Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Itsekkyyden aika on täällä – sinä itse hallitset omaa ruuhkaasi

Kaupallinen yhteistyö: Tuuma-kustannus ja Suomen Blogimedia


Sama virsi joka lauantai. Kymmenen jälkeen alan polkea paikallani. Jotain pitäisi tehdä, mutta mitä? Puoleen päivään mennessä olen vihainen kun tuntuu että koko päivä on menossa ohi ja ikkunani tehdä jotain kivaa on menossa umpeen. En ikinä tiedä mitä se jokin on mitä haluaisin tehdä mutta fiilis on silti se etten sitä juuri nyt tee.

Tiedättekö?

On tosi tyhmää ärsyyntyä kauniina lauantaipäivänä kun edessä on oikeasti vielä koko viikonloppu aikaa. Mutta lauantaihin kohdistuu mulla valtavasti odotuksia, koska tuntuu että silloin on The mahdollisuus tehdä kaikkea sellaista, mitä en arkena ehdi.

Lauantai on mulle t ä r k e ä, koska arkeni on liian täynnä sekä itse rakennettuja menoja että muiden tuomia velvollisuuksia. Vastuu painaa sekä töissä että arjessa aika paljon ja lauantai on usein se päivä jolloin niistä voi hetkeksi paeta. Sunnuntai taas usein jo valuu sinne arjen puolelle kun ruokakauppatilauksia tehdään ja työkalenteria tarkistetaan – valmistaudutaan asioihin jotka on tehtävä.

Tätä taas eräänä lauantaina itkiessäni vessan lattialla päätin että hommaan on tultava loppu. Kukaan ei estä minua tekemästä kivoja asioita. Se olen ihan minä itse ja omat ajatukseni jotka estävät.

On aika ryhtyä itsekkääksi; miettiä aina etukäteen se yksi tai kaksi asiaa, jotka minä haluan tehdä ja sitten tehdä ne vaikka heti ekana. Jos haluan käydä salilla, menen sinne heti. Jos haluan kirjoittaa blogia, teen sen heti aamiaisen jälkeen kun kirjoitusvire on parhaimmillaan. Tämän yhden tekoni jälkeen mulla on ihan eri tavalla kiinnostusta ja energiaa valua lopun perheeni mukana siihen ihanan rentoon mitä seuraavaksi tehtäisiin -moodiin.

Kokeilin tätä männä lauantaina ja se toimi upeasti. Siellä salilla hikoillessani ja fiiliksen parantuessa mietin että tämä mun pitää nyt muistaa kaikkialla elämässäni. Olla itsekkäämpi, jotta jaksan olla muille kivempi. Tästähän minä olen sadasti jo kirjottanutkin: antanut ohjeita kuinka omaa työaikaa voi hallita, miten arkea voi tehostaa tai kuinka uran ja perheen voi yhdistää. Kaikissa on sama punainen lanka: Mieti mitä haluat ja tee sen mukaisia valintoja ja järjestelyjä.

”Hyvinvoinnin ajatellaan muodostuvan levosta, liikunnasta, ravinnosta, sosiaalisista suhteista, sekä itsensä toteuttamisesta. Litaniaan tulee usein myös mainituksi merkityksellisyyden tunne. Ole hyvä, saa suorittaa!”

Saman viestin kertoo myös ystäväni ja hänen kollegoidensa kirjoittama uusi tietokirja Ruuhkavuosiopas. Kirja on teoriaa, käytännön esimerkkejä ja helppoja tehtäviä yhdistävä opas kaikille, joiden elämässä on merkittäviä vastuita ja niiden kautta paletti täynnä. Omista vanhemmista huolehtiminen, järjestötoiminta, kunnianhimoinen urheiluharrastus päivätöiden ohella tai ihan vain se perinteinen lapset + muu elämä ovat kombo, jotka väistämättä aiheuttavat ruuhkaa – eli sitä että tekemistä on aina enemmän kuin aikaa.

Siinä ruuhkassa sukkuloiminen ei ole lainkaan mahdoton tehtävä, varsinkaan jos ottaa kirjan oppeja käyttöönsä.


