt neljän viime vuoden aikana:

  • Yhteistöitä yhteensä: 25
  • Joista kaupallisia yhteistöitä (minulle on maksettu): 16
  • Oravannahkakauppoja: 9
  • Palveluista / tuotteista oikeasti käyttöön jäi: 17
  • En ole myöhemmin käyttänyt: 6

Sitten käymme saman läpi vuosi vuodelta. Haepa kuppi teetä.

2012 Ei yhteistöitä.

Neitseellinen vuosi ilman yhteistöitä. Tätä aikaa on varmaan kaikilla ikävä, hah!

2013 – 2015 Oravannahkakauppoja.

Sain tuotteita ilmaiseksi mutta en korvausta teksteistä. Tässä saamani tuotteet.

Tula-reppu – Jäi käyttöön. ihan kuten kirjoittamassani arviossa päädyttiin toteamaan, rakastuin tähän. Tulaa käytettiin ihan hurjan paljon seuraavina vuosina ja se meni myös eteenpäin parille kaverille sekä siskolleni. Olen kaikille suositellut samaa reppua livenä ja suosittelen edelleen! Nyt reppu palautui taas meidän komeroomme edellisen käytöstä ja olisi vailla omistajaa. Kiinnostaako?

Crocs-kengätIsosti käytössä. Ihan ovat edelleen meidän perheen kenkäkaapin ytimessä. Viimeksi ostin uudet Crocsit tällä viikolla Ykköselle.

Myssyt – Vähällä käytöllä. Ah, ihanat Myssyt, joiden kanssa ollaan tehty monta eri yhteistyötä (marraskuussa 2013, sen jälkeen arvonta, uusi juttu joulukuussa 2014 ja vierailu tilalla syyskuussa 2016). Rakastan Myssyjen muotokieltä ja tarinaa, mutta myönnettävä se on: lapseni eivät oikein välitä villan tunnusta ihoa vasten.

Minä olen käyttänyt omaa kuvassa näkyvää Sukeltaja-myssyäni tosi paljon, ja Ugi käyttää tosi paljon omaansa jonka ostin sille neljä vuotta sitten joululahjaksi. Kokonaisuutena tilanne olisi kuitenkin se, ettei meidän perheen lapsille kannattaisi Myssyjä ostaa, vaikka minä niitä rakastankin. Mutta: muut Myssyfarmin tuotteet ovat ihan jatkuvalla käytöllä! Rypsiöljy on parasta ikinä ja hernerouheesta saa tehtyä Mamman ihania leipäjuustohässäköitä.

Unikulman tyyny –  Jokapäiväisessä käytössä. Olen nukkunut tällä goodie bagin muodossa saadulla tyynyllä nyt sitten näköjään kaksi vuotta ja se on ensimmäinen tyyny ikinä, josta mulle ei tule päänsärkyä. Halleluja! Harkitsen myös vakavastii Unikulman sänkyä uuteen taloon, oli sen verran vakuuttavaa juttua.

2016: Suomen Blogimedia alkoi tuoda rahaa blogista

Vuoden 2015 lopussa olin päätöksen edessä. Aioin joko lopettaa koko Valeäidin tai alkaa tehdä sitä tosissani. Lopputuloksena liityin Suomen Blogimedian riveihin ja näin jälkikäteen katsoessa, hyvä niin! Ammattimaisesti tehty yhteistyö on näkynyt sekä kassassa että blogissa. Laadun on pakko nousta kun vierellä on Suomen kovimmat blogit ja asiakkaina isoimmat brändit.

 

Freska (oravannahkakauppa) – Käytössä: 2016 alussa sovittiin Freskan kanssa yhteistyöstä: he siivoavat, minä kirjoitan. Yhteistyö jatkui aluksi vain muutaman siivouskerran, mutta olimme niin tyytyväisiä sekä työn jälkeen että asiakaspalveluun, että jatkoimme omaan piikkiin monta kuukautta. Saara kävi meillä joka toinen keskiviikko ja me unohdimme onnellisesti siivouksen itse. Sitten iski yrittäjyys ja laitoimme homman lopulta hetkeksi tauolle, raskain sydämin.

