Tietoa mainostajalle ›

Äiditkin poraa

Eilen lastenhuoneesta kuului ihmettelevä, vähän ehkä pelokaskin kuiskaus: ”Kakkonen, äiti aikoo yrittää porata seinää!”

Voi prkl sentään, ei siitä nyt niin montaa vuotta ole kun porasin itse ihan jokaisen taulun kiinni, kytkin valaisimet suoraan sokeripalaan ja tyhjensin hajulukot viemäristä. Miten ollaan tultu tilanteeseen, jossa pelkkä poraan tarttuminen saa lasten silmät hämmästyksestä pyöreiksi?

Ennen kuin tapasimme Insinöörin kanssa, elin nelisen vuotta sinkkuna. Siihen aikaan sisältyi muutto Turkuun, kaupunkiin jossa en koskaan ennen ollut käynyt. 19-vuotiaana mirkkuna ajelin laina-autolla keskustaan ja lähdin etsimään sopivia asuntoja. Neuvottelin, tein sopparin ja muutin itse omaan kämppääni. Hoidin kodin kuntoon. Asensin ne hiton lamput ja taulut. Ostin, kasasin ja siirsin huonekaluja vaikka sentti kerrallaan, jos voimat eivät riittäneet isompiin liikkeisiin.

Meillä tytöt leikkii tekniikkalegoilla.

Muistan jo silloin ajatelleeni, että on hienoa olla näin itsenäinen. Toisaalta jännitti osaanko heittäytyä vielä joskus parisuhteeseen ja antaa jonkun toisen ottaa haltuun asioita. Menettämättä kuitenkaan niitä itsenäisestä hankittuja taitoja.

Nyt ollaan sitten juuri siinä tilanteessa. Olen kipuillut tosi paljon vastuun jakamisesta ja edelleen pusken itsepäisesti kaiken ite niin kuin mikäkin kolmevuotias. Ja kuitenkin olen jättänyt poraus- ja viemärihommat miehelle, kun kerran voin. En minä niistä koskaan nauttinut, vaikka ne hanskasinkin.

Kahdesta pienestä porauksesta kasvoi äkkiä pääni sisällä feministinen kysymys. On se nyt perhana jos minun tyttäreni ei kasva sellaisen naisen malliin, jossa voi samana päivänä porata seinää ja kyyneliä. Tehdä uraa ja halia lapsia, tykätä autoista ja silittää omat työpaidat.

Meillä tytöt temppuilee välillä rämäpäisestikin.

Jotta Ykkösestä ei tule nainen, joka kertoo Hesarin haastattelussa Suomen olevan jo riittävän tasa-arvoinen (vinkki: ei ole), tartuin poraan kahta innokkaammin ja huikkasin lastenhuoneeseen ”porata voi kuka vaan kun vain harjoittelee!”.

Sain muuten koiran pyllyt seinään. En ihan ohjeitta, enkä ehkä ihan oikein, mutta sainpa kuitenkin. Mikä tärkeintä, lapset saivat nähdä että äiditkin poraa. Ihan tosta noin vaan.

Meillä tytöt poraa.