Kirja tuntui minulle heti ensi hetkestä häkellyttävän tutulta. Ikään kuin olisin itse kirjoittanut sen!
Olen mm. vuoden verran pyörittänyt blogitekstiä otsikolla ”nainen – näin voit todella saada kaiken” ja Ruuhkavuosioppaan toisella sivulla sanotaan “tärkein sanomamme on, että voit saada ihan kaiken”. Kanavoimme selvästi samaa ajattelua näiden naisten kanssa! Koska kirjaa ei kuitenkaan kirjoittanut minä ja oma napani vaan kuusi ammattilaista, se on täynnä napakoita teorianpalasia, jotka tukevat keittiöpsykologimaisesti kerrottuja asioita. Keittiöpsykologialla en tarkoita, että asiat olisi sanottu jotenkin lukijaa aliarvioiden vaan sitä että teksti on sujuvaa, omakohtaista ja puhuttelevaa.

Ruuhkavuosiopas käsittelee tasapuolisesti elämän eri osa-alueita kuvaten ensin jokaisesta sen tyypillisen haasteen ja antaen sitten jonkin yksinkertaisen tehtävän, jolla omaa elämää voi tarkkailla ja löytää pienen muutoksen kohteita. Nämä tehtävät on ihan huippuhyviä! Erityisesti tykkäsin Aikavaras-harjoituksesta, Kotitöiden suosikki/inhokki-listasta, sekä parisuhteen Ihme-harjoituksesta joka avasi näkemään että isotkin muutostoiveet lähtevät tosi pienistä asioista.

Kirjasta ei löytynyt minulle kauhean paljon varsinaisesti uutta – ja se onkin sen kauneus. Ei taas uutta dogmaa seurattavaksi, ei arjen pikadieettiä jolla kaikki muuttuisi kuin taikaiskusta paremmaksi (olenhan jo kertonut että konmari vituttaa mua?) vaan se kaikki harkittu ja sitkeästi jatkettu järkeistäminen, jolla elämä sujuu huomattavasti helpommin. Tässä on yksissä kansissa se kaikki, napakasti ja käytännönläheisesti muistuteltuna.

Summaten voisin arvioida teitä lukijoita ajatellen että jos olette koskaan tykänneet mun köyhän naisen mentorijutuista töiden, arjen ja oman elämän yhdistämisestä (löytyvät muuten kaikki “pohdintaa” ja “ruuhkavuosibussin” tägin alta) tai Salamatkustajan Sadun vastaavista teksteistä, tulet tykkäämään tästä. Kirja kannattaa ottaa hyllyyn sinne Anna perhojen ja Aki Hintsojen viereen muistuttelemaan miten sitä omaa arkea voi tehdä pala palalta paremmaksi.

ruuhkavuosiopas alekoodi

Kirjan saa tästä linkistä 28€ hintaan suoraan Tuuman omilta sivuilta ja voit lisäksi koittaa onneasi arvonnassa!

EDIT: arvonta päättynyt. Arvon kaksi kappaletta kirjoja, toisen täällä blogissa ja toisen Instassa. Jätä kommentti perjantain 19.4. keskiyöhön mennessä ja minä arvon sitten heti lauantaina voittajat!

Siis sen jälkeen kun olen ensin tehnyt jotain sellaista, jota haluan.

Tekstin ensimmäinen lainaus on Ruuhkavuosioppaasta (Tuuma-kustannus), jonka kirjoittajat  ovat Laura Hannola, Julia Isoniemi, Johanna Kalliomäki, Linda Rautanen, Laura Rönnholm ja Riina Salmivalli.

Konkarin 10 vinkkiä HopLop -toimistopäivään

Kaupallinen yhteistyö: HopLop ja Suomen Blogimedia

Olisitko jo ilman otsikon vinkkiä arvannut, missä kuvassa näkyvä työpisteeni sijaitsi?

Veikkaan että aika moni muukin teistä on joskus tehnyt töitä näiden kauniiden valojen ja värien hellässä huomassa – seikkailupuisto HopLop kyseessä tietysti! Kirjoitan suunnilleen kerran kuussa blogijuttuja seikkailupuistojen tutussa hulinassa. Se on itse asiassa aivan todella toimiva konsepti, kun muistaa muutaman perusjutun. Seuraavassa mun vinkit hyvään etätyöpäivään HopLopissa!

