Tietoa mainostajalle ›

Laituri, joka haaveili paremmasta elämästä

Kaupallinen yhteistyö: Lip-Lap Laituri ja Suomen blogimedia

Tiesittekö, että joillakin laitureilla on salainen kaipuu vapauteen? Yrittävät paeta väistämätöntä kohtaloaan iäti paikallaan jököttävinä patsaina.

Meidänkin upouusi laiturimme on selvästi kulkuri luonteeltaan. Se pääsi asennusvaiheessa karkaamaan joen keskivaiheille asti, kunnes palautettiin ikuiselle paikalleen Käpälämäen rantaan.

liplap laituri kokemuksia valeäiti

”Ei ole ensimmäinen, eikä viimeinen karkuri”, nauroi Lip-Lap-laiturin Mikko soutaessaan laiturin perään.

Onneksi meidän rannasta löytyi soutuvene. Uiminen 16 asteisessa vedessä ei olisi kuulemma kiinnostellut, ihme juttu.

lip lap laituri kokemuksia valeäiti

Äkkiseltään sitä ajattelisi, että uuden laiturin asentaminen on hankalaa hommaa. Olin valmistautunut valtavan rekan tuloon ja sitä seuraavaan monen tunnin operaatioon. Mökin pihaan pyyhälsi kuitenkin vain yksi pieni maasturi peräkärryineen sekä kolme reipasta miestä, jotka kokosivat ja asensivat isoina paloina toimitetun laiturin reilussa tunnissa.

laituri mökille

laituri mökille

liplap mökkilaituri

laituri mökille

mökkilaituri laituri

laituri kokemuksia

liplap kokemuksia

Meidän tehtäväksemme jäi vain siirtää vanha laituri pois alta ja valaa pieni betonikakku rantaan.

Haastavinta koko prosessissa olikin se karkuun lähtenyt ketku.

Nyt laituri on saatu kesytettyä paikalleen ja se on upea. Iso, vakaa ja kaunis. Turvallisen ja jämäkän oloinen uusi kesäolohuoneemme on suomalaista tekoa ja perheyrityksen tuote. Monella tavalla parempi kuin vanha rakkineemme, joka oli epäluotettava, epäekologinen (en viitsi edes kertoa miten se oli 80-luvulla tänne viritetty) ja vähän pieni.

lip lap laituri kokemuksia

lip lap laituri kokemuksia

Vanha laituri (RIP).

lip lap laituri kokemuksia

Kuin yö ja päivä. Yö eli vanha laituri (kuvassa oikealla) odottaa pois vientiä, päivä eli uusi laituri paistattelee jo paikallaan.

Vaikka tämä uusi laituri on ensi vilkaisulta hyvin saman näköinen kuin vanha (vaikkakin isompi), ero entiseen elämään on ihan valtava. Täällä tullaan vielä viettämään paljon aikaa, kymmenien kesien ajan. Tänäkin viikonloppuna näillä laudoilla on kahviteltu, kalasteltu, kirjoitettu, uitu ja vain hengailtu, tai tehty kaikkea samaan aikaan. Eletty.

Se kai on ollut Pentti Palotienkin tarkoitus, kun hän vuonna 1965 suunnitteli perheelleen paremmin toimivan laiturin; että laituri kestäisi sitä Suomen kesän lyhyttä mutta täyttä elämää vuodesta toiseen. Nyt jo kolmas sukupolvi LipLapilla suunnittelee ja valmistaa patentoituja laitureitaan kaikkiin olosuhteisiin Pentin perintönä.

Laitureita ja lisävarusteita löytyy ihan joka rantaan, niistä ja toimitustavoista löytyy lisää tietoa täältä.

mikä laituri mökille

On upeaa että Suomesta löytyy vanhoja perheyrityksiä, joissa ymmärretään laadun perään. LipLap Laiturit edustaa juuri sellaista rakkaudesta lajiin meininkiä, jota arvostan.

Sen näkee jo siitäkin, että laiturin asentanut porukka jää vielä pitkän huolto- ja asennuspäivän jälkeen rauhassa katselemaan työnsä tulosta ja huokaa tyytyväisenä. Että on se hieno.

Kiitos hyvät herrat!


Watson testissä mökillä (+ leffa-arvonta)


Kaupallinen yhteistyö: Watson

Perinteisiä syitä olla menemättä mökille:

  • Siellä on huono keli
  • Siellä ei ole mitään tekemistä (= telkkaria)
  • Hirvee vaiva

watson kokemuksia

Watson kokemuksia

Kaikki totta, ainakin vielä aikana ennen suoratoistopalveluita.

Korkattiin mökkikausi viikko sitten. Autossa matkalla mökille tajusin yhden tärkeän unohtuneen asian: Vain elämää oli tulossa samana iltana. Seurasi klassinen ei-jes-ei-jes tilanne.

Ensin olin et ”EI! me unohdettiin Vain elämä!”, sitten olin et ”JES! Voidaan katsoa se tässä matkalla mun kännykästä livelähetyksenä!” ja Watsonin avattuani huomasin että ”EIH, Nelosen kanavat ei näy Watsonista mobiililaitteissa” (muut kanavat ja ohjelmat, kuten se Euroviisujen finaali taannoin kyllä onnistuu).

Seuraavana päivänä sain tietysti olla taas ”JES, me voidaan katsoa se nyt tallenteista tietokoneesta”.

watson kokemuksia

watson kokemuksia



Tämän hetken syyt mennä mökille:

  • Onhan meillä ulkovaatteita
  • Onhan meillä Watson
  • Yksikin virvelin heitto laiturilla on vaivan väärti

Olisin nytkin tätä kirjoittamassa mökillä, mutta vuoden toinen vatsatauti iski toisen potilaan eilen aamulla. Jos sinä pääset mökille asti ja kärsit tekemisen puutteesta suomalaisen kesäsään piinatessa, hoida tästä arvonnasta itsellesi tekemistä.

