Tietoa mainostajalle ›

Suden(pentujen) hetki

0 No tags Permalink


”Sanokaa siis nyt että kohta helpottaa. Tai kertokaa edes, milloin. Ja miten. Voin odottaa kauankin jos joku antaa järkevät neuvot sekä takarajan kärsimykselle. Ihan vaikka huomisenkin jaksan vielä odottaa.” 
– Valeäiti, elokuu 2012
Ihan liian hyvin muistan ton viimekertaisen paluun jetlagin. Se ei oikeastaan auta yhtään kestämään tämän kierroksen tuskaa. Ehkä jopa päinvastoin: muistan miten kamalaa se oli ja lisäksi tiedän että tällä kertaa meidän pitäisi kaikkien mennä jo seuraavana päivänä töihin ja tarhaan. Ei morjens, miten se muka tehdään? Kone laskeutuu Helsinkiin keskiyöllä ja yhdeksältä pitäisi aloittaa kahdeksan tunnin työpäivä, joka sisältää kaksi vaativaa vörkshoppia kahden uuden asiakkaan kanssa? Ei morjens. Ei helvetti. 
Ensin pitää vielä hoitaa tämä menomatkan ongelma. Eilen luulin että ollaan jo voiton puolella: Kakkonen nukkui täydet 12 tunnin yöunet normaaliin aikaan, ja oma kuolematärinä helpotti. Illalla väsytti lähes normaalisti, eikä sillä tavalla krapulan ja alkuraskauden yhdistelmässä, jossa päätä särkee, ääni lähtee silmissä heittää ja on jatkuvasti kylmä. Ykkönen toki nukkui illalla ylimääräiset kaksi tuntia täysin tajuttomana; vahanukkena joka roikku mun sylissä paikasta toiseen, istuen ja melkein seisten. Silmät pysyi tiukasti kiinni ja jalat piparitaikinana. Lopulta sekin saatiin hereille, syötiin normaalisti illallista ja mentiin kaikki puoli yhdeksältä nukkumaan kollektiivisen yskämme kanssa. 
Heräsin kolmelta yskään ja vessaan. Mietin todella, todella pitkään onko yksi täysi rakko tämän arvoista. Tiesin mitä on tulossa. Ja kas, puoli tuntia myöhemmin oli koko perhe hereillä. Että tässä sitä taas, nukkuvan talon sydämessä muutaman tunnin leikkihetki edessä ennen aamuyhdeksältä koittavaa totaaliromahdusta. Se tuntuu muuten varmaan kans tosi hyvältä sitten työaamuna. 
Onhan tässä tietysti tämä hyvä puoli, että on ihan eri tavalla aikaa blogata kuin normaaliarkena. Tämä kello neljän susivuorohan on tavallaan ihan tosi hyvä: monta tuntia aikaa nakutella ennen kuin muut herää, ja silloin voi syödä jo toisen aamiaisen. 
0 No tags Permalink

Comments are closed.