Tietoa mainostajalle ›

Heinäkuu 2017

Nyt on pakko lainata itse itseään. Valeäiti kaksi viikkoa sitten, kesäkuun tonttipäiväkirjassa:

“…heinäkuussa tehdään perustukset eikä niiden jälkeen paljon auta enää arvuutella tehdäänkö piharakennukseen oma vessa vai ei (ei).”

Hahahahahah anna mun kaikki kestää. Heinäkuussa todellakin arvuutellaan, muutetaan ja sumplitaan. Samalla ne perustukset todella nousevat.

Heinäkuussa valetaan perustukset lautamuotilla sekä pää- että piharakennukselle ja muurataan kellarin seinät. Myös välipohjaa aletaan rakentaa ontelolaattojen muodossa. Jos edellinen kuukausi päättyi siihen, että ennen koskematon tontti oli yhtäkkiä valtava kuoppa, tämän kuun viimeisinä päivinä tontillamme jököttää jo valtavan kokoinen talo. Vaikka se vasta kellarikerros onkin, se näyttää jo ihan talolta. Tuohon päälle sitten vielä kaksi kokonaista kerrosta, huh!

Tilanne kuun alussa. Heinäkuun 4. päivä.

Heinäkuun 18. / In bed with Valeäiti 2.

Välitäyttö juuri ennen ontelolaattoja kuun loppupuolella.

Tulevan saunan – ei kun kodinhoitohuoneen – ovi kallioiden keskellä.

Heinäkuun 31., ontelolaatat paikallaan / in bed with Valeäiti 3.

Naapuriin kohoaa yksi talo kuudessa tunnissa ja toinen kuudessa päivässä. Hirttä ja puuta, kauniita kummatkin! Tästä on tulossa hauska shakkilautakatu. Kaupungin kaava määrää, että vierekkäisten talojen on oltava keskenään eri värisiä, ja vaihtoehtoisia värejä on annettu noin 20. Kadunpuolikkaamme päätyy sattumalta ja riidoitta olemaan mustavalkoinen: musta, valkoinen, musta, valkoinen, musta, valkoinen.

Suunnittelupöydällä alamme harkita saunaan ikkunaa ja sen ajatusketjun päätteeksi päätämme muuttaa koko kellarin, Asuntomessujen esimerkkien innoittamana. Sauna siirtyy nyt pelkästään piharakennukseen, kellariin tulee kodinhoitohuone ja yläkertaan sittenkin master bedroom omalla kylpyhuoneellaan. Aikamoinen pyöräytys mutta hyvä sellainen!

Heinäkuussa myös valitaan parkettia, lukitaan (kai) keittiön värit (valkoinen, jota puu raamittaa), mietitään pihaportaita ja katsellaan tontin kiviä sillä silmällä – voisiko tuosta rakentaa jotain tulevalle pihalle? Insinööri kantelee parhaimipia kiviyksilöitä turvaan ja päivystää tontilla muutenkin vähintään kerran päivässä. Lomalla kun on aikaa.

Tontilla edetään tässä kuussa ihan hurjaa vauhtia. Heti elokuun alussa on tulossa toimituksista suurin tontille, kun rungon pystytys alkaa. Vauhti ei taida ainakaan hidastua.

Ontelolaattaa (ei tarttuvaa)

2 No tags Permalink

Huraa, olemme edenneet toiseen kerrokseen!

Taloon saapui tänään ontelolaattaa. Ei huolta, kyseessä ei ole mikään uusi ihmeellinen tarttuva vatsatauti. Ontelolaatta on yksi sadasta talon rakentamiseen liittyvästä sanasta, joita olen tässä kuussa oppinut.

Jättimäisistä ontelolaatoista (kuulostaa vieläkin ällöltä, eikö?) muodostui parissa tunnissa välipohja kellarin ja 1. kerroksen välille. Ontelolaattojen päälle tulee vielä ohut eristekerros, lattialämmön putkisto ja betonivalu. Näiden päälle pitää sitten vielä jossain vaiheessa valita sopiva parketti.

Monta kerrosta on tässäkin työvaiheessa edessä, mutta siisti etappi tämäkin sillä pääsimme tänään laattojen päälle tepastelemaan suunnilleen tulevan olohuoneen lattian korkeudella. Otimme luonnollisesti ensimmäisenä sen tärkeän kuvan:

In bed with Valeäiti 3. Sarjassa makaan tulevan sänkyni kohdalla rakennusvaiheen sallimalla tavalla.

Ensimmäistä kertaa koko projektin aikana näen ja koen, miltä tuleva olohuoneemme tuntuu ja mitä sen ikkunoista tulee näkymään. Pari nopeaa huomioita: hitto tämä talo on korkea. Ja täältä näkyy sittenkin metsää! Olkkari tuntuu vielä melko isolta, mutta ei kuitenkaan jätiltä.