EDIT: arvonnan sääntöjä muutettu ja arvontaa jatkettu koska nimeltä mainitsematon bloggaaja oli kärsinyt lyhytaikaisesta dorkuudesta. Yksi voittaja, viisi koodia hänelle. Arvonta: Jätä kommentti! Kommentillasi osallistut arvontaan, jossa voit saada 5 leffakoodia. Leffakoodit voittanut lukija voi aloittaa kuukauden maksuttoman kokeilujakson, jonka aikana saa vuokrata ilmaiseksi viisi vapaavalintaista elokuvaa Watsonin Makuuni –vuokraamosta. Arvonta suoritetaan perjantaina 16.6.2017 klo 23.

Ja muistathan että vaikket arvontaan osallistuisi tai siinä voittaisi, voit aina ottaa sen kuukauden ilmaisen kokeilujakson Watsonia (normaalisti 9,90€/kk).

Meidän testaamisemme loppuu pian, mutta näyttää siltä että jäämme Watsonin asiakkaiksi.

Vanhaa telkkaria ja sen palveluita ei olla kertaakaan jakson aikana kaivattu ja Watsonin kuukausimaksu on alle puolet nykyisistä TV-maksuistamme. Kaikki on toiminut tosi hyvin, jopa siellä mökillä jossa nettiyhteys on vähän huonompi, vaikka aiemmin varoittelin teitä ettei huonolla netillä kannata kokeilla. Ainakin mökillä kannattaa!

Raportoin myöhemmin jäikö palvelu meille oikeasti käyttöön vai ei. Täältä voit tsekata meidän ensimmäiset tunnelmat Watsonista muutama viikko sitten.

Ps.Voisiko tämä sairastelu jo loppua kiitos.

Tarvitaanko telkkaria enää mihinkään?


KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Watson

 Me ollaan Insinöörin kanssa vanhoja sohvapeppuja. A.E.L telkkari oli meillä kaiken vapaa-ajan päällä.

Sitten tuli digitalisaatio, lapset, ruuhkavuodet ja äänten kakofonia. Yhtäkkiä aina taustalla pauhannut telkkari jäi hilijaiseksi. Lasten kanssa ei haluttu katsoa telkkaria ja kun ne meni nukkumaan, telkkarista ei tullut mitään hyvää katsottavaa. Siirryimme tallenteiden ja suoratoistopalveluiden maailmaan ja osa katselusta meni pienempiin näyttöihin, kännyköihin ja pädeihin.

Uuden talon käänteitä miettiessä on sitten tullut pohdittua ihan tosissaan: Tarvitaanko me jättimäistä, sisustuksen pilaavaa telkkaria enää mihinkään?

watson kokemuksia

Tarvitaan, sanoo hän. Ainakin kuumepäivinä.

Kesken pohdintojen saimme testiin kotimaisen Watsonin, jota on minusta helpointa kuvata “nettidigiboksina”. Watsonin kautta voi netin yli katsoa sekä tavallista telkkaria (Ylet, Maikkari, Nelonen jne) että maksukanavia ja Makuunin leffoja. Palveluun voi myös tallentaa ohjelmia rajattomasti. Mistä tahansa laitteesta jossa on netti ja Watson-sovellus (tietokone, kännykkä, pädi, älytelkkari) tulee siis telkkari, ilman digiboksia tai kaapeleita.

Alkuun Watson ei tuntunut minusta kovin kummalliselta. Samalla tavalla netin yli tulee katsottua kaikkea muutakin sisältöä, mikä tässä on niin erikoista? Sitten tuli Euroviisut. Olin unohtanut ne täysin ja harmittelin metrossa somea selatessani muiden päivityksiä kohta alkavasta finaalista. Äkkiä lamppu syttyi päässä: Watson! Iskin luurit korville, avasin sovelluksen ja muutamassa sekunnissa olin minäkin katsomassa lähetystä suorana.

Onkin yllättävän kiva juttu että ns. tavallinen telkkari on omassa kännykässä siellä muiden palveluiden täytteenä. Urheilufanille tämä olisi varmaan ihan korvaamattoman tärkeää! Samoin on yllättävän kätevää, että kännykässä majaileva Watson-sovellus toimii kaukosäätimenä myös isolle telkkarille. Esimerkiksi leffavalikoimaa voi selata kännykästä huomattavasti telkkarin kaukosäädintä mukavammin ja kun sopiva pätkä löytyy, sen voi “heittää” isolle ruudulle kännykästä, kuten alla olevista kuvista näkyy. (Tämä tietysti tarkoittaa myös että voi tehdä aikamoisen källin sitä urheilua tuijottavalle miehelleen. Sen kun heittää tilalle romanttisen leffan. Mutta tätä ette kuullu multa.)


Tietyissä kanavissa on myös mahdollista kelata ohjelmaa taaksepäin ja katsoa ohjelmia kahden viikon takaa. Jos satut bongaamaan illan leffan liian myöhään, voit kelata sen alkuun vaikka et olisi ollut sitä tallentamassa. Tein tämän kerran, en vain vieläkään tiedä miten. Tästä päästäänkin ainoaan murheeseeni Watsoniin liittyen: käyttöliittymä ei ole ihan yksiselitteisin. Ei siinä varsinaisesti mitään vikaa ole, mutta kaltaiseni diginirppanokka huomaa kyllä ero maailman kärkeen. Kaikki sinänsä toimii täysin moitteetta ja nopeasti, mutta jonkin verran sovellus vaatii opettelua ja sitoutumista sen logiikan ymmärtämiseen.