Lauran vastaavat etäpäivävinkit saatoitkin jo aiemmin bongata, ne löytyy täältä.

1. Valitse hyvä aika käynnille

Silloin kun menen tänne työmielessä lasten kanssa, kyseessä on poikkeuksetta arki tai sunnuntai-ilta. Mennään puistoon sisään joskus 4-5 välillä, syödään ja sitten onkin hyvät muutamat tunnit aikaa kirjoittaa. Puistot on arki-iltoina yleensä aika hiljaisia (erityisesti siellä lähellä sulkemisaikaa) jolloin leikkiminen ilman aikuisen valvontaa on tosi ok ja minä saan hyvää työrauhaa.

2. Villasukat

HopLopeissa on usein aika viileää, jottei seikkailijoille tule liian kova hiki. Kyllähän ne pomppii siellä niin paljon että hiki aina tulee – mikä onkin koko homman pointti – mutta hiljaa istuvalle työhiirelle tämä tarkoittaa hyvää varustusta: lämmin neule ja villasukat on aina pop!

3. Korvakuulokkeet

Jos et tykkää hälinästä ja ilon kiljahduksista, ota mukaan luurit jotta voit hieman sulkeutua omaan rauhaan musiikin kanssa. Pidä toki kuitenkin äänenvoimakkuus sen verran matalana että pysyt kärryillä siitä mitä puistossa tapahtuu. Itse olen aina ollut sillä tavalla outo että tykkään tasaisesta taustahälystä kahviloissa ja jopa näissä seikkailupuistoissa. Se palloja ampuvan pyssyn suhina on jotenkin todella rauhoittava!

4. Etsi hyvä paikka

Ensikertalaisen työpäivähoplopaajan tunnistaa siitä että hän menee ilman mukinoita kahvilan puolelle tekemään hommiaan. Puistoista löytyy kuitenkin tosi monta hyvää pientä soppea töiden tekemiseen! Monen nurkan takaa löytyy muhkea sohva, jossain saattaa olla kokonainen lounge vanhemmille ja kaiken hulinan keskelläkin on paljon sohvia ja pöytiä. Monessa pöydässä on vielä laitteiston latausmahdollisuus työn ahkeralle raatajalle.

5. Pidä taukoja ja leiki mukana!

Niin kuin aina tietokonehommien kanssa, taukoile. Heitä kone lukittaviin lokeroihin ja mene lastesi luo. Pelaa hetki ilmalätkää, pompi trampalla tai kiipeä perässä tunneliin. Erittäin hyvä treeni tietotyöihmiselle!

6. Pue mukavat vaatteet päälle

Edelliseen liittyen, seikkailupuistoihin kannattaa aina laittaa lähinnä treenivaatteet päälle, ainakin jotkut mukavat ja joustavat ja..peittävät. Ei ole kerta tai kaksi kun eräskin rouva on siellä mekko päällä suihkinut menemään ja miettinyt kuinka moni ehti nähdä pikkarini. Pikkarit vilkkuen tai ei, lasten kanssa on huomattavasti hauskempi temmeltää kun päällä on tarkoitukseen sopivat vaatteet!

7. Syökää välillä

Siitä ruoasta jo hieman mainitsinkin, mutta pakko vielä erikseen kertoa siitä koska se yllättää mut joka kerta. Ruoka HopLopissa on ensinnäkin hyvää eikä valinnat todellakaan rajoitu siihen perus kanakoriin ja burgeriin. (Kerran yksi äiti oli kuulemma pienessä kankkusessa HopLopissa ja voi kertoa että se juustohamppari oli kyllä myös todella maukas).

Listalta jo pitkään löytynyt seitanista tehty varras on oikein herkullinen ja lasten lihapulla-annos suorastaan täydellinen: riittoisa mutta ei liian tuhti, kasviksilla höystetty, maistuva.

Seikkailupuistojen ruoka on musta muutenkin aika maltillisen hintaista (esim ne lasten lihapullat 5,90€) ja nyt uusi kampanja tekee siitä jo suorastaan edullista: aikuinen ja lapsi syövät kotiruokaa yhteensä 9,90€ hintaan johon kuuluu myös pullot Novellea! Huom: muista ostaa tämä setti jo sisäänpääsyn yhteydessä.