Onneksi Freska ehdotti uutta yhteistyömallia, jossa edelleen mennään: he siivoavat kerran kuussa ja minä muistuttelen teitä aina välillä Freskan mahtavuudesta. Ja sitä se kyllä edelleen on. En tiedä mihin asti tällä mallilla jatketaan, mutta siivous jatkuu kyllä. Tässä vuosien aikana ovat välillä siivojat vaihtuneet, mutta palvelu on edelleen timanttista. Se onkin tärkeintä! Sillä jokaisen siivoojan kanssa menee hetki ennen kuin meidän talon tavat löytyy. Me kerromme joka kerran jälkeen palautteen ja jos onkin jotain moitteen sijaa ollut, se korjataan heti seuraavalla kerralla. Yleensä annamme viisi tähteä viidestä.

Maggi mix – Ei käytössä / käytössä. Ensimmäinen aidosti kaupallinen yhteistyöni (= sain maksun tekstistä) oli mukava: pääsimme testaamaan meille uutta tuotetta ja kertomaan siitä teille. Tuotteessa ei ollut mitään vikaa, mutta jotenkin minun ostoskoriini ei vain osu nämä puolivalmisteet. Logiikkani kai sanoo että jos jaksan tehdä edes osan bolognese-kastikkeesta, teen sen kokonaan. Insinööri on kyllä ostanut näitä myös yhteistyön jälkeen, hänen mielestään se edustaa juuri sellaista ruoanlaiton helppputta mitä tarvitaankin.

Zadaa – Käytössä. Tätä on nyt hirveän vaikea lajitella. Sovellus ei ole ollut minulla enää aktiivisessa käytössä yhteistöiden jälkeen. Mutta se johtuu siitä, ettei mulla ole mitään myytävää. Kampanjan aikana ja nytkin elämme edelleen väliaikaiselämää johon kuuluu tiheät muutot ja kaappien jatkuva tyhjennys. Ne mitä en enää käytä, menevät melkein suoraan tekstiilikierrätykseen tai hyväntekeväisyyteen, koska ovat tyypillisesti melko pienen arvon kamoja eli en koe kuluttajalta toiselle kauppaa mielekkääksi ylipäänsä (se noudoista sopiminen! Aargh!).

Tykkäsin kyllä kovasti sovelluksesta ja ihan varmasti laitan sinne myyntiin mitä tahansa seuraavaksi kunnon rahalla myynkään.

Minisun omega – Käytössä. Näitä käytetään meillä paljon ja syötiin jo ennen yhteistyötä, joten tarjous oli helppo ottaa vastaan. Mutta. Eihän minulle hirveän paljon tästä sanottavaa ollut, joten yritin keksiä juttuun jotain viihdykettä huumorin muodossa. Sinänsä oli ihan koomista noita maistella, ei siinä. Tästä opin kuitenkin sen, etten enää ota vastaan yhteistöitä, joista minulla ei ole oikeasti järkevää sanottavaa. Vaikka tähänkin olisin oikeasti voinut sanoa yksinkertaisesti: nää on hyviä, ollaan käytetty ennenkin.

Saarioinen – Käytössä, mutta hieman sama systeemi kuin Maggissa: jos käyn kaupassa asti, voin saman tien ostaa jotain jota valmistan itse. Taidan olla enemmän Wolt-tyttöjä. Teen ruoan joko itse tai ostan sen kokonaan valmiina. Mutta toki meilläkin eineksiä joka viikko syödään, ja olen huomannut että hyllyllä valikoin mieluummin näitä Saarioisten Balanssi tuotteita, koska ovat maukkaita ja tiedän ravintosuhteiden olevan kohdillaan.

Oopperan Optiikka (oravannahkakauppa) – Käytössä, jos olisi jotain käyttöä. Lasit ovat hyvät ja toimivat eikä tarvetta optikon palveluille ole sittemmin ollut. Tosin piilareita olen alkanut harkita ja tiedän marssivani suoraan Maaritin luo jos siihen päädyn.

JM Suomi – Ei käytössä, koska rakennan itse omaa kotia. Tässä yhteistyössä oli toki enemmän kyse brändin tunnettuudesta ja tämän jälkeen on kyllä itselläni JM:n hankkeet kivasti osuneet silmään!

