Viisi kovaa

0 No tags Permalink
”GT!!!” Kuva on mustavalkoinen, ja se kertoo paljon. 
1. Blogmuijat on ihan fantsuja. Kuin ne olisi tuntenut aina, vaikka tapaisi ekaa kertaa. Nekin tykkää GT:stä ja hyvästä ruoasta (toista näistä oli tarjolla).  
2. Menen seuraavan kerran töihin ensi viikon torstaina. Kesäloma alkaa siitä alle kahden viikon päästä. 
3. Duuni to-do on (ihan kohta) tyhjä. 
4. Me lähdetään huomenna Toscanaan. 
5. Meidän Toscanalaisen ihanan asumuksen vieressä on yksi alueen suosituimmista viinitiloista. 
+1. Mä meen huomenna Toscanaan. Siellä on viiniä. Ja aurinkoa. 
Adios, eiku Ciao eiku hyvää yötä! Kai tässä joskus nukkumaankin pääsee! 
”Just. mee sä vaan Toscanaan. Pidä tunkkis akka.”
0 No tags Permalink

Ihana LÄTTY Helsinki – kesän paras kahvila

0 No tags Permalink
Nykyään on aika paljon yrityksiä, joista saa sellaista mene-nyt-siitä-häiritsemästä-palvelua. On Mangoa, jonka mielestä asiakkaan kuuluu itse ymmärtää ommella tehtaalla harsitut napit uudestaan kiinni, ja on Stocka, jonka virallinen ohjeistus 1.6. alkaen on, ettei asiakkaan unohtuneen kanta-asiakaskortin numeroa saa enää soitella kantispalvelusta, vaan asiakkaan on käveltävä sinne itse. Mitäs unohdit, daiju. 
Sitten on Samuli, ja Samulin LÄTTY Helsinki kesäkahvila. 
Huomasimme sympaattisen letturaflan eräällä kotimatkalla, tarhalta bussille kävellessä. Mietin ääneen että ehkä tästä voisi joku päivä ostaa, ja sovittiin lasten kanssa että huomiselle varataan kummallekin omaa letturahaa mukaan. 
Kotona valittiin huolella (ihan sattumalta) muuttokuormasta löytyneet marimekkopussukat kummallekin omaksi kukkaroksi. Iskin niihin kumpaankin kolme kahden euron kolikkoa, varmuuden vuoksi. Lettujen markkinahinta ei ollut ihan tiedossa. Pussukat taiteltiin fleece-takkien taskuihin ja vannotettiin yhdessä tuumin, ettei niihin lompakoihin sitten tarhapäivän aikan kosketa. Eikä koskettukaan. 
Seuraavan kerran ne kaivettiin esiin sitten sovitusti tarhan jälkeen, kun Insinööri lähestyi lasten kanssa kojua onnessaan. Vaan sinä senkin tuuli. Raju tuuli pakotti Samulin sulkemaan aikaisemmin, ja pettymys taisi olla kaikille osapuolille aika kova, kun lapsille jouduttiin kertomaan ettei tänään enää onnistu. 
”Tulkaa huomenna puoli viisi, ja varaan teille erikoistäytteet”, Samuli vannotti.  
No mehän tulimme, paitsi että olimme melkein vartin myöhässä. Jännitti saako lettuja vielä. Vaan sieltähän ne löytyi, ja Tärkeät Asiakkaat tunnistettiin heti. En ole ihan varma kuka oli helpottunein onnistuneesta ostosta, mutta ainakin Samulin naama loisti onnesta soikeana kun hän sai tarjoilla lapsille ne mustikat, vadelmat ja mansikat, jotka oli varta vasten heille hakenut. Lapset veteli herkkulettunsa onnesta soikeana, eikä vähiten sen takia että tunsivat ja tiesivät olevansa ”päivän tärkeimmät asiakkaat, joita oli odotettu koko päivä”. 

Minä söin onnellisena omaa mansikka-parmankinkku-Gorgonzola-lättyäni (nam!) ja mietin että on se hienoa, että vielä Helsingistäkin löytyy ihmisiä, jotka haluavat tuottaa elämyksiä meille muille. Samuli raataa pienessä kojussaan koko kesän kuusi päivää viikossa, sään armoilla noin klo 6-18. Tarjoaa aamupuurot oikeilta Arabia-helmiltä, lainaa Stellalta pellavaliinat, soittaa levyltä vanhaa iskelmää ja kohtaa jokaisen uudemman ja kantiksemman asiakkaan suurella sydämellä. Kertoo tarinaa, kuuntelee tarinoita ja vei ainakin meidän lapsilta aivan tajuttoman suuret pisteet himaan. Varmaan vie muuten siltäkin nelivuotiaalta lapselta, jonka isän kanssa oli sopinut että tyttö pääsee yksin kahvilaan asioimaan – toiset kahvilan pitäjät hakevat asiakkaat kotiovelta.
Me mennään uudestaan, mene sinäkin. Lätyt on huippuhyviä ja hinta kohdillaan kun muistat mistä maksat: elämyksestä, et vehnäjauhosta. Kahvila LÄTTY palvelee Fredatorilla vaihtelevasti pienellä säävarauksella, joten tsekkaa LÄTTYn FB sivu. Samuli itsehän toki ehdotti että ”soita kun tulette seuraavan kerran niin tiedän kertoa olenko varmasti paikalla”. 
Beat that, Stockmann.

0 No tags Permalink

Montako tuntia?

0 No tags Permalink
Herätys, kello soi. 
Fyysinen herätys ehkä varttia myöhemmin. Henkinen herääminen joskus toisen kahvin jälkeen vähän ennen lounasta.
Myöhässä töihin, tietenkin. Tukka märkänä, tietenkin. Juoksua, nakuttelua, soittelua, nauruja, kalenterikutsuja, palavereiden siirtoa ja yllättäviä seminaareja. Muuttolaatikoiden poishaku piti varata, perhana!
Juoksu tarhalle, pissapyykit ylhäältä kassiin. Lapsille halit ja keskittynyt kuunteleminen. Keskity, keskity, keskity. Vau, oikein museoon pääsitte! Älä mieti ruokaa, jota kukaan ei ole laittanut. Hitto, jonkun pitäisi muuten käydä kaupassa – onpa hieno piirrustus! – vois tilata Kauppakassin illalla.
Kävely bussille, matkalla monta mielenkiintoista monttua, lätäkköä ja lintua. Katsotaanhan me toki jokaista, mikäs kiire tässä, maailmassa valmiissa.
Bussi, kädestä kii, suojatien yli ja mennäänkö tänäänkin hissillä. Varokaa sormia!
Kello on jo reilusti yli viisi, nälkähuudot alkaa. Miten se eskaloituukin noin nopeasti raivoisaksi, tappavaksi näläksi kun äsken vielä katseltiin ”teletappimaata” kaihoisasti ja haluttiin pyöräilemään.
Ruokaa vasta puoli kuusi. Sentään edes silloin. Yhtäkkiä kello on seitsemän, astiat ei vieläkään ole koneessa, eikä pieniä palleroita ole kylvetetty. Legoja, nukkeja ja astianpesukoneen tyhjentämistä. Saisi tämän kasan sinne haisemasta.
Apua se on jo kahdeksan, laitetaan hei nää jo nukkumaan. Kunhan saadaan ne noilta juoksuiltaan kiinni. Nyt oikeasti senkin nakupellet, tänne pukemaan! 
Shit, mitä täältä lastenhuoneesta löytyykään. Viisi muuttolaatikkoa lattialle purettuina, ja onhan noita pyykkejäkin joku näemmä ehtinyt pestä. 
Nyt on sinnikkäinkin hulivili puettu, harjattu ja tainnutettu, keittiössä purettu biopommi ja tie vessaan raivattu. Mutta hitto, kello näyttää jo kymmentä. Silmä luppaa.
Se Kauppakassi on vieläkin tilaamatta, huomiseen aamupalaveriin pitäisi kai tehdä materiaalit ja blogiraukka painaa mieltä. Pitikö jossain välissä jotain laatikoita purkaa, tai virittää telkkari kuntoon? Ei, tämä muuton jälkeinen elämän järjestäminen ei edisty. Ei. Vaan. Edisty.
Niin että montako tuntia siihen vuorokauteen saikaan lisää valittamalla?
0 No tags Permalink