Sitten kun logiikan sisään pääsee, viihteen maailma on kyllä melko lailla auki. Tästä saa jokainen mökkeilijä, veneilijä ja minimalisti itselleen kaiken mitä telkkarista tarvitsee, ilman turhia bokseja. Siellä se on yhden sovelluksen päässä, netin syövereissä. Tämä yhdistettynä muihin suoratoistopalveluihin on ainakin meidän perheelle aivan täysin varteenotettava vaihtoehto seuraavan kodin telkkarisetiksi. Veikkaan että fyysiset boksit saavat lähteä.

watson kokemuksia

Oma tallenne nopeasti hyvällä laadulla ruudulle – yes please.

Sen verran varoitan, että jos kodissasi on huono nettiyhteys, homma ei tule pelittämään kunnolla. Koska kaikki tulee verkon yli, huonon yhteyden kanssa kuvan laadun ja sisältöjen latautumisen kanssa voi olla ongelmia. Ja tässähän ei ole mitään järkeä, sillä Watson nimenomaan tarjoaa poikkeuksellisen paljon HD-sisältöjä, eli todella hyvää kuvaa. Pidä siis huoli että nettisi on kunnossa ennen kuin siirryt moderniin aikaan!

Watsonin peruspalvelu maksaa 9,90€ kuussa, sillä saat kattoa telkkaria kännykästä ja tietokoneelta ja tallennettua ohjelmia. Kanavapaketit tuohon päällä maksavat vaihtelevasti, Disney esimerkiksi 4,90€ kuussa, kalleimmat 29,90€. Makuunin leffavuokraamossa on hauskasti ns. dynaaminen hinnoittelu: mitä vanhempi leffa, sitä halvempi. Halvimmillaan leffat on 0,33€ ja kalleimmatkin uutuudet 4,99€.

Eka kuukausi on kaikille kokeilijoille ilmainen, joten lämpimästi suosittelen lataamaan sovelluksen Apple-maailmaan täältä ja Google-maailmaan täältä. Mitään et kokeilemalla menetä, paitsi ehkä hyvää blogien lukuaikaa kun alat tuijottaa taas telkkaria vähän enemmän.Eh. Älä ehkä menekään lataamaan sitä!

Leffatähtijalat helposti (teille, mulle ei)

 

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Orkla

Orkla pyysi testaamaan Salvequick-kuorintasukkiaan ja kertomaan sitten teille, miten kauniit jalat tuli. Minulla on kaksi tunnustusta:

1. Olin testannut sukkia jo aiemmin blogimainonnan uhrina.

2. Jalkani eivät ole (silti) kauniit.

Viimeisestä ei voi näitä viattomia sukkia syyttää lainkaan. Ne tekevät kyllä tehtävänsä! Tälläkin hetkellä kantapäissäni kihelmöi taannoisen sukkasetin jälkeen ihanasti ja voin oikein tuntea marmoria kovemman, ihoksi kutsutun panssarin antavan periksi hapon voimalle.

Sileää jalkaa on siis taas tulossa, sopivasti kesää vasten. Mutta kun jalkani vain ovat ihan todella rumat, olivat ne sitten sileät tai eivät. Ei sille voi hienoinkaan pussukka mitään.

Sain jalkageeneissä huonon jaon. Ensinnäkin, ne ovat kokoa 41. Lisäksi ne ovat leveät. Pottuvarpaat sojottavat ylöspäin ja kynnet kasvavat jotenkin aina väärin, puhkoen kaikki kengät ja sukat kärjistään. Varpaissa kasvaa karvaa. Se on kuulemma terveyden merkki mutta on se myös helvetin pitkän sukkakauden merkki (Anteeksi, unohdin: tässä tekstissä ei saanut ällöttää lukijoita.)

Sileät tai ei, en minä niistä ala teille kuvia ottamaan.


Teksti pyydettiin kuitenkin kuvittamaan kauniilla jaloilla, joten olkaa hyvät:

Veikkaan kysymättä että kuvan jalat saattavat olla kuorintasukkien ystäviä. Ei kiireinen jalkamalli ehdi jalkahoidoissa käymään.

Sen kyllä sanon sinulle, senkin onnetar, että jos sinun jalkasi ovat sellaiset normaalimmat sirot kolmekasit suorilla kynsillä ja karvattomilla varpailla, näillä sukilla saat niistä vaivatta tosi kauniit. Siitä vaan rapiseva pussukka jalkaan, nokka kohti hyvää leffaa, koipien pesu ja odottelemaan. Parin viikon sisällä kaikki turha kama rapisee jaloistasi pois ihan itsestään ja sinulla on taas leffatähtijalat.

Minä sen sijaan jonotan paikkaa statistina seuraavaan Hobitti-leffaan. Nähdään.

Sata nopeinta saa itselleen testiin nämä samat alla näkyvät suhinapussukat (oikealta nimeltään kuorintasukat ja OVH noin 22€), tästä linkistä voit ilmoittautua testaajaksi.

salvequick kuorintasukat

Aurinko paljastaa kantapäät ihan just. Valmistaudu.

Menovinkki: Rush trampoliinipuiston Naperopomppu

2 Permalink

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Rush Trampoliinipuisto

rush trampoliinipuisto
Muistatteko, mitä meidän pieni Robin teki siellä sirkuskoulussa aikanaan? Hyppi trampoliinilla. Pelkästään. Jonotti vartin omaa vuoroaan, pomppi kaksi minuuttia frontsideollieeee huutaen ja palasi sitten jonoon.

Oli muuten hyvin investoitu harrasteraha se.