Kaikki hyvin siis toistaiseksi! Hommat etenee ajallaan ja 3D visualisointiin kykenemätön muikkeli on iloinen kun ymmärtää jatkuvasti paremmin mitä ollaan rakentamassa.

moderin puutalo rakentaminen

P.s. suuri kellarimyllerrys näyttää päättyvän todella onnellisesti: saamme pyykit myös yläkertaan ja silti ne kaksi kylppäriä mahtuu sinne! Päivitän kuvia kun hommat tarkentuu.

2 No tags Permalink

Yksi sauna vähemmän on enemmän

Palaan siihen aikaisempaan cliffhangeriin, jossa kerroin että olemme taas vaihteeksi laittaneet pakkaa sekaisin tekemällä uusia, isojakin muutoksia. Kaiken takana on sauna.

Olemme aina sanoneet, ettei meille ehkä tarvita saunaa ollenkaan. Yhtäkkiä olimme rakentamassa niitä kaksi. Samoin olemme toki sanoneet, ettemme halua kodinhoitohuonetta, ainakaan missään nimessä jonnekin kolmen kerroksen päähän vaatekaapeista.

Kaikista eniten olemme kuitenkin aina toivoneet, että saisimme itsellemme hulppean master bedroomin: makuuhuoneen, jonka yhteydessä on vaatehuone sekä meidän ikioma kylppäri, johon ei muualta pääse. Tätä ei ollut aiemmin tulossa.

Sen sijaan oli tulossa se turha toinen sauna, valtava kylppäri kylpyammeineen ja koko perheen yhteinen kylppäri johon oli ängetty myös koko pyykkihuolto.

Asuntomessuilla huomasimme, että monesta talosta oli jätetty sauna kokonaan pois ja korvattu juuri master bedroom -ratkaisuilla. Sauna löytyi pihalta, kuten meillä. Päässä alkoi raksuttaa. Viimeisin katsomamme kohde meni meiltä jo kokonaan ohi, kun kuljimme käytäviä muiden perässä zombeina katseet maassa, neliöitä ynnäten. Onnistuisiko se jotenkin näin?

Illalla piirtelimme ajatuksiamme kökösti vanhojen pohjien päälle ja totesimme että on tässä järkeä. Muutosehdotukset menivät eteenpäin arkkitehdille ja seuraavaksi ne palautuvat sieltä varmaankin aika monta astetta parempina.

Hirveä duuni, mutta nyt just tuntuu siltä että tämä muutos kannattaa. Me saamme master bedroomimme, lapset saavat pienen kylpyammeen, koti saa sotkuhuoneen (KHH) jonne kaikki urheilu ym. harrastaminen saa mennä ja piharakennus saa itselleen ansaitsemansa huomion.

Alla meidän kökköpiirustukset ehdotetuista muutoksista.

valeäiti rakentaa

moderni puutalo moderni puutalo

Yläkerta rauhoitetaan nyt toden teolla nukkumiseen ja peseytymiseen, pyykkishow ja harrastehässäkät menevät alas ja pihasaunasta tulee luksuspaviljonki sittenkin.

Tavallaan isoja muutoksia, mutta toisaalta kuitenkaan ei. Merkitys asumisen kannalta on kuitenkin aika suuri, toivon todella että hyvään suuntaan.

Asuntomessuista oli kuin olikin tänä vuonna meille ihan todellista hyötyä! Tämän suuren päätöksen lisäksi taisimme löytää itsellemme hyviä lattiaehdokkaita ja saatoimme tehdä myös lopullisia linjauksia keittiön ulkonäöstä.

Mitähän sitä ensi viikolla keksisi muuttaa?

Talon suunnitelmat muuttuu, osa 322

5 No tags Permalink

Ei viikkoa ilman muutoksia talon suunnitelmiin. Tällä kertaa muutamme vaatimattomasti koko pohjan kahdessa eri kerroksessa. Muutoksista tulossa tarkempaa kuvausta tässä heti lähipäivinä kun saamme asiaan lopulliset (hehe) päätökset tehtyä.

Ensin pari sanaa jatkuvan suunnittelun hauskuudesta.

Minä kun jotenkin luulin että tämä soutaahuopaa olisi loppunut rakennusluvan kohdalla, mutta eheheeiiii. Ollaan pyöritetty suunnitelmia sen maagisen lapun jälkeen vielä kymmeniä kertoja, pohdittu takkaa ja ikkunoita, portaita ja saunoja.

Vankat mielipiteemme muuttuvat suunnilleen samaa tahtia nousevien kellarin seinien kanssa.

En edes uskalla arvata kuinka mones tämä nykyinen ”lopullinen suunnitelma” on (noin kahdeksas, ehkä kymmenes) tai kuinka paljon olemme investoineet arkkitehdin kanssa työskentelyyn (varmaan kolme kertaa suositeltuun nähden). Uskon silti, että tämä kaikki on hyvästä.

