Totuushan se sieltä aina tulee

Keittiöön tepasteli tänään eräs kissavaatteisiin pukeutunut neiti järkkäri kaulassaan. Sen sijaan että olisin sanonut sen mitä halusin (”apua nyt äkkiä tänne se kamera ettei mene rikki”) kysyin toiveikkaasti:

”Katos sulla onkin meidän kamera siinä – tuleeko susta isona valokuvaaja?” 
”Ei kun musta tulee äiti”. 
”Ai vaan äiti?”
”Niin!” 
”Ei nyt pelkkä äiti tarvitse olla, olenhan minäkin paljon muutakin kuin pelkkä äiti” 
”Niin…”
”Mitäs muuta äiti on kuin äiti?” 
”….” (miettii tarkasti)
”…” (kunnes keksii ylpeänä)
”Palvelija!” 

Palvelijan ottama kuva valmiista ruokapöydästä.