 

 

Sannan ruokakassi – Käytössä, todellakin! Sannan ruokakasseja on tullut meille katkeamattomana virtana yhteistyöstä alkaen, eli kohta jo vuoden ajan. Ollaan myös suositeltu usealle kaverille ja erityisesti Insinööri on maailman suurin Sanna-lähettiläs. Ruoat ovat pääosin hyviä, helppoja ja todella sitä metatyötä poistuu aivan hemmetin paljon elämästä tämän myötä. Kasviskassikin on ilmaantunut valikoimiin mutta vielä ei olla uskallettu siihen vaihtaa.

Valio Mifu – Ei käytössä. Ollaan kyllä ostettu Mifua kampanjan jälkeenkin, mutta koska hyvin alkanut yritys muuttaa ruokavaliota enemmän kasvisruokaan on mennyt aaaaaivan penkin alle, ei olla osattu lisätä tätä raetta oikein mihinkään. Pitäisi kyllä koska muistan edelleen tämän olevan totta ”Ruokarae oli mun suuhun oikein mukava koostumukseltaan ja teki juuri sen mitä hain: toi lisää proteiinia, koostumusta ja täytettä ruokaan, josta olisi muuten tullut vähän valju.”

McDonalds – Käytössä. No hei Mäkkäri. Aina. Mutta myös kirjoja on lueskeltu jonkun verran.

Fair – Käytössä  / Ei käytössä. Sovellus oli mulla pitkään kännykässä ja hain sieltä myös yhden korvauksen. Ja sainkin! Sitten harmitti: korvausmäärä oli tiputettu puoleen. Sain epäreilusta 60€ parkkisakostani vain 30€ takaisin. Vaikka sekin oli tietysti 30€ kotiin päin, jostain syystä tuli tunne että äh en mä jaksa.

Alkoi hölmösti kaihertaa se että sovelluksesta voi mennä 1,90€ kuussa turhaa rahaa, vaikka ei edes joka kuukausi mene. Poistin sovelluksen kännykän päivittämisen yhteydessä, vaikka onhan siitä selvä hyöty. Tätä kirjoittaessani tuli kyllä mieleen että se kannattaisi siellä vielä pitää..

2017 – Omat linjaukset tiukkenee

 

Body Up! Marja Putkiston kirja – Ei käytössä. Mun on myönnettävä että kirjan lukeminen jäi kesken ja nyt se pölyttyy hyllyssä. Mutta toisaalta ehdin imaista siitä sen mitä tarvitsin – tavan ajatella selkää uusiksi. Olen parhaillani hakeutumassa viikottaisille MP tunneille ja aion kyllä samassa syssyssä tarttua kirjaankin uudestaan. Mutta tällä hetkellä tilanne on kyllä ”ei käytössä”. Kyllä minä silti edelleen kirjaa kaikille suosittelen, se avaan silmiä! Ja toivottavasti lukkoja.

Mehiläinen – Käytössä (turhankin paljon). Mehiläinen on edelleen meille tuttu ja turvallinen valinta, siellä käytiin useaan kertaan heti tämän tekstin jälkeen. Valitettavasti. Sitten kävi niin että muutimme vaihteeksi lähemmäs kilpailijaa, joten taas meinaa valua rahat väärän väriselle lääkäriasemalle. Mutta! Mehiläisen kännykkäsovellus Digiklinikka on edelleen meille se ykkönen. Täältä ollaan jo monta kertaa haettu saikkulappu lapsen vatsataudin aikana ja tosi hienosti on aina palvelu toiminut.

Stella – Käytössä, laajasti: Ollaan otettu kerran lastenhoitaja omaan piikkiin ja tilattu punkkirokotteet kotihoitona (oli lähes saman hintainen kuin tavallisella lääkäriasemalla). Lisäksi hoidin uudelle työnantajalleni tilin Stellalle. En siis pelkästään käytä itse, vaan nyt myös useammat kollegani käyttävät. Ollaan tosi tyytyväisiä palveluun, erityisesti hoitajan varaaminen menee super nopeasti ja hyvin!