Nyt ymmärrän kun sanotaan, että siihen suunnitteluun kannattaa varata kunnolla aikaa. On ihan hirveän vaikea kuvitella etukäteen, miten elämä pyörisi parhaiten kokonaisessa talossa. Ymmärtäminen vaatii monta pyöriteltyä suunnitelmaa, lehtien selailua ja käyntiä muissa taloissa: Kavereiden luona, messuilla, jne. Tuttavien kokemukset ja suositukset ovat ihan kullanarvoisia!

Meillä on nyt alkamassa toinen vuosi suunnittelua ja edelleen mieli muuttuu ja ajatukset tarkentuu. Tavallaan onneksi emme rakenna elementeistä: jos meillä olisi elementit jo valmistuksessa, emme voisi tehdä mitään muutoksia. Toisaalta olisimme päässeet eteenpäin paljon nopeammin ja jatkuvalle suunnittelulle olisi tullut jokin pistekin.

Koska päädyimme precut-valmistustapaan, muutoksia voidaan tehdä lähes loppuun asti. Voimme todeta rungon pystytyksen aikana, että jätetään sittenkin väliseinä pois ja lausahtaa kesken perustusharkkojen ladonnan, että tuohon kohtaan kellaria tulee ehkä sittenkin ikkuna.

Sivumennen sanottuna, kirvesmiehemme osti eilen ”alligaattorisahan”, jolla voi sahata pois jo tehtyä harkkoseinää. Taitaa hänkin ymmärtää millaisille asiakkaille rakentaa.

Jossain kohtaa meidänkin on toki tultava sellaiseen pisteeseen, jossa olemme tyytyväisiä suunnitelmiin ja hommat saa edetä ilman jatkuvia muutospyyntöjä.

Asuntomessujen höyryillä tehdyt muutokset alkavat kyllä tuntua aika viimeisiltä. Talo alkaa pikku hiljaa olla taas sellainen, joka täyttää kaikki toiveemme.

Jos vain sulkee silmänsä alati kasvavilta kustannuksilta voi tuntea varsin hyvää oloa siitä että talosta tulee joka kierroksella parempi, enemmän meille sopiva.

Tavallaan tietysti toivoisin että kohta olisi jo viimeinen kierros.

5 No tags Permalink

Kesäkuu 2017

Kesäkuun aikana tapahtuu niin paljon ettei meinaa tämä Tonttipäiväkirja tai oma mieli pysyä mukana!

Muutamassa viikossa tehdään se isoin ja pelottavin: Maatyöt.

Tontilla kaivetaan, louhitaan, siirrellään ja mitataan melkein joka päivä jotain ja kuun lopussa homma on valmis. Entinen kallionyppylämme on muuttunut valtavaksi kuopaksi, jonka alla on jo kaikki valmiina taloa varten.

Jos nyt kaikki uskomamme muuttuu todeksi, näyttää siltä ettei maatöiden budjetti ylittynyt kuin muutamalla tonnilla. Ihan älytöntä! Olin henkisesti varautunut kymmenien tuhansien eurojen ylittymiseen. Pankki ja ravinnon tarpeemme eivät tosin olleet varautuneet moiseen, että ehkä ihan hyvä että homma hoitui suunnitelmien mukaan.

Koska tekeminen tontilla menee työmieheltä melko itseohjautuvasti, me ehdimme keskittyä muuhun: viimeisten suunnitelmien hiomiseen. Keittiössä ollaan siirrytty jo budjetointiin, lattioissa vertaillaan eri värisiä puita, portaiden osalta jahdataan edelleen tekijää ja muut kiintokalusteet saavat lopullisen (?) muotonsa. (Yläkerran kylppäristä on tulossa niin massiivisen kallis kalusteiden osalta, että ainakin siihen haluan vielä uuden ajatuskierroksen.)

Joka viikko kaksi asiaa yllättää mut: miten nopeasti kaikki kuitenkin etenee, ja miten pieniä detaljeja joutuu pähkimään ja ennustamaan. Kesäkuun viimeisellä viikolla mittaillaan mm. kenkähyllyjen sopivaa korkeutta ja lasketaan mahtuuko tällä takkasuunnitelmalla sittenkään olohuoneeseen sohva.

Mikä on sinänsä ihan vitsi kun se olohuone on melkein yhden kokonaisen kerroksen kokoinen.

Takan suhteen teemme siis vielä kerran täyskäännöksen, mutta muuten asioita alkaa nyt mennä lukkoonkin: heinäkuussa tehdään perustukset eikä niiden jälkeen paljon auta enää arvuutella tehdäänkö piharakennukseen oma vessa vai ei (ei).

Iik.

valeäiti rakentaa tontti

Näin valmista on kesäkuun lopulla.

Ja loppuun vielä cliffhanger: tässä heinäkuun puolivälissä kun kirjoitan niin voin luvata että heinäkuun tonttipäiväkirja se vasta muutoksia näyttääkin!