No, nyt on löytynyt paikka, jossa Kakkosen kanssa saa niin sanotusti rahalle vastinetta. Rush trampoliinipuisto on juuri sitä, miltä kuulostaakin. Lähes pelkkää trampoliinia silmän kantamattomiin, ja niiden välillä kiireessä juokseva tramppalover12. Kun jokaiseen pitäisi ehtiä.

Viime perjantaina me ehdittiin juosta vihdoin koko puiston kaikki trampat läpi. Päiväkoti oli kiinni, joten otettiin ilo irti arkivapaastamme ja käytiin tutustumassa Rushin uuteen Naperopomppuun, jossa koko puisto on varattu puolentoista tunnin ajaksi vain alle kouluikäisille.

Konsepti oli aivan mahtava!

rush trampoliini kokemuksia

rush trampoliini kokemuksia

rush trampoliini kokemuksia

rush trampoliini kokemuksia

rush trampoliini kokemuksia

 

Puistossa oli ihanasti tilaa, eikä tarvinnut pelätä että pieni Robin juoksee jonkun isomman lapsen tuplatriplavoltin alle innoissaan. Kaiuttimista raikui (ja välillä vähän särisi) lasten musa ja ilokseni vanhat Disney-klassikot (jos näit jonkun laulavan Hakuna Matataa ja eläytyvän Let it Gohon polttopallokentän korkeimmassa kohdassa lasten odottaessa kärsivällisesti sitä heittoa, se en ollut minä).

Siellä me upouusissa tahmasukissamme sitten pompittiin niin että aivot tärisi. Tai siis minä instailin ja Rushin Petteri pelasi lasten kanssa polttopalloa. Puistossa oli toki paljon muutakin kuin tramppoja: vaahtomuovimonttuja, koripallomeininkejä ja jotain joka näytti lähinnä Gladiaattorien radalta.

rush trampoliini kokemuksia

rush trampoliini kokemuksia

Aikaa touhuiluun oli varattu se puolitoista tuntia, mutta noin 50 minuutin kohdalla tyypit alkoi näyttää tältä:

rush trampoliini kokemuksia

 

Suunnilleen näissä kohdin Ykkönen pyysi multa vienosti että voitaisko me jo lähteä kotiin. Pakkasin kaksi hikistä, punaista, väsynyttä ja kaikin puolin onnellista tyyppiä takapenkille ja mietin kateellisena, että olisin minäkin kyllä pomppinut, jollei olisi tämä selkä. Ja nämä synnyttäneet sisuskalut.

Ei siitä sen enempää.

rush trampoliini kokemuksia

rush trampoliini kokemuksia

Jos sulla on tulevana perjantaina aamupäivällä aikaa, kotona energisiä lapsia ja lantionlihaksissa voimaa, pakkaahan koko konkkaronkka pienelle retkelle Pitäjänmäkeen!

Naperopompun lippujen hinta normaalisti 7€/1h tai 10€/1,5h / hlö (Alle 2-vuotiaat ilmaiseksi) + pakolliset Rush-sukat 3€ /hlö.

Kaksi viimeistä kuvaa by Jukka Kiistala, editointi minun.
 
2 Permalink

Yllättävän ihana Stella

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Stella kodinhoitopalvelut ja Suomen Blogimedia
Olen jo pitkään ulkoistanut elämästäni kaiken sellaisen mikä ei tuota minulle iloa, ja mihin vain jollain tavalla on varaa. Osan ruoanlaitosta, kauppakäynnit, siivouksen, muutot, seks…ömm leipomisen. Suosittelen muillekin lämpimästi!
On ihan parasta, kun siitä infinity poolin lailla leviävän to do -listan liepeiltä voi ruksia pari juttua pois. Imuroi En. Mieti ensi viikon ruoat. En. Käy kaupassa En. En halua tehdä mitään, mitä en halua tehdä.
Tässä me siivoamme.

Siivous- ja ruokapalvelut ovat tulleet meille jäädäkseen, mutta yksi alue on jäänyt meilläkin vielä melkein kokeilematta: Ulkopuoliset lastenhoitajat. Miksiköhän?

Osittain siksi, että pitkään lapset tuntuivat niin pieneltä että ihan tuntemattomalle hoitoon jättäminen olisi kirpaissut ja toisaalta kynnys vakihoitajan etsimiseen ja sisään ajamiseen oli korkea. Suosituksiakaan ei oikein keneltäkään saanut. Jos jollain olikin hyvä maksettu hoitaja, se oli tutun tuttu tai tädin tytär, tai joku muu ei niin helposti meille saatavilla oleva ihmeolento.

Osittain se on tuntunut väärältä. Että kyllä nyt vanhempien pitäisi omat lapsensa pystyä hoitamaan.

Pystyyhän ne, mutta työnkin kunnolla tekeminen on meille tärkeää, etenkin silloin kun lapset ovat jo hyvässä voinnissa mutta vielä vähän liian räkäisiä päivähoitoon (ja vähän liian kyllästyneitä äitiinsä ja sen vanhoihin temppuihin).

Hölmöjen asenteiden takia ja parin vähän kehnomman kokemuksen takia olemmekin tukeutuneet äärihyvän tukiverkostomme varaan. Meillä on kaksi avuliasta mummua, kaksi helposti jallitettavaa ukkia ja näiden lisäksi vielä siskoa, veljeä, kummitätiä ja joustavat etätyöt.

Sitten meillä kävi tsägä. Tai no, ei tätä taannoista kahden viikon sairastupaa voi onneksi kutsua. Mutta se siinä oli onnekasta, että lasten vähiten kipeät mutta kuitenkin kotihoitoa vaativat päivät sattuivat samaan aikaan, kun käynnissä oli se aiemmin kertomani Stellan testausjakso. Saimme testata ihan tositoimissa Stellan lastenhoitopalveluiden käyttämistä.

