Kuvahaasteen toinen päivä menossa, ja kiroan jo mielessäni sitä typerää haasteen heittäjää, joka keksi aivan älyvapaita aiheita. Mikä odotus muka? Mistä muusta tässä voisi ottaa kuvan jos ei ikinä mene mihinkään julkisilla, tai jos ei ole sitä mahaa? Hahaa, maha! Nälkä! Ruokaa!
Ravintolahairahdusta lukuunottamatta olen ollut tänään ihanan 50-lukuinen. Pessyt pyykkiä, siivonnut, hoitanut, päsmäröinyt ja vähän nalkuttanut. Ollut siis erityisen onnellinen pikkuvaimo. Jos vielä vain saisin silittää ja leipoa, olisi paketti täydellinen.
Öh, ehkä ei. Todennäköisemmin tartun illalla työkoneeseen ja palaan uraraketin moodiin. Tai jatkan hyvin alkanutta unelmointia, johon on jo tänään kuulunut laulamista ja yhden laulun loppuun kirjoittamista. Meanwhile loppuperhe katsoo sadatta tuntia telkkaria ja / tai nuokkuu sohvalla.
Yritän olla ottamatta tästä kaikesta kotona nyhjäämisestä suorittajalle tyypillistä morkkista (siis me ei olla tehty tänään yhtään mitään!) Oikeastaan kaikki tämä kotona hengaaminen on ollut aika superia. Huomaan, että kodin huoltaminen, pyykkikasojen taltuttaminen ja musiikkiin uppoutuminen on jäänyt viimeviikkoina ihan minimiin. Ja kotiminän virkistäminen on nyt aika jees.
Ehkä odottamisesta tulikin salakavalasti tämän hitaan päivän teema: odotan pyykkikoneen lopettamista, insipraatiota, flunssan talttumista, työviikkoa ja aurinkolomaa. Sillä aikaa pistän paikat kuntoon.
ps. Valekuvahaasteeseen osallistujia tippuu pikkuhiljaa mukaan, kiitos kaikille mukaan tulleille ja tervetuloa muutkin! Kuvia löytyy ainakin Instagramista tunnisteilla #valekuva #valekuvahaaste ja #valeaiti, sekä kommenttiboksissa majailevista linkeistä. Kaikki minun kuvani löytyvät sekä omista postauksistaan, että ylhäällä majailevan välilehden ”Valekuvahaaste” alta peräkkäin, samoin kuin alkuperäiset aiheet.