Taitoliikuntakeskus (oravannahkakauppa)Käytössä vanha rakas harrastepaikka, jossa käytiin koko kevät vielä temppuilemassa mutta nyt muutto vei tämänkin pois meiltä. Pyh.

Victor Ek (oravannahkakauppa) – Tulossa käyttöön Meinasin kirjoittaa että toivottavasti ei tarvita ihan heti muuttoa taas mutta ai niin – me muutetaan alle vuoden päästä vielä kerran. Uskon että otetaan täältä taas muuttoapuja.

SPR Kontti – Käytössä ostoksilla ei olla itse käyty mutta moni meidän vanha tavaramme menee edelleen Konttiin – tarkan syynin kautta tietysti.

Rush trampoliinipuisto – Käytössä, tauolla Ei ole tullut täällä hetkeen käytyä mutta eipä olla käyty uimahallissakaan. Mennään kyllä takaisin varmasti, onhan meillä kaapissa neljät pomppusukatkin. Rush on sen verran tyyrimpi ajanviete, ettei sitä ihan joka viikonloppu tule tehtyä. Jos olisin kotona pienten lasten kanssa, menisin kyllä sinne perjantaisin.

Salvequick kuorintasukat – ehkä ei käytössä. Tästä on paha sanoa. Vielä ei ole ollut tarvetta uusinnalle, mutta en ole ihan varma ostaisinko näitä enää itse. Toki ne on helpot ja nopeat laittaa, mutta ihon kuoriminen hiljalleen on ehkä lopulta kuitenkin vähän rasittavaa verrattuna siihen että hoituisi kerralla jonkun ihanan hoitolan tuolissa. Sitä saa pelätä milloin lähtee isoa lastua irti. Toisaalta tuleepa halvalla ja spontaanisti hyvä. Hmm. Toistaiseksi kuitenkin vastaus on ei.

Watson – Käytössä. Kesäloman to-do listalla on vanhan telkkaripalvelumme irtisanominen, koska Watsonissa on jo kaikki tarvittava. Ei kritisoitavaa! (paitsi Sanoman kanavat saisi kiitos näkyä myös kännykässä)

LipLap (oravannahka) – Käytössä tietysti, mutta ostaisinko LipLapin jos pitäisi laituri uusia? Uskon että kyllä. LipLapin mukana tulee laadun tae ja laituri on sellainen paikka, jossa ei kannata säästää. Onneksi nyt ei ole hetkeen tarvetta mitään uusia.

Siinä koko hurja lista, osa taisi vielä unohtuakin. Mitä mieltä te olette? Onko yhteistöitä liikaa, ovatko ne tylsiä, väkisin väännettyjä? Vai ovatko ne hyödyllisiä suosituksia ja saaneet teidätkin ostoksille, jos joo niin olitteko tyytyväisiä?

Itse olen ihan todella fine näiden kanssa. Osa on ollut ehkä vähän huteja ja olisi voinut miettiä tarkemmin, onko tästä sisällöstä kenellekään iloa (kuten vaikka ne kalageelit), osa taas sellaisia jotka ovat herättäneet hyvää ja juuri Valeäitiin sopivaa keskustelua (Saarioisten eineskeskustelu).

Minä voin elää tämän kaupallisuuteni kanssa, kirjaimellisestikin. Näistä on kertynyt juuri sen verran ylimääräistä, että voin tänäkin vuonna matkustaa vaikka taloprojekti on kuumimmillaan.

Arvaatteko, minkälaisista yhteistöistä olen kieltäytynyt? Pääasiassa sellaisista, joiden aihepiiri ei oikein istu Valeäitiin. Se on muuten melko löyhä rajaus, täällä voin puhua luontevasti melkein kaikesta kakasta kalkkimaaliin. Kuitenkin esimerkiksi kosmetiikka ja reseptiikka ovat aiheita, jotka eivät tänne helposti toimi.

Kosmetiikka siksi että mulle ei yksinkertaisesti sovi oikein mikään, ihovoiteenani toimii apteekin Ceridal. Siitä ei ole paljon kerrottavaa. Luonnonkosmetiikkaan vaihtaminen kyllä kiinnostaa ja siitä onkin varmaan jotain tulossa! Reseptiikka taas – no ymmärrätte varmaan.