Tämän kuvan otti kaukolaukaisimella Kakkonen itse. Lapset kannattaa aina ottaa töihin mukaan!

8. Muistakaa säännöt

Kaikki yllä kirjoittamani perustuu kahteen merkittävään perusoletukseen:

1. lapset pärjäävät oikeasti keskenään kaikissa seikkailupuiston kohdissa ja
2. He noudattavat sekä puiston että meidän omia sääntöjä.

Näin isojen lasten kanssa kuin meillä (7 ja 8) voi jo luottaa aika hyvin siihen, että he käyttäytyvät hyvin myös ilman minua. Silti tarkistelen aina käynnin aikana muutaman kerran onko säännöistä pidetty kiinni ja onko kaikki hyvin. Eihän kukaan kävele liukumäkiä ylöspäin? Olihan trampalla vain yksi kerrallaan? Käyn säännöllisesti tsekkaamassa miten tyypeillä menee ja lapset tietävät tulla hakemaan mut jos on jotain ongelmia.

Kuulostan noin viisikymmentävuotiaalta tämän sanoessani, mutta tämä on musta oikeasti tosi tärkeää, koska seikkailupuiston hauskuus perustuu siihen että kaikilla on turvallisesti hauskaa. Jos skidisi ovat reilusti pienempiä, unohda työt ja mene niiden kanssa touhuamaan!

9. Jos kohteena on HopLop Konala, jätä kone kotiin ja ota sykemittari mukaan

Käytiin tämän yhteistyön tiimoilta ensimmäistä kertaa Konalan HopLopissa ja voi morjens. Siellä mitään töitä voi tehdä kun on niin paljon muuta tekemistä!

Oltiin täällä Kakkosen kanssa kaksi tuntia ja helposti olisi mennyt neljä lisää. Normaalin ison HopLopin meiningin lisäksi täällä oli erillisiä pelihuoneita, valtavan pitkiä liukumäkiä, minigolf-rata, iso ja korkea seinäkiipeilyseinä ja vielä katon rajassa kokonainen kiipeilyrata.

hoplop konala
hoplop konala

Se rata olikin aikamoinen. Rata kulki tajuttoman korkealla kahvilan yläpuolella ja pelkäsin kuollakseni että tipun vauvoineni vielä jonkun seitan-annoksen päälle. En tietenkään tippunut, uskomattoman sujuvat kissamaiset liikkeeni sekä hyvä valjaat pitivät siitä huolen. Ne muuten sopivat ihan mainiosti myös vähän vatsakkaammalle tyypille!

Kakkonen taas seikkaili paljolti yksinään radalla vailla huolen häivää, mitään pelkäämättä. Lopuksi hyppäsi vielä alas pohjakerrokseen valjaidensa varassa, tsiisus mikä hullu!

Tämä oli muista kokemistamme kiipeilypuistoista kivoin koska reitiltä pääsee pois tai takaisin kesken kaiken ja kulkijoiden järjestystäkin voi vaihdella. Tarvittaessa pulaan joutuvan avuksi pääsee tosi helposti ja henkilökunta auttaa ja neuvoo vierellä heti jos on tarpeen. Rata on hieman puihin viritettyjä kavereitaan helpompi siis mutta kuitenkin tosi jännä.

Kiipeilymaailma maksaa +7€ tavallisen HopLop pääsylipun päälle ja on tarkoitettu yli 120cm pitkille. Yli 140cm pitkät pääsee lisäksi liukumaan älyttömän vaijeriliu’un koko puiston halki.

Onneksi Kakkonen on vielä alle 140 niin ei tarvinnut taas itseään hävetä kun lapsi uskaltaa minua enemmän.

10. ??

En muista enää kymmenettä vinkkiäni kun jäin taas miettimään sitä kiipeilyä. Huh huh.

hoplop konala

Sillä aikaa kun minä muistelen, lue sinä Miia Metson kokemuksista HopLopin safkoista!