Sen perusteella tässä tulee nyt se suositus, jota en koskaan itse saanut kun sitä kaipasin: Stella on hyvä.

Stellalta uskallat tilata sen tuntemattomankin hoitajan, laatu on taattu. Prosessi on tosi helppo: hoitajan saa soittamalla tai tekstiviestillä tilattua joka päivä iltayhdeksään asti ja hoitajan voi saada jopa puolen tunnin varoitusajalla.

Me tilasimme ensin yhdelle päivälle apua. Hoitaja-Kaisu oli i h a n a. Kysyi tarkkaan tullessaan, mitä toivon päivältä vaikkapa ruokailujen ja ruutuajan osalta. Tarkkaili päivän aikana Ykkösen ja Kakkosen terveydentilaa ja laittoi jopa keskellä päivää tekstarin jossa kertoi että kaikki on hyvin ja kuumetta ei ole. Mieletöntä! Päivän päätteeksi sain lapun, jossa kuvattiin tarkkaan päivän kulku ja fiilikset ja illalla huomasin vielä Kaisun tyhjentäneen meidän tiskikoneen. Sanoinko jo että rakastuin vähän?

Seuraavana päivänä tulikin yllätys. Minä olin kipeä. Lapset olivat jo kuumeettomia, eli energiaa täynnä, ja minä aivan raato. Teimme uuden pyynnön Stellalle. Tällä kertaa paikalle pääsi Tuula, joka myös oli ihana! Päivä sujui tosi hyvin, vaikka olin itsekin kotona. Vaikeinta oli päästä sen ajatuksen yli, että olin itse kotona kun joku toinen vahti lapsiani. Että olisihan se itse pitänyt.

No ei olisi. Nyt sain levättyä ja silti hoidettua myös niitä tärkeimpiä työjuttuja. Tuula sitä paitsi kasteli meidän kukat. Rakastan näitä yllätyksiä, joita tuntuu aina Stellan kanssa tulevan.

Tuon oman saikkupäiväni jälkeen jokin tabu sisälläni murtui. Hoitajan palkkaaminen ei enää tunnu oudolta.

Harkitsen jo tilaavani hoitajan vaikka pariksi tunniksi tai viikonloppuna kun mummilaan asti ei viitsi roudata mutta keittökaupoille olisi päästävä. Lapsilla alkaa nimittäin ihan pian loppua into tähän croissant + pädi  + rautakauppa-komboon.

En malta olla jakamatta teille tätä ihan aitoa sähköpostistani revittyä kommenttia. Osana blogiyhteistyötä meiltä pyydettiin palautetta kokeilemistamme palveluista. Näin onnellista suitsutusta lähti mun näppikseltä ensimmäisen lasten hoitopäivän jälkeen:

Me kokeilimme tässä testijaksossa Stellalta neljää eri palvelua: kotisiivousta, ikkunoiden pesua, muuttosiivousta ja lastenhoitoa. Jokainen näistä oli niin hyvällä laadulla ja asenteella toteutettu, että uskon täysin mitä Kaisu kertoi:

”Stella myy mieluummin ei-oota kuin kompromissaa laadun kanssa. Siksi meidät kaikki on tosi tarkkaan haastateltu ja valittu ja siksi täällä on kiva olla töissäkin.”

Jos et vielä usko, testaa! Tarjolla on pieni blogietu kotisiivouksiin. Voi tilata ensin maksuttoman siivous- ja kodinhoitosuunnitelman ja jos päädyt ostoon, saat -25% kertatilauksesta ja -50% 1.kk sopimustilauksesta mainitsemalla Valeäiti.

Ei muuta kuin ulkoistamaan!

On muuten puhdas ikkuna! Insinöörillä on vasta kerran osunut otsa siihen kun ei huomannut lasia.

Turhat tavarasi tekevät monta hyvää asiaa

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Suomen Punainen Risti ja Suomen Blogimedia

Joistain ihmisistä vain näkee, että he ovat hyviä. Tekevät hyvää, ajattelevat hyvää, sanovat hyvää.

Tapasin tällä viikolla monta sellaista ihmistä Lahdessa Suomen Punaisen Ristin Kontissa. Vihiä muista hyvistä ihmisistä näkyi Kontin takahuonessa, joka pursuili lahjoitetusta tavarasta. Rullakkokaupalla lasten vaatteita, urheilutavaroita, laukkuja, pienkoneita.

Kontin työntekijät katsoivat minua vähän ihmeissään kun haukoin henkeäni tavaramäärän edessä.

”Tämähän on tosi positiivinen haaste”, sanoi yksi iloisista työntekijöistä kun kyselin, miten tavaramäärän kanssa oikein pärjää. ”Tästä saadaan paljon varoja kerättyä, on tosi hienoa että ihmiset haluavat lahjoittaa!” Takahuoneessa lahjoitukset käydään pussi kerrallaan läpi tällä samalla mahtavalla asenteella. Jokainen pussi on mahdollisuus. Hyväkuntoiset laitetaan hinnoiteltavaksi myyntiin, osa vaatteista laitetaan suoraan kansainväliseen vaateapuun. Kaikki myydyt tavarat keräävät varoja Punaisen Ristin avustuskohteisiin.

Minäkin tulin paikan päälle auto täynnä kamaa. Keräsin kaikki kierrätykseen menevät kotoa ajatuksenani testata mitä kaikkea Punaisen Ristin Konttiin saa tuoda. Olen aikasemminkin tuonut Kontteihin paljon tavaraa (tai laittanut tien varsilla näkyviin keräyslaatikoihin), mutta paljon on jäänyt laittamatta koska en ole ollut varma, kelpaavatko tavarat.

Toinen kelpasi, toinen ei.

 

Kelpasi, todella!