Yhteistyöt ovat paitsi osa ansaintaa, ne ovat myös todella opettavaisia. Sisällön tuotanto saa kovaa sparrausta kun miettii kiinnostavaa kulmaa kuorintasukkaan tai lasten kirjaan. Usein tosin kulma voisi olla ihan vain “kokeilin näitä ja hyvin toimi, voin suositella”. Tähän siirrynkin jatkossa enemmän.

Toivottavasti ette ole ihan kypsinä näihin yhteistöihin, vaikka niitä onkin aika paljon ollut viimeisen vuoden aikana. Edessä on nimittäin aivan törkysiistin mahtavia juttuja. Lupaan!

ps. Kiitos Suomen Blogimedian porukoille hyvästä myyntityöstä ja kivasta projektinohjauksesta! On ilo tehdä yhteistyötä kovan tiimin kanssa! Kiitos myös muille yhteistyökumppaneille, jotka ovat uskaltaneet luottaa kallisarvoisen brändinsä käsiini. Arvostan!

0 No tags Permalink

Manööveriolut

0 No tags Permalink

Olen purjehtinut isäni lempeässä ohjauksessa (tämä oli sarkasmia) kymmeniä vuosia. 

Paljoa en ole niinä vuosina oppinut, mutta kaksi tärkeää asiaa säilyvät kyllä kirkkaana mielessäni kuolinvuoteelleni asti: 

1. Ne ovat köysiä, eivät naruja.  

2. Rankan toimenpiteen (lähtö satamasta, saapuminen satamaan, moottorin korjaus, vaatteiden vaihto ja aivan ehdottomasti isopurjeen nosto) päälle nautitaan manööveriolut

Tänään liikuin moottoriveneellä, mutta toimenpide oli silti varsin rankka. 

Veljeni oli käväissyt samalla veneellä hetkeä aikaisemmin pienessä merihädässä: moottori kuoli kesken ajon ilman syytä. 

Meidän matkamme oli siis täynnä kauhua ja epävarmuutta: pääsemmekö perille? Tuleeko lähestyvä ukkonen niskaamme? 

Lähdimme kuitenkin sisseinä matkaan, merivartioston numero kännykässä valmiina. 

Pääsimme kuin ihmeen kaupalla ilman havereita perille, sillä Kakkosen sanoin: 

”Sä olit isi aika hyvä ohjaa kun kukaan ei tippunut mereen!” 

Perillä huokaisin helpotuksesta ja mietin: nyt tarvitsemme kyllä manööverioluet.
Mutta ah ja voi, edessämme oli paljon aikaisempaa suurempi haaste. Veljeni oli kyllä tästäkin varoittanut samalla kun veneestä soitteli, mutta en kai vain halunnut uskoa. 

Kylmät oluet on loppu. 

Tässä me nyt sitten odotellaan että sade loppuisi ja että ystävämme Karhu osaisi muuttua nimensä kaltaiseksi. 

Mutta sitten. Sitten otan kyllä yhden manööverioluen. 


Ps. Muistiini mahtuvia asioita oli ennen kolme. Osasin myös käärmesolmun koska ollessani noin 12 minut lempeästi ohjattiin mukavalla harjoituksella se muistamaan: solmu piti eräässä tuulettomassa hetkessä tehdä kymmenen kertaa putkeen virheettömästi. 

Jokainen virhe palautti alkuun. Kun kymmenen putki onnistui, piti sama tehdä silmät kiinni. 

Viime viikolla saapui se kerran viidessä vuodessa tuleva hetki, jossa tarvitsen edes yhden pitävän solmun. Enkä muistanut kuinka käärmesolmu tehdään. Upea tekniikka. 

0 No tags Permalink

Hyvä sparrauskaveri on kultaakin arvokkaampi

5 No tags Permalink

Kuulkaahan lapset, täti kertoo teille nyt menestyksen salaisuuden.

Elämässä ja erityisesti töissä on tosi tärkeää saada omille tuotoksilleen toinen mielipide. Ihminen, joka tarjoaa tukea, neuvoa ja mielipiteitä, lyhyesti sparrausta. On ympäröitävä itsensä itseään fiksuimmilla ihmisillä, joilta kysyä neuvoa. Tai pyytää vain taputusta olalle, saada vahvistusta ennen pelottavaa julkistusta.

