 |
| Tällä kelillä ja vilukissa-asteella vesileikit jäi vain haaveeksi. |
 |
| 2€ / lapsi, suunnilleen kohtuullinen hinta. |
 |
| Puistossa oli vino pino mahtavia kiipeily- ja piileskelypaikkoja, joista voi |
 |
| Tsiigatkaa mikä meno! Kakkonen meni ihan itse tohon seisomaan ja hyvin pysyi kyydissä mutsin tiukassa poljennossa. |
 |
| Puistossa oli myös paras jätskikiska IKINÄ, josta sai mm maidotonta jätskiä. Jee Kakkosen puolesta! |
 |
| Chopper parkkeerattiin jätskien ajaksi, sen vuokra puoleksi tunniksi oli 4€. Varsin kohtuullinen. |
 |
| Om. Nom. |
2. Majoitus YO-kylässä
No okei, ei ihan. Me ängettiin itsemme väkisin kaveripariskunnan nurkkiin, vaikka ne yritti estellä että millähän te koko perhe mahdutte…no näin me mahduttiin: Kakkoselle oma matkasänky mukaan, ykköselle koko patja mukaan. Yllättävän outo, mutta toimiva ratkaisu. Siinä tuhisivat hienosti, paitsi ekana yönä Kakkonen heräili itkemään, mikä oli varsin poikkeuksellista. Aamulla kävi ilmi, että emäntämme oli yrittänyt myrkyttää sen piilottamalla pizzapohjaan maitoa. Et onnistunut, jäätiin vielä toiseksi yöksi!
Jos sinulla ei ole näin mahtavia kavereita keskeisellä sijainnilla ja joustavalla asenteella, suuntaa vaikka Börsiin tai jopa Caribialle. Turun Omppuhotellikin on hyvä ja siisti.
3. Nenä kohti Naantalia
Herättyämme koko perheen siskonpedistä ystävien olkkarin lattialta, aloimme valmistella koko reissun kohokohtaa, sitä syytä, miksi alle metristen vanhemmat suuntaa Turkuun. Oli aika vetää syvään henkeä, ladata pää täyteen rauhoittavia mantroja ja suunnata kohti Naantalia. Ja voi kuulkaa, se oli ihanaa. Koko setissä oli jotain niin maagista; että voit mennä johonkin saarelle, jossa asuu jonkin sadun hahmot. Siis vähän niin kuin pääsisi Tylypahkaan (Tai jotain vähän coolimpaa, esim. Sopranosien kotiin). Sen saaren lähestyessä sekä minä että Ykkönen hihkuttiin, joka askeleella kovempaa: kohta ne näkyy, kohta löydetään Muumitalo! Ja se hetki, kun noustiin ylös kukkulaa ja se sininen talo alkoi näkyä, voi veljet. Voi veljet mikä fiilis, siis minulla! Enkä ole mikään Muumifani, mutta silti.
Vietimme kylmässä saaressa noin kolme tuntia, jonka aikana ehdittiin juosta satupolkuja, nähdä musiikkiteatteria, jutella Pikku Myyn kanssa ja käydä talossa. Nähtiin itseasiassa melkein kaikki, mitä saarella on tarjota, mutta paremman sään salliessa oltaisiin hyvin voitu viettää ihanassa paikassa vielä monta tuntia. Tähän kaikkeen fiilistelyyn vaikuttaa varmasti juuri se kolea sää, ja siitä johtuva maltillinen ihmisrysä. Asioita jopa näki, kun saari ei pursunnut.
Ennakkovaroituksista huolimatta ruokatarjontakin oli mielestäni oikein kelpoa, 31€:lla söi koko perhe peruskotiruokaa buffetista jälkkäreineen. Ei siis ihan nakit ja ranet -linjaa, mutta ei tietenkään luomuhippiterveysruokaakaan. Lompakkoa sai taas toki nöyrästi kaivella; sisäänpääsy aikuisille 25€/nenä (lapset alle 3v sentään ilmaiset, jee!), Muumiparkki 8€, ruoat ja välikahvit päälle ja oltiin taas siellä sadan euron kuopassa. Silti päivä oli kokonaisuutena elämys, joka oli ehdottomasti tämän rahan arvoinen.
 |
| Mene ja koe: outo, mutta herkullinen pieni kahvila. |
 |
| Se on marenkia, marjaa ja kermaa. Se on omnom. |
 |
| Pizzerium, neljä tähteä. Miinusta Food Courtista ja leikkipaikasta, jota ei näe pöydistä käsin. |
 |
| Chez N. ja sen paras piirre: läpinäkyvä tuoli. |
5. Turun Linna
Matkamme viimeisen päivän ratoksi olimme suunnitelleet jotain linnaa, säästä riippuen Samppalinnaa tai Turun Linnaa. Foreca on nyt joutunut ikuiseen pannaan ja helvetin tuliin, sillä tällekään päivälle ei annettu luvattua hellettä (fyi, se tuli seuraavalla päivälle. Tietenkin, koska silloin me jo paleltiin siellä Hyvinkäällä) ja jouduimme nöyrtymään Linnoista pimeämpään. Tämäkin kohde oli kuitenkin yllättävän kiva kolmeveen ja puoltoistaveen kanssa, siellä ne touhotti menemään ja ihmettelivät hienoja rakenteita sillä aikaa kun me fiilistelimme kaiken kauneutta. 16€ tiskiin, reilu tunti pyörimistä ja matkan kulttuuriosuus oli kunnialla suoritettu. Tai siis, leluauton kanssa, mutta aika kiltisti kuitenkin.
6. Turun pääkirjasto
Bloggaajakollegan vinkistä kävimme vielä ennen lähtöä vilkaisemassa uusittua pääkirjastoa. Hienohan se olikin! Lasten osasto oli erityisen WAU, hienoja sohvia, hyviä kirjoja ja lattiaan piilotettuja salaisuuksia. Ehdottomasti suositeltava visiitti sadepäivänä, ja miksei kauniinakin: kirjaston pihamaalla on kiva kahvila terassilla.
 |
| …ja sitten me tulimme. Sori. |
 |
| Vielä vikat treenit. |
All in all, Turku, olet edelleen ihana. Annan jopa anteeksi tavallista surkeamman sään (Wtf tuuli, ei Turussa tuule!), sillä olit taas ihastuttava ja lapsenikin sinuun rakastuivat. Tulemme taas myöhemmin (Marsi, varaisin yhden mustikkapannariaamiaisen kiitos. Ilman maitoa) takaisin, ihan varmasti!