 

Kelpasi. Pieni nukka on ok.
Ensin kelpasi…

 

…sitten huomattiin mustuneet polvet.
Kelpasi!

Sain lajitteluavukseni ihanan Paulan. Paula on ollut Kontissa kymmenen vuotta ja tykkää työstään paljon. Työ on merkityksellistä, sillä siinä saa auttaa ihmisiä välillisesti varojen keruun kautta, mutta myös välittömästi: Punaisen Ristin Kontin työntekijät ovat pitkäaikaistyöttömiä, jotka saavat Kontissa Paulan ohjauksessa hyvää työkokemusta ja askeleen kohti lopullista työllistymistä.

Paula tekee selvästi työnsä hyvin. Näin ahkeria, mukavia, iloisia ja aikaansaavia ihmisiä en ole monella työpaikalla nähnyt. Kontissa on hyvät vibat.

Meidän perheen tavaroiden läpikäynti oli hyvä pikakurssi lahjoitettavan tavaran maailmaan. Lasten vaatteista iso osa joutui bumerangina takaisin auton konttiin; joko niissä oli kuitenkin joku tahra tai sitten niiden printit olivat kuluneet liikaa pois. Lasten vaatetta on Kontissa niin paljon myynnissä, että tavaran on oltava oikein hyväkuntoista.

”Mieti, antaisitko naapurille tämän. Meille tulevassa tavarassa pitää olla käyttöikää jäljellä”, Paula vinkkasi heti ensimmäisten vaatteiden kohdalla.

Sukat voivat olla liian kuluneet, alkkareissa jotain tahraa ja kengät näyttää jo liikaa käyttäjänsä jalalta. Logiikka tuntui ensin hankalalta, mutta siinä vaiheessa kun lajittelin jo toisten tavaroita (mikä sivumennen sanottuna oli kuin aarteen metsästystä, mahtavia löytöjä!) aloin jo ymmärtää jutun juonen.

Very jees!


Lyhyesti: Tavara saa tottakai olla käytettyä, mutta siinä pitää olla vielä käyttöikää jäljellä. Tässä päälinjaukset Konttiin kelpaavasta tavarasta.

1. Vaatteiden pitää olla puhtaita ja ehjiä. Kontissa ei ole mahdollisuutta pestä vaatteita, joten hyväkin lasten toppahaalari joudutaan heittämään roskiin jos polvet ovat kurassa. Tarkista onko kainaloissa tai kauluksissa hien polttamaa, tsekkaa toimivatko vetskarit ja pelittävätkö tarrakiinnitykset.

2. Lahjoita sellaista, jota kaupastakin halutaan nyt ostaa. Sesongin ulkopuolelta on vaikea ottaa tavaroita vastaan; säilytystilaa ei ole. Meidän kaikki talvikengät lähtivät takaisin kotiin, koska niille ei vain ole tilaa.

3. Kosmetiikkaa ei oteta vastaan ollenkaan. 

4. Miesten vaatteet ovat Konttiin kovin kaivattuja, joten niissä syyni on vähän vähemmän tarkka. Kunhan vaate on siisti ja toimiva, se otetaan kiitollisena vastaan.

5. Mainoskamatkin on ok osittain, niitä voidaan viedä kansainväliseen vaateapuun. Tänne siis ne kaikki firmasi t-paidat! SPR:n arvojen vastaisia asioita kuvaavia printtejä (aseet, porno yms) ei kuitenkaan voida laittaa myyntiin. (PS: Pääkallot ovat ok, Kiroileva Siili ei jos kirosanoja näkyy, Tom of Finlandin luokittelu odottaa vielä tekemistä. Todennäköisesti käy!)

6. Kengät saavat olla kuluneetkin, kunhan toimivat! Tämä yllätti positiivisesti. Länttään astutut tai reikäiset eivät tietenkään kelpaa, mutta sisäreunoistaan hiertyneet ja poluilla likaantuneet juoksukenkäni menivät heittämällä läpi.

7. Kodin käyttötavaran tulee olla ehjää. Katso etteivät kupit ole halkeilleet eikä silitysraudan pohja palanut. Pienelektroniikassa on usein lahjoittaessa patterit loppu, joten kaikki ymmärtää ettei toimivuudesta ole takeita. Tässä tuleekin iso tärppi: Konteista voi saada esim täysin toimivia kelloja super halvalla!

8. Vintage-tavarassa pienet säröt sallitaan. Jos tavara on muuten kiinnostavaa (arvokasta) niin pieni halkeama kupissa tai reikä mekossa ei haittaa.

Tuntuuko nipottamiselta?

Mieti tätä: melkein puolet Konttiin tulevasta tavarasta joudutaan heittämään ”roskiin” (toki asianmukaisesti lajiteltuina ja kierrätettynä). Hukkaan heittäminen on tietysti harmillista ja vie työntekijöiden arvokasta aikaa, mutta myös maksaa SPR:lle jätemaksuina. Kaikki tahraiset vaatteet ovat siis suoraan avustusvaroista pois.

Tee hyvää, mutta tee se hyvin. Vaiva ei ole kovin suuri. Meidän takakontillisen läpikäyntiin meni ehkä vartti.

Kakkostuoli anopille?

 

Tuu shoppaa lasten kanssa, hyvää kamaa hyllyt täynnä!

Kontti on moninkertainen tapa tehdä hyvää. Sen lisäksi että saadut varat menevät hyvään, itse kierrätystavaratalot tukevat tietysti kiertotaloutta ja mahdollistavat monelle perheelle asioita, mihin ei muuten ehkä olisi varaa. Kiertelin myymälää hetken ennen omaa lajitteluvuoroani ja spottasin monia löytöjä: Hyväkuntoiset lasten nappikset, siistit naisten juoksukengät, kauniita retroastioita ja paljon lasten tarvikkeita. Kaikki hyviä, halpoja ja kauniisti osastoittain näytillä.

Tässä siis kaikille konmarittajille ja kevätsiivoojille vinkki. Tarkista tavarasi ylläolevan listan mukaan ja tuo ne Konttiin myytäviksi. Pääset helpommalla kuin FB:n kierrätysryhmissä ja teet monella tavalla hyvää. Samalla saatat tehdä loistavia löytöjä kevätjuhlavaatteista astioihin ja opetat lapsille tärkeän asian: asioita voi ostaa myös käytettynä.

Iso kiitos Paulalle ja Lahden väelle – vierailu oli tosi mukava ja olisin mielelläni jatkanut lajittelua vielä parin tunnin ajan! Seuraavan kerran teen sen tosin jo kotona, ennen lahjoittamista.

Kontista löytyy lisätietoa täältä. 

Helppo muutto Victor Ekin (ja noron) kanssa

8 No tags Permalink

YHTEISTYÖSSÄ Victor Ek

Me muutettiin reilu viikko sitten. Nyt pitäisi voivotella väsyneitä hauiksia ja kertyneitä kamaröykkiöitä, mutta joudun tuottamaan pettymyksen. Täällä minä istun ihan zeninä siistin kodin keskellä. Muutto meni aivan törkeän helposti, ja nyt tässä ei ole edes liioittelun makua – huomauttaisin että muuttopäivänä kärsin itse pienestä noronpoikasesta ja koin sen silti helpoksi. Tästä on kiittäminen kahta miestä. Toisen nimi on Insinööri ja toisen Victor Ek.

Insinööri pakkasi valtaosan meidän kämpästä. Noin vaan miettimättä ja kyselemättä tavarat kulkeutui laatikkoon kun minä vasta voivottelin tulevaa muuttoa. Victor Ek taas tuli kaveriksi blogimielellä, koska halusin raportoida myös teille, miltä kaupallinen muutto maistuu. Tässä kokemuksia.

Kokemuksia muutosta (noron ja) Victor Ekin kanssa. 

Jos tälle muutolle pitäisi antaa tähtiä, antaisin 4/5. Tähtiä kertyi hyvistä tarvikkeista, reippaista muuttomiehistä ja sujuvasti kulkeneesta prosessista.

Ainakin kaksi tähdistä tulee tarvikkeista. Saimme testiin Victor Ekiltä sadan muuttolaatikon lisäksi henkarilaatikoita, pakkausteippiä, aaltopaperia, kiristekelmua ja kuplamuovia. Viime muutossa jätin kaiken paitsi laatikot pihistellen pois ja nyt voin sanoa menneisyyden minälle että tyhmästi säästit. Erityisesti nuo henkarilaatikot ja aaltopaperia olivat parasta ikinä: kolmeen henkarilaatikkoon mahtui kaikki meidän roikkuvat vaatteet ja niiden pohjalle sai jemmattua herkimpiä kamoja, kuten pientä kitaraa ja mun rakkaat Minna Parikat. Aaltopaperiin taas oli ihan superhelppoa pakata koko keittiö ja kiristekelmulla sai matot ja patjat nätisti pakettiin. Kuplamuovia ei sitten tarvittukaan lähes mihinkään.

Loput tähdet tulevat prosessista. Tilaaminen Victor Ekiltä oli helppoa ja miehet tulivat ajallaan paikalle. Samat miehet antoivat myös paljon tervetulleita pakkausvinkkejä laatikoita toimittaessaan viikkoa ennen. Palveluasenne jees plus! Muutto tehtiin keskellä viikkoa, jota voin lämpimästi suositella: lapset on tarhassa, hinnat on usein vähän alempia ja näin jäi edelliselle ja tulevalle viikonlopulle säätöaikaa. Aloitimme muuton kahdeksalta aamulla ja lopetimme noin puoli viisi. 
Tavaramme roudasi neljän miehen ja yhden rekan yhdistelmä. Kaikki suoriutuivat tehtävästään hienosti ja loistavalla asenteella. Jopa rekka löysi kurvikkaalle muodolleen sopivan raon kadulta, vaikka muuttoautolle ei raivattukaan paikkaa. Tästä hieman palautetta muuttofirman suuntaan: nyt jälkikäteen olisin toivonut että nk. siimoittaminen jäisi muuttofirman huoleksi. Onneksi tilaa kuitenkin löytyi vaikka sitä puuttuvaa rekkatilaa huolella stressasinkin. 

Viides tähti jää saamatta muuton keston ja kustannusten takia. Koin seitsemän tunnin muuton jotenkin tosi hitaaksi. Tämä johtui varmaan siitä, että aikaisemmin apumiehemme ovat ihan apinana kantaneet tavaroita ylös alas rappusia miten sattuu, ja nyt ne laitettiin järkevästi nokkakärryissä hissillinen kerrallaan. Turhauduin kärsimättömän ihmisenä tästä ensin ihan valtavasti, sitten katsoin tarkemmin meininkiä. Mun ei tarvinnut pelätä yhdenkään lampun, taulun tai sohvan puolesta. Mitään ei retkotettu kiireisesti kainalossa pitkin portaita, eikä muutossa hajonnut mikään tavara. Edellisissä muutoissa on mm. haljennut yksi bassokitara.

Sitten se kustannus. Vaikka me saimme tietysti alennustakin blogiyhteistyön merkeissä, lasku riipaisi silti. Tein muuttoa varten kilpailutustakin ja lopputulos oli kaikissa sama: muuttofirman käyttäminen noin sadan neliön kämppään maksaa jotain puolentoista ja kahden tonnin väliltä.

Se on aika paljon rahaa. Toisaalta, hartiatöin tehtyyn muuttoonkin menisi ainakin 300€: pakuvuokra, laatikot viikoksi, pizzaa ja kaljaa muuttajille. Säästetyn oman ajan merkitystäkään ei sovi aliarvioida. Minä olisin voinut oikeastaan tuon koko keskiviikon nakuttaa vaikka laskutettavia töitä. Muutenkin säästin omaa aikaani viikon verran ennen ja jälkeen muuton kun omaa energiaa jäi laatikoiden purkuun heti muuton jälkeen.

Stiä paitsi: laatu maksaa.

Tilanne muuttopäivä päätteeksi.

Tilanne seuraavana päivänä. Elämä ns. normalisoitunut.
No tekisinkö uudestaan, ilman alennuksia? Varmasti. Me muutamme uudestaan vuoden päästä. Silloin arjessa tulee painamaan kaikki talon viimeistelystä loppuneeseen budjettiin ja tekemättömiin sisustusvalintoihin. Silloin se kaunis, vankan historian omaava rekka tuossa kadulla tulee tuntumaan ihan todella hyvältä. 

Täytyy vain laittaa ne tonnit jo nyt jonnekin säästöön, ettei lasku hirvitä niin paljon kaiken muun kustannuksen keskellä (ja jotta sitä rahaa ei laiteta johonkin lattialistaan tai patjan väliin, kirjaimellisesti).

Neljä täyttä iloista tähteä siis Victor Ekille ja iso kiitos meitä auttaneille muuttajille!

Psst. Saatavilla ALEKOODI: Viktor Ek haluaa tarjota näitä minun rakastamiani pakkaustarvikkeita myös Valeäidin lukijoille. Muuttopalveluiden ostajalle tarjotaan siis pakkausmateriaalit (henkarilaatikot, aaltopaperit, kiristekelmut – siis ei muuttolaatikot itse) veloituksetta kun mainitset tilauksen yhteydessä Valeäiti. Ei kun pakkaamaan!

Ei se ollut niin paha miltä tässä vaiheessa tuntui.
8 No tags Permalink

Synttärit by Taitoliikuntakeskus

VAIHTOKAUPPA: Taitoliikuntakeskus tarjosi juhlat ja minä tekstin.

Me ollaan järjestetty lastensynttärit jo 16 kertaa.  Se on aika paljon. Kun Kakkosen viisivuotissynttärit osuivat vielä tähän muuttohässäköiden keskelle, päätin että nyt jos koskaan on aika ulkoistaa edes ne tarhakaverisynttärit. Otin heti yhteyttä meille rakkaaseen temppupaikkaan, jonka olin nähnyt järjestävän myös synttäreitä.

Kutsuimme koko ryhmän (23!) juhliin ja paikalle juhlimaan saapui lopulta 18(!) lasta. Se on ihan törkeän paljon millekään itse järjestetylle, mutta yllättäen juuri sopiva määrä vauhtisynttäreille Taitoliikuntakeskuksessa!

Juhlat aloitettiin ohjatulla temppuradalla, jossa tehtiin helppoja perusliikkeitä ja vähän vaikeampiakin kieppejä, köydessä roikkumista ja esteiden yli kiipeämistä. Ohjaajat pärjäsivät ihmeellisen hyvin ison lauman kanssa. Homma pysyi hanskassa ja lapset liikkeessä. Tunnin jälkeen juhlahuoneeseen pölähti 18 punaista naamaa ja iloista hymyä. Kaikilla oli kuulemma ollut tosi kivaa ja lemppareiksi mainittiin ainakin se temppurata ja trampoliini.

Olin itse panostanut juhliin yhden mokkakakkupellillisen verran. Ostin myös vähän kertakäyttöastioita ja ilmapalloja, mutta perillä huomasin senkin olleen turhaa. Talon puolesta olisi löytynyt muoviastiat ja vedet koko porukalle. Huonekin on valmiiksi ikikoristeltu juhlia varten.

Kahden tunnin juhlat oli kaikin puolin aivan loistava konsepti. Oma vaivannäkö oli ihan minimissä ja laspet tykkäsi tosi paljon. Myös kaikki paikalla olleet vanhemmat viihtyivät hyvin juhlissa oman lapsen temppuilua katsellessa. Meille tämä oli hyvä mahis tutustua ryhmän lapsiin ja vanhemmiin vähän normaalia hakuhetkeä paremmin.

Myönnän että pelkäsin vähän etukäteen, miten noin ison porukan kanssa juhlitaan mutta kaikki menikin ihan super hyvin, kiitos valtaosin Taitoliikuntakeskuksen mahtavalle porukalle ja hyvälle palveluasenteelle. 

Kaverisynttäreiden hinta on 250€ kymmenen lapsen ryhmälle, siitä eteenpäin jokainen lapsi 10€ päälle. Hintaan kuuluu juhlatilan käyttö, ohjattu tunti (2 ohjaajaa jos yli 15 lasta, +50€), vapaata liikuntaa tunnin verran ja kaikille vielä popparia ja Slushie-juoma.

Suosittelen ehdottomasti sekä näitä kaverijuhlia että lasten temppuryhmiä. Tiistain Tenavavoikka on ainoa harrastus, josta meidän ipanat on edelleen vuoden jälkeen innoissaan (ja johon vanhemmatkin jaksa niitä kuskata).

Kiitos Taitoliikuntakeskus ja kiitos muut vanhemmat kivoista juhlista, lahjoista ja kuvausluvasta!

Lisää tietoa synttäreistä: 
Taitoliikuntakeskuksen sivut

Aikaisempi juttuni Taitoliikuntakeskuksesta:
Taitoliikuntakeskukselle viisi tähteä