Omaa aikaa ja naapurin Suvi

Puhuttiin Insinöörin kanssa uuden vuoden paikkeilla tämän alkaneen vuoden tavoitteista ja haaveista. Ei keksitty mitään suuria päätöksiä tai lupauksia, mutta huomattiin kumpikin kaipaavamme enemmän sellaista ihan oikeaa omaa aikaa. Kotona vietettyä (tai muualla mutta vain jos oikeasti haluaa) löhöaikaa, jonka aikana voi tehdä just sitä mitä haluaa – eli yleensä ei mitään. Juju on siinä, että aikaa pitää olla reilusti. Ei puolta tuntia tai tuntia, vaan kolme tai neljä. Niin että ehtii vaikka käydä lenkillä, nukkua päiväunet, katsoa telkkaria JA kaivaa nenää. Näitä kaikkia siis, ei vain yhtä! 

Tänään huomasin mahdollisuuden olla kiva vaimo, loistava suorastaan. Annoin Insinöörille vapaakortin jäädä kotiin entisten naapureiden kanssa sovitulta SnadiStadi – reissulta. (Toim. Huom., vaikka oli pikkujoulujen jälkeinen päivä. Siksi loistava vaimo.) 

Neljä tuntia myöhemmin hain Insinöörin mukaan touhuihin, koska tänään Tammihaasteen kohteena olevan Suvin kanssa todettiin että jatketaan vielä iltakin yhdessä, niin kuin ennen vanhaan. 
Suvi perheineen tuli meille tutuksi seinänaapurina edellisessä asunnossa. Ehdittiin asua vierekkäin neljä vuotta, jonka aikana meistä tuli todellisia ”perhetuttuja”. Lapsia vaihdeltiin asuntojen välillä mennen tullen, lauantai-illat vietettiin usein yhdessä, pizzaperjantai on vieläkin traditio ja saimme viime kesänä myös kunnian olla heidän ihanan kuopuksensa kummeja. Naapuruus meni mutta ystävyys säilyy, koska: 
Olet Suvi aivan mahdottoman lempeä ihminen. Sinulla riittää lämpöä ja iloa vaikka neljälle lapselle (!) kerralla ja olet aina valmis auttamaan, vaikka pyörität teidän omankin perheenne arkea rautaisella otteella. Autat ihan mielettömillä tavoilla. En tiedä olisiko kenellekään muille voinut sottaa kesken oman tärkeän palaverin ja pyytää hakemaan meidän(kin) lapset päiväkodista. Kuka sellaiseen suostuu kun on jo omien lasten kanssa kotona?Kun vielä saman syssyyn ompelet meidän rikkomat vaatteet, naurat mun kanssa hölmöille pippelijutuille ja kerrot kaikki muotimaailman viimeisimmät juorut, olet kivunnut nopeasti mun ykkösihmisten listalle.
Sovitaan, ettei Espoo ole yhtään Töölöä kauempana, ja olemme vielä ensi vuonnakin naapureita.