Sparrauksessa kerrot ajatuksesi tai näytät luonnoksesi jollekin luotettavalle ja osaavalle ihmiselle ennen kuin julkaiset sen työnä asiakkaalle, puheena hääparille tai tekstinä blogiin.

Hyvä sparrauskaveri on kuin pehmeä kaikukuoppa, joka palauttaa tekeleesi samana mutta uutena: ajatus piirun verran kirkkaampana, vitsit terävämpänä ja punainen lanka eheämpänä.

Tämäkin teksti olisi paljon parempi jos näyttäisin sen ensin Lauralle.

Paras sparrauskumppani on sellainen joka katsoo vähän eri suuntaan vierelläsi.

Minun on jo pitkään pitänyt kiittää Lauraa hyvästä sparrauskumppanuudesta. Laura on yksi parhaita tuntemiani sisällöntuottajia, ellei paras.

Ainakin kerran muistin tämän kertoa Lauralle, nyt teen sen vielä julkisesti:

”Oot muuten tosi lahjakas sisältömuija, kai tiedät sen?”

Eikä Lauran taidot pelkästään sisältömuijan tehtäviin jää. Sparrailen Lauran kanssa kaikkea töistä ruoanlaittoon ja pukeutumiseen.

Silloin tällöin olen Lauran osaamisesta avoimesti kateellinen, mutta useammin mietin ”mitenhän Laura tämän tekisi” ja piiskaan pelkällä ajatuksella oman työni paremmaksi.

Facebookissa viestit vain kolahtelee kun lähetämme toisillemme tekstejä tsekattavaksi ja kommentoimme niitä. Pitäisikö tuon pätkän sittenkin olla vähän tiiviimpi? Toi on kova, aloita tuolla!

Jaamme myös aiheita. Annamme toiselle käyttöön idean jostain mikä ei omaan mediaan tai mielentilaan sovi.

Tämän kaiken jälkeen huomaan tulleeni itse paremmaksi. Kuvat ovat vahvempia ja teksti tiukempaa.

TJEU: Lauran Insta ja sen story on ihan omaa luokkaansa. Tässäkin syntyi timanttista sisältöä.

Sparrauksemme tuloksia on ainakin teksti Ujo lapsi on fiksu, joka lähti keskustelustamme. Samoin 20+1 lausetta, joita miehille ei sanota sai monta lausetta Lauralta.

Kas kummaa, nämä kummatkin ovat Valeäidin Top-listalla luetuimmissa teksteissä ikinä. Sparraus kannattaa.

Sparrauksen kauneus ylettyy kaikkiin elämän osa-alueisiin. Aina kannattaa kysyä toista mielipidettä ja olla valmis oikeasti myös kuulemaan sitä rakentavaa palautetta.

Lopullinen vastuu on kannettava itse.

Joskus teksti on julkaistava vaikka muut epäröivät, jättää se vähän outo läppä joka ei kaikille auennut. Sillä kukaan ulkopuolinen ei voi määrittää toisen omaa ääntä.

Sinä olet oman mediasi ja hitto vie elämäsikin päätoimittaja, joka tekee lopullisen linjanvedot.

Hanki silti ympärillesi timanttinen toimitus, joka haluaa auttaa toinen toistaan vain auttamisen ilosta. Muista kiittää heitä hyvästä työstä aina kun voit.

Kiitos Laura <3

5 No tags Permalink

Tarinoita merestä ja parhaat merimuseot

0 , Permalink

On käsittämätöntä, miten iso osa Suomen historiasta, kulttuuriperimästä ja asenteesta on mereltä peräisin. Tämän ehkä tiedätkin jos olet merellä viihtyvästä perheestä kotoisin. Tiedät Bengtskärisi. Majakat on tuttuja ja meritarinat kuultu.

Jos istut juuri nytkin veneen hytissä merikarttaa ja sääennustetta tutkien, olethan tsekannut samalla myös Lokin?

Ihan kaikkia parhaita satamia et ehkä ole vielä nähnyt. Et ehkä tiedä Hangon kylpylän historiaa tai ole kuullut kovimpia sotatarinoita Suomenlinnan edustalta. Tai jos oletkin, kirjaa ne itse Lokiin!

Voi olla että jossain toisessa vesistössä luuhaa lapsiperhe keskellä pläkää ja miettii mitä ihmettä keksisi tappelevan perheen ajanvietteeksi.

Kirjoita heille hyvät tarinasi Lokiin, muiden merten tarinoiden sekaan.

Loki on Itämerta ja sen kulttuuriperimää suojelevan  John Nurmisen Säätiö:n  tuottama ja julkaisema verkkopalvelu, joka kokoaa kartalle kansalaisten ja merellisten organisaatioiden jakamia tarinoita, museoiden kiinnostavimpia sisältöjä sekä parhaita retkikohdevinkkejä Suomen rannikoilta ja saaristosta.

Rimpuileva Mamma tässä arvatenkin selailee Lokista uusia jänniä tarinoita katseltavakseen.

 

Joonas Linkola ja the making of uusi Loki-merkintä ”tässä kohdassa nuori mies tipahti mastosta ottaessaan sitä siistiä kuvaa”.

 

Eikö Bengtskär auennut? Onko lokikirja tuntematon käsite? Lue silti vielä.

Sillä myös niille jotka viettävät aikansa kuivalla maalla, Loki saattaa tarjota uutta tekemistä. Edessä on aika paljon sadepäiviä ja olette jo ehkä käyneet Kiasmassa, Luonnontieteellisessä ja Heurekassakin (ei ole museo mutta ihan yhtä sivistävä). Tai joissain muissa museoissa toisissa kaupungeissa, niitä en osaa luetella.

Entä merimuseot? Niitäkin on aika paljon.

Meininkiä Lasten Vellamossa. Kuva: Lasse Lecklin, Merikeskus Vellammo, lähde Loki.

Tunnetteko jo Kotkan Vellamon, Turun Forum Marinumin tai the Rankin? Tiesitkö, että niistä jokaisessa on lapsille ihan törkeän paljon siistiä tekemistä? On moottorin käynnistämistä, meritaisteluiden uutta katselmusta, laivojen tutkimista, helikopterikenttiä ja säikähtäneitä pallokaloja.

Minä en tiennyt, tuntenut tai osannut kaivata noita museoita, kunnes löysin ne kaikkia Lokista vuosi sitten.

Seuraavan kerran nakutan kännykkään lokistories.fi vielä tällä viikolla kun matkaan veneellä Porvoon kaukaisimpaan saareen ja lasten suusta alkaa ekan kerran muodostua se pahin: ”koska me ol…”.

Hiljennän ne jollain kovalla majakkatarinalla. Just watch me.

Disclaimer: 

Olen ollut kaksi vuotta mukana pro bono työllä Loki:n kehittämisessä. Tästä tekstitä ei makseta mitään, mutta tokihan mulla on oma lehmä ojassa – haluan teistä mahdollisimman monen Lokin käyttäjäksi, joten mene jo ja testaa onko siellä teitä kiinnostavia asioita!
0 , Permalink

Pessimisti lomalla

12 No tags Permalink

Mulla on vuodessa vain yksi kesäloma. 

Tiedät  kyllä mitä on tehnyt jo puolet siitä, tosi kiva. 

Tätäkään kukaan lue kun kaikki on vaan jossain lomalla. 
Niillä varmaan paistaa siellä myös aurinko. 

Onhan se toisaalta ihan kiva tuulitakkia pukea joka päivä. Aurinkolasitkaan ei turhaan kulu. 

Se oli sarkasmia.  

Nämäkään housut ei kohta mahdu päälle ku pitää koko ajan olla sisällä ja syödä niin hirveästi. 

Ulkona on jo viisitoista astetta. Voisi olla huonomminkin. Kohta varmaan sitten onkin. 

Nyt on ekan lomaviikon perjantai. Koko loma siis jo melkein ohi. 

Voidaanko valittaa yhdessä? Kerro alle sun mielipahat. Sitten ne on pois. 

12 No tags Permalink