Kakkonen 10kk

Päivän myöhässä, mutta väliäkös sillä. Kakkonen meni ja täytti 10kk, mikä on jotenkin aivan käsittämätöntä. Se tarkoittaa, että kuukauden päästä päässäni alkaa jo pyöriä 1v-kekkereiden stressi. Tai into, miten sen nyt ottaa. Kaksi hurjan lyhyttä kuukautta siis ihanan kamalaa vauvavuotta jäljellä.

Näin äkkiseltään tuntuu, ettei kuukauden aikana ole kovin suuria kehitysaskelia otettu, katsotaan mikä fiilis on listauksen jälkeen.

Kakkonen 10kk:

  • Konttaa vauhdilla, kävelee melkein mitä vain tukea vasten. Viime aikojen hittinä Ykkösen nukenvaunut. Kiipeää myös valitettavan hyvin ja nopeasti.
  • Ymmärtää hyvin puhetta. Tulee luo pyydettäessä ja pudistelee hymyillen päätään kiellettäessä toistaen samalla jotain e-kirjaimen tyyppistä. Ei puhu itse mutta päristelee, öristelee ja bäbättelee. Tekee itsensä kuitenkin varsin selväksi, etenkin kun kyseessä on banaanit tai mandariinit (”anna nyt heti”).
  • Oppi laittamaan Brion ”reikälaatikossa” pyöreän palikan paikoilleen. Aivan käsittämätön taito noin aivottomalta pieneltä ihmiseltä.
  • Uutena juttuna on omien taitojen kunnollinen harjoittaminen syödessä. Ottaa lusikan käteen, saa sen lautaselle ja hämmästyttävän usein myös ruokaa paluulastissa suuhun. Vielä useammin saa lautasesta otteen ja kaikki kamat lattialle. Perhana.
  • Syö tällä hetkellä huonolla ruokahalulla, mistä lienee syyttäminen taas sitä ihanaa noroa, joka aiheutti sekä ruokahalun puutetta että lisääntynyttä imetystä. Kaikki täysin epäsallitut herkut (lähinnä siis suola ja sokeri), joita lapsemme ei tietenkään ikinä saa, uppoaa kyllä oikein nopeasti ja häkellyttävän tarkalla tekniikalla.
  • Saa edelleen rintamaitoa aika usein, noin neljä kertaa päivässä. Olisikohan aika vähentää edelliseen kohtaan viitaten?
  • Nukkuu, no, kyllähän te tiedätte. (Laajempaa raporttia seuraa varmaan taas joskus, mutta lähtisin sanomaan että ei sillä mitään allergioita ole, eikä kahvi paina mahassa, vaan se on vaan tosi läheisriippuvainen. Perhepeti voisi olla ratkaisu, mutta tila ei riitä kaikkien mukavaan nukkumiseen. Päiväunia sillä on varmaankin aivan liikaa, kun useimpina päivinä se päätyy kolmeen. Pitäisi varmaan aloittaa pyrkimys kohti yksiä päiväunia, mutta miten se onnistuu kun eräs isosisko herättää aina liian aikaisin?
  • On melko huumorintajuinen jätkä. Top3 hauskinta asiaa: 1. Ihmisten maiskuttaminen, nuoleminen tai pureminen niiden pyristellessä pakoon, sekä sama vastavuoroisesti hänelle tehtynä 2. Kielen työntäminen ulos, jota isä sitten matkii. Hurrrrjan hauskaa, mutta vain isän tekemänä. Ja sillä on hyvä muuten yrittää pitkittää esim nukkumaan menoa. Kieli ulos, lähtisköhän ne mukaan tähän? 3. Kaikki mitä Ykkönen tekee. 
  • Rakastaa myös musiikkia kaikissa muodoissaa. Bailaa kuin mikäkin Pedro, suursuosikki on Late Lampaan tunnari, joka herättää Kakkosen vaikka tissiltä sheikkaamaan.
  • On aika itsenäinen, vaikka myös eroahdistus voimakkaasti juuri nyt painaa (kiitos muuten PeNa että muistutit mullekin tämän asian olemassa olosta, sehän se siis täälläkin rassaa!). Lähtee tutkimaan innoissaan kotia, etsii Ykköstä ja saa itsensä pinteeseen. 
  • Täyttää nykyään vähän turhankin solakan vauvan mitat. Oli lääkärikäynnillä 9,4kg, vaikka sama lukema oli jo 9kk neuvolassa ja olisiko ollut peräti sitä aiemminkin. Maanantaina tulossa ylimääräinen kasvukontrolli, voin sitten rapotoida onko Burritosta tullut leipätikku. 
  • On yhä edelleen aivan supersuperihana silloin kun ei huuda. Kakkonen on niin täynnä rakkautta, että se valloittaa sekä oman perheensä että kaikki muutkin tutuista tuntemattomiin kovin helposti. Niinä hetkinä, kun se ei huuda, Kakkonen pääseekin usein vahingossa lipsahtamaan mielessäni lempparilapseksi. Ainakin jos samaan aikaan vanhemmalla tuotannolla on menossa jokin spagetti-illallisen valmistus. No, näinhän ei saisi sanoa, eikä edes ajatella, mutta kyllä kuulkaa tälläista vauvaa on vaan helpompi rakastaa kuin ikuisesti ”melko ok” fiiliksellä olevaa. (Ja sitten se pakollinen korjausliike että Ykkönenhän on nyttemin aivan superihana pikkutyttö, ja meillä on ihan omat jutut keskenämme, jolloin Kakkonen jää vuorostaan varjoon.)

Menossa taas tutkimaan.
Perussetti: äiti ja sisko yrittää tehdä asiaa X,
pikkuveli häärää ympärillä ja tutkii,
tässä peilin painovoimaisia ominaisuuksia.