Valeäidin vinkit: Lapsiperheen parhaat kohteet REDIssä

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: REDI

redi vinkit

Minua on nyppinyt äärettömän paljon REDI-uutisointi viime kuukausina. Siinä on jotain ristiretken tuntua, sellaista suomalaista “mitäs yrititte liikaa, ähä ähä” -naljailua. Otsikot huusi alun (normaalia) kävijäpulaa ja miten lähes kaikki vuokralaiset nyt siellä sitten kärsii ja lähtee.

Sanomatta jäi moni hyvä asia Redissä.

Redi weekday

Meidän perheelle Redistä on tullut se kauppakeskus, johon menemme viettämään kokonaista päivää, ostamaan tarpeellisia juttuja ja hoitamaan kaikki arjen tarpeelliset asiat apteekista ja terveyskeskuksesta elektroniikan kierrättämiseeen ja ruokakauppakäynteihin. Siksi olen tosi iloinen, että saan nyt yhteistyön muodossa kertoa teille meidän perheen löytämät parhaat puolet Redistä. Juttu on kuvitettu pelkästään REDIn sisältä löytyvillä asioilla, haastan sut etsimään nämä kaikki paikat!

Valeäidin vinkit: Lapsiperheen parhaat kohteet REDIssä

Redi Cinamon

Sähkoauton lataus + Pullojen palautus sekä kierrätys

Metrolla REDIin pääsee ehkä kätevimmin, mutta me päädymme usein menemään autolla, kiitos ilmaisen 4h parkin. Laitamme auton latautumaan ja käymme palauttamassa kaikki talouden kierrätettävät jätteet. Samasta paikasta löytyy kaikki pulloista pienelektroniikkaan!

Gymi + Elixia

Heti REDIn avajaisten jälkeen lapset aloittivat Gymi-tunnit upouudessa salissa. Joka sunnuntai droppaan heidät sinne ja käyn sillä aikaa itse kaupassa alakerran mahtavassa K-Supermarketissa. Jos mulla olisi Elixian jäsenyys, kävisin välillä siellä. Salit kun ovat toisiaan vastapäätä neljännessä kerroksessa.
Redi Gymi

Food market – Bun2bun!

Lauantaisin saatamme viettää pitkänkin ajan REDIssä, ja silloin on helppo käydä Food Marketissa välitankkauksessa. Food marketin vieressä on tosin myös Hanko Sushi, Classic pizza ja Makaronitehdas, joten kilpailu – siis perheemme sisällä – on kovaa. Viimeksi sain lapset houkuteltua maistamaan Bun2Bunin vegaaniburgereita ja ne muuten oli ihan maineensa veroisia.
Redi ruokaa

Spice Ice & Candytown

Välijätski on kuulunut mun ja Insinöörin shoppailurutiineihin jo 13 vuotta ja nyt meidän Spice Ice – traditio jatkuu lasten kanssa. REDIn liike on tosi iso ja siinä on myös jättimäinen Candytown irtsarivalikoima samassa. Lauantaiherkuttelun ykköskohde! Paitsi että K1 kerroksesta löytyisi myös italialainen artesaanijäätelöpaikka Gelato Fantasia ja Patisserie teemu & Markus hullun hyvine voisilmäpullineen…joskus kannattaa viettää sen verran aikaa täällä että ehtii kahdelle herkulle.

redi spice ice

Fööni – Lennä tai ihastele

Fööni vapaalentoputki on ihan sairaan siisti mesta. Se sijaitsee kätevästi katutasossa, joten siellä on hyvä odotella vaikka kyytiä saapuvaksi tai pistäytyä muuten vain katselemaan. Föönissä on hyvä kahvila / baari jossa voi istua tovinkin ihastelemassa muiden lentoa. Meistä Ykkönen on niin onnekas että on suhteillaan (kiitos Kummisetä) päässyt myös itse lentämään ja toivoo nyt kovasti pääsevänsä jo uudelleen..

redi fööni

Irti maasta ja Kiipeilyareena

Me käydään eniten REDIssä urheilemassa. Lapset siellä Gymillä ja sitten joskus me kaikki kiipeillään joko Irti Maasta:ssa tai Kiipeilyareenassa. Kummatkin todella lapsiystävällisiä energianpurkupaikkoja!

redi irