Nyt on pakko lainata itse itseään. Valeäiti kaksi viikkoa sitten, kesäkuun tonttipäiväkirjassa:
“…heinäkuussa tehdään perustukset eikä niiden jälkeen paljon auta enää arvuutella tehdäänkö piharakennukseen oma vessa vai ei (ei).”
Hahahahahah anna mun kaikki kestää. Heinäkuussa todellakin arvuutellaan, muutetaan ja sumplitaan. Samalla ne perustukset todella nousevat.
Heinäkuussa valetaan perustukset lautamuotilla sekä pää- että piharakennukselle ja muurataan kellarin seinät. Myös välipohjaa aletaan rakentaa ontelolaattojen muodossa. Jos edellinen kuukausi päättyi siihen, että ennen koskematon tontti oli yhtäkkiä valtava kuoppa, tämän kuun viimeisinä päivinä tontillamme jököttää jo valtavan kokoinen talo. Vaikka se vasta kellarikerros onkin, se näyttää jo ihan talolta. Tuohon päälle sitten vielä kaksi kokonaista kerrosta, huh!
Naapuriin kohoaa yksi talo kuudessa tunnissa ja toinen kuudessa päivässä. Hirttä ja puuta, kauniita kummatkin! Tästä on tulossa hauska shakkilautakatu. Kaupungin kaava määrää, että vierekkäisten talojen on oltava keskenään eri värisiä, ja vaihtoehtoisia värejä on annettu noin 20. Kadunpuolikkaamme päätyy sattumalta ja riidoitta olemaan mustavalkoinen: musta, valkoinen, musta, valkoinen, musta, valkoinen.
Suunnittelupöydällä alamme harkita saunaan ikkunaa ja sen ajatusketjun päätteeksi päätämme muuttaa koko kellarin, Asuntomessujen esimerkkien innoittamana. Sauna siirtyy nyt pelkästään piharakennukseen, kellariin tulee kodinhoitohuone ja yläkertaan sittenkin master bedroom omalla kylpyhuoneellaan. Aikamoinen pyöräytys mutta hyvä sellainen!
Heinäkuussa myös valitaan parkettia, lukitaan (kai) keittiön värit (valkoinen, jota puu raamittaa), mietitään pihaportaita ja katsellaan tontin kiviä sillä silmällä – voisiko tuosta rakentaa jotain tulevalle pihalle? Insinööri kantelee parhaimipia kiviyksilöitä turvaan ja päivystää tontilla muutenkin vähintään kerran päivässä. Lomalla kun on aikaa.
Tontilla edetään tässä kuussa ihan hurjaa vauhtia. Heti elokuun alussa on tulossa toimituksista suurin tontille, kun rungon pystytys alkaa. Vauhti ei taida ainakaan hidastua.