Ihan oikea (koti)äiti

Siis ketä mä oikein yritän huijata? Mähän olen selkeästi äidin ja kotiäidin ruumiillistuma.

Tällä viikollakin olen nimittäin:

  • Ollut sairaana töissä. Niin sitä vain hoidetaan kahta muuta flunssassa, joka miehillä normaalisti veisi suoraan sängyn pohjalle keräilemään.
  • Saanut kohtuuttoman isot kiksit siitä, että lapsille etukäteen ostetut VK-haalarit on just passelit. 
  • Havainnut ostaneeni lapsille etukäteen VK-haalarit. 
  • Käyttänyt sujuvasti termiä VK-haalari. 
  • Kirjoittanut blogia.
  • Käynyt IKEAssa huvikseen, päiväajelulla.
  • Askarrellut (no okei lapsi on piirtänyt, kai se lasketaan).
  • Saanut kohtuuttoman isot kiksit siitä, että keksin tavan puhdistaa tooooodella pitkään lattiassa majailleet tarhat. 
  • Kiinnostunut tahroista ja mopannut, ks. yllä. 
  • Haaveillut leipomisesta ja kokkailusta. 
  • Suunnitellut jo toista viikkoa vasta viikon päästä koittavia synttärijuhlia. 
  • Piirtänyt pohjapiirroksen tulevista synttäritarjoiluista. 
  • Mennyt tuhlaamaan ja päätynyt ostamaan vaatteita lapsille ja ruokaa. 
  • Ottanut sata epäonnistunutta todistekuvaa jälkikasvusta, joka on ottanut useita (kehitys)askeleita.
  • Hieman ihmetellyt, miksei Hesari uutisoinut siitä, että Kakkonen oppi kävelemään. Ja sitä, miksi Insinööri silti kertoo työasioistaan, onhan maailmassa nyt paljon merkittävämpiä tapahtumia (se kävely).
  • Nalkuttanut. 
Mitä tähän sanomaan. Olen kotiäiti, ja ylpeä(hkö) siitä.