Tietoa mainostajalle ›

Deitit itseni kanssa – parasta ikinä

0 No tags Permalink

Sori vaan Insinööri, mutta minä olin kyllä eilen elämäni parhailla deiteillä. Heitin lapset hoitoon*, kävin kaverin luona väkisin kylässä ja kello 19.28 ne sitten alkoi. Deitit itseni kanssa. En heti alkuun tiennyt mitä tehdä yksin, omassa rauhassani. Päätin heti, että en ainakaan helvetti siivoa. Herään huomenna vaikka kuudelta jos on pakko, mutta tänään en. Teen vain sellaisia asioita, joita haluan tehdä. 
No, en halunnut käydä suihkussa. Ei tehnyt mieli meikata. Halusin ulos. 
Laitoin urheiluvaatteet päälle, heitin taskuun avaimet ja vähän rahaa ja tein suunnitelman: menen kokeilemaan suppailua ja sitten menen Umeshuun yksin syömään. Jännitti ihan helvetisti. Olisikin ollut taskumatti. Tai neilikka, jota vilautella lautavuokraamon tyypille. 
Niin siinä kuitenkin kävi että tulin, näin, voitin. Taisin riisua kotona päivävaatteideni lisäksi vihdoinkin ne kymmenet omat roolit, joita päivittäin vetelen. En ollut kenenkään äiti, vaimo, sisko, konsultti, vierustoveri tai ystävä vaan olin vain Minä. Sillä Minällä oli monta mielitekoa, ja just sopivasti aikaa käsissään. 
Minä kävi suppailemassa, eli istumassa yksinään keskellä Töölönlahtea kun ei huvittanut meloa. Minä itki vähän siellä lahdella, puhtaasta ilosta. Minä käveli märillä lahkeillaan hitaasti (koska Minän ei tarvinnut nyt olla urheilusuorittamassa) kohti Umeshua ja valitsi itselleen paikan baaritiskiltä. Se luki kirjaa**, vaklasi kokkeja puuhissan, tilasi just niin paljon sushia kun mieli teki (paljon) ja joi viiniä kysymättä lupaa. Minä oli tosi tyytyväinen. Se huomasi, että on ihan sairaan siistiä kun voi olla vain yksin, eikä tarvitse ajatella ketään muuta edes skoolauksen verran. Sen kuin vain juo. 
Lopulta Minä käveli sopivassa minihiprakassa yksin kotiin, lahkeet edelleen märkinä, meni sohvalle yksinään haisemaan, söi salmiakkia suoraan pussista ja katseli Suitsia kunnes melkein nukahti sohvalle. Niin monella tavalla niin täydellinen ilta. Täydellinen vapautus kenenkään muun kuin itsensä miellyttämisestä, edes vahingossa. 
Ja mitä opin? Yksin on kivaa. Just niin kivaa kuin mihin Lauran loistava kolumni innostikin. Ja että se Minä on ihan tosi nasta tyyppi, joka osaa kyllä trendikkäästi SUPpailla, mutta että se mieluummin istuu hiljaa paikallaan keskellä Helsinkiä veden liplattaessa laudan alla.  
Tälle deitille neljä tähteä ja vahva suositus jatkoon. 
* Tätä edelsi yksi venähtänyt nillkka (Kakkonen) ja yksi huonon omatunnon omaava äiti (minä) mutta ihan hyvinhän meillä kaikilla silti meni. Paitsi että tämän laiminlyönnin hedelmät poimittiin tänään, ja se olisikin ihan oma kirjoituksensa se.
** Liinalle tiedoksi että Polaris on luisumassa kohti jokaisen äänikrijan tuomiota: ihan kiva mutta en oikein meinaa jaksaa keskittyä. Vahva 8?


Lomahaasteesta päivä 22/30 suoritettu. Haasteessa kirjoitan loman aikana (3.8. saakka) vähintään yhden kirjoituksen per päivä.


0 No tags Permalink

Comments are closed.