Meno- ja käytösvinkki: LUX Helsinki

Esplanadilla joku tuijottaa purkitettua valoa. Teos ei ilmeisesti ihan aukea. – Täähän on ihan kuin meidän jääkaapista vaan ottais kuvan. Hohhoh taas.

– Saatanan typerää että nää on kaikki polven korkeudella, tuhahtaa vanhempi taiteen ystävä seuraava teoksen kohdalla. Tämä on lapsille suunnattu alue, huomautan ystävällisesti. – No mut täällä on joku ziljoona ihmistä, vois vähän miettiä, hän puhisee kävellessään jo seuraavaa arvatenkin ihan paskaa teosta kohti.

Järjestyksenvalvojat seisovat tien reunassa ja vahtivat tarkasti isoa laumaa. Tapahtumahuumassa moni harhautuu kävelemään keskellä liikennöivää autotietä. Keltaliiviset miehet saavatkin ystävällisillä huomautuksillaan monet havahtumaan vaaralliseen ylitykseen, kunnes Jack Sparrowksi pukeutunut mies kävelee varoituksista piittaamatta keskelle autotietä. – Hei älä mene punaisia päin, yrittävät vielä viimeisen kerran. Hattu heilahtaa ja tyyppi huutaa takaisin ärsyyntyneenä: I don’t speak your fucking language.

Olemme kävelleet lasten kanssa melkein puolitoista tuntia ympäri LUX Helsinkiä. On vähän kylmä ja lapsia jo vähän väsyttää. Kaikki on kuitenkin niin siistiä, ettei tilanne lipsahda lähellekään kiukutteluja. Ihastelemme hienoja valoja ja mietimme miten sen talo näyttikin siltä että se kaatuu vaikka pysyi ihan paikallaan. Fiilistelen tapahtuman järjestäjät mielessäni kuinka hienosti iso massa etenee vaikka välillä ihmisiä onkin ruuhkaksi asti. Isommat teokset alkavat itsestään muutaman minuutein välein, jokainen ehtii varmasti nähdä kaikki hienoimmat efektit. Missään ei ole ongelmia, katkoksia tai virheitä.

LUX on mieletön onnistuminen tänäkin vuonna. Jaksan taas ihmetellä kuinka jotain näin hienoa pääsevät kaikki ihastelemaan. Reitti on sopivan mittainen, erinomaisesti merkitty ja etenee sujuvasti. Teokset hienoja ja erityisesti musiikit tänä vuonna sykähdyttäviä. Välillä korvat on vain pakko pistää vähän tukkoon, ettei se aina jostain löytyvä määkivä naputus kanna omiin korviin. Jokaisessa nurkassa tuntuu olevan se yksi tyyppi.

Näitä saatanan ankeuttajia. Mikä teitä vaivaa?

Jos sinulle tuotetaan maksutta (mutta isolla vaivalla ja rahalla) hienoja elämyksiä, onko pakko valittaa aivan naurettavista asioista? Ihanko tosiaan sua nyt vituttaa että se yksi pönttö joka sinua ei edes kiinnosta on liian matalalla ja ennen kaikkea; onko ehdottoman tarpeellista suoltaa sitä kitkerää makua omasta suusta kaikkien muidenkin nieltäväksi? Sylettää nää tyypit. Jos joku juttu ei ole sua varten, lähde menemään. Suu suppuun ja poistu paikalta. Yle Areenasta löytyy varmasti vaikka Sohvaperunat.

Aina välillä, joskus jopa aina vituttaa aikuiset ihmiset. Hävettää seistä lasten kanssa vieressä kuuntelemassa kun jonkun saama ilmainen kokemus ei kelpaa.

Tämän tekstin piti käsitellä ainoastaan LUXia ja kehottamaan teitä sinne vielä huomenna valofestivaalin viimeisenä aukiolopäivänä. Neuvoisin että menkää aamulla 7-9 välillä tai illalla 17-20. Vinkkaisin että tämä oli hyvä kombo: Illallinen Himalaja -ravintolassa kolmikulmassa, siitä Designmuseon edestä alas Arkkitehtuurimuseon sisäpihan kautta (paras teos mun mielestä!) Kasarmille ja siitä suoraan Espalle, kauppatorille, Sofiankadulle ja Tuomiokirkolle. Espan kautta katsomaan Mikrogalleria ja siitä vielä Korkkaria pitkin takaisin alkupisteeseen palokunnan tornin vierestä. Sekin oli hieno.

Mutta ne helvetin määkijät pilasi tämän tekstinkin. Pitäkää tunkkinne.

8 Kommentit

  • mari

    Samaa mieltä valittajista, MUTTA nyt mun menee herne nekkuun ku sohvaperunat mainitaan negatiivisessa valossa. Mun lemppari ohjelma <3
    yhyy! niisk!
    Rakastan ihmisyyttä ja sen analysointia. Jankuttajat ja valittajat eivät jaksa kiinnostaa.

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Heh, älä huoli – minäkin rakastan niitä! Ystävällisesti vain ehdotan näille tyypeille jotain muuta tekemistä ja Sohvikset toimii kaikille! ❤️

  • Introvertti Ankeuttaja

    En tiedä mihin aikaan kävitte itse tsekkailemassa valoja, mutta lauantaina siinä 19-20 välillä oli ainakin sellainen tungos, että teosten katseleminen ja reitillä eteneminen oli jopa hieman haastavaa. (isoimmat toki näki vaikka kilometrin päästä) Siinä kohtaa vähän ankeus ja vitutus hiipi mieleen, eteinkin kun porukka sinkoilee ihan reikä päässä joka suuntaan ympärillä. 😀

    Liikenteenohjaukselle ja hyvin suunnitellulle reitille kyllä pisteet – vaikutti homma toimivan! Ja teokset tietysti itsessään olivat hienoja. Tai siis osa. Eihän kaikesta voi kai tykätäkään yhtä lailla.

    Ehkä ensi kerralla hoksaan mennä vähän eri aikaan, niin saa ehkä vähän enemmän irti kyseisestä tapahtumasta.

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Huh, uskon! Tiistaina ei musta ollut edes just mitenkään paha tungos kun jopa minä kestin oikein hyvin. Lauantaina ihan varmasti olikin tukalaa!

  • Anonyymi

    Tämä on muistaakseni ensimmäinen blogiteksti, jonka sinulta luen, joten en osaa sanoa, onko tällaiset tekstit vain osa omaa kirjoitustyyliäsi. Ehkä tekstisi olisi herättänyt minussa erilaisia tuntemuksia, jos olisin tutustunut ajatusmaailmaasi jo aiemmin. Viimeinen lause on todella aggressiivinen, mutta viimeisessä kuvassa on hymyilevä nainen. Menikö minulta vain tämä kyseinen tekstilaji täysin ohi?

    Anyway, en tiedä, onko hirveän rakentavaa lietsoa tällä tavoin omaa vitutusta vittuuntuneista ihmisistä. Huomasitko itse, että tavallaan toit yhdentekevät, täysin tuntemattomien ihmisten negatiiviset asenteet nyt vielä monien muidenkin ulottuville? Aina voi valita, millaisiin asioihin päättää kiinnittää eniten huomiota. En sano, että negatiivisia asioita pitäisi kuorruttaa sokerilla tai kokonaan sivuuttaa, mutta mulla ainakin jäi tästä tekstistä rehellisesti sanottuna huono fiilis. Jos tarkoituksena oli mainostaa Luxia miellyttävänä kokemuksena, se meni minulta ohi. Jos tarkoituksena oli viihdyttää tekstin lukijoita, noh, sekin meni minulta ohi.

    Toivottavasti sanani eivät loukanneet, sillä se ei todellakaan ollut tarkoitukseni. Mielestäni negatiivisuutta vain on jo maailmassa tarpeeksi. Mitä jos yritettäisiin yhdessä taistella sitä vastaan?

    Valoa päiviisi!

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Moi! Kiitos kommentistasi, hyvin perusteltu eikä loukkaavasti ilmaistu lainkaan. Käy ihmeessä lukemassa muutama muukin teksti niin näet ehkä hieman eri tavalla: tämä oli tosiaan poikkeuksellinen teksti siinä että harvoin jaksan valittaa muista ihmisistä (monesta muusta asiasta kyllä todellakin), juuri tuon negatiivisen ilmapiirin lisääntymisen takia. Ei kannata tuhlata aikaansa muista marmattamiseen. Nyt vain harmitti niin paljon että meidän kokemus latistui osin vain muiden ihmisten tyytymättömyyden takia.

      Siinä olet myös oikeassa, että näitä tekstejä voi aina harkita kahteen kertaan. Totuuden nimissä, tätä harkitsin ehkä viiteen kertaan. Teki lopulta kuitenkin mieli avautua juuri siksi että mua harmitti ne nimenomaan muutaman negikset. Kerrankin teki mieli puhista eikä vaikuttaa positiivisen kautta. Ajattelin että jos vain joku saattaisi tästä huomata että se oma valittaminen on joskus ihan turhaa ja voi pahoittaa muiden mieltä samasta tapahtumasta.

      Olisin voinut jättää kirjoittamattakin, mutta sallittakoon minullekin joskus linjasta poikkeaminen.

      Ja tähän liittyen; olen tosi pahoillani ettei sinulle välittänyt keskeinen ajatukseni siitä että LUX itsessään oli aivan mahtava! Minä tykkäsin tosi paljon ja koitin sen tekstiinkin tuoda. Siksi kuvissakin hymyillään. Jos tämä tavallaan sivujuonteena muista valittaminen pilasi sen, olen tosiaan epäonnistunut ja siitä olen pahoillani!

      Harmi että sulle jäi tästä huono fiilis. Lupaan että 99% muista teksteistäni ei samaa saa aikaan ja toivon että uskallat vielä katsoa muitakin 🙂

      Iloa sinnekin päivään!

  • Pipsa

    Kuinka tervehdyttävää vertaistukea lukea kuinka turhauttavaa on joutua kokemaan aikuisten kiukuttelua, kun tekee jim carrey tyyppisesti mieli laittaa sormet korviin, mölöttää jotain, mitä tahansa ja juosta kauemmaksi. Olen miettinyt tätä jo vuosia, siis sitä kuinka en tahdo kestää näitä aikuisia ankeuttajia ja sitä valitusta. Enkä tietenkään tarkoita kaikkea valittamista vaan just sitä älytöntä, epäoikeudenmukaista, monesti sosiaalisesti törppöä kitinää. Sitä joka saa ajattelemaan miten voimme olla samaa eliölajia. Joten kiitos tästä terapiahetkestä, nautin joka sanasta #ifeelyou#ottaa aivokurkeentommonen

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      juuri tämä: ”älytöntä, epäoikeudenmukaista, monesti sosiaalisesti törppöä kitinää” niin!! Kun se on juurikin niin törppöä!

Tämän viestin kommentit on suljettu.