Kiireetön lähtö tarhaan, äiti tulee sitten joulujuhlaan. Ei meikkiä, ei rintsikoita. Jotkut housut sentään jalassa ja silmälasit naamalla. Tukan harjaus hetken huumassa.
Vähän tiukkaa naputusta, paljon seinään tuijottelua. Yhdet salaa napatut päikkärit, kupillinen sitä maailman parasta kahvia, omaa. Lounasta ei edes tee mieli, mikäs tässä paikallaan röhnöttäessä. No jos vähän rahkaa. No jos nyt vähän myös jälkkäriksi niitä muffinsseja, sen kahvin kaveriksi.
Pyykkikone laulaa, astianpesukone murisee. Keittiössä pauhaa Lady Gaga, kirvoittaen yllättäviä, harkitsemattomia ja täydellisen sulavia rokkiliikkeitä tahraisen peilin edessä.
Lattialta löytyvät rasvaiset tassunjäljet rikkovat sosiaalisen hiljaisuuden, herättävät hempeään yksinnauruun – mitähän hittoa tossakin.
Mikä parasta, tämä päivä päättyy pitkästi aikaa suoritettuihin rasteihin ja hyviin tuloksiin.
Etätyö, minä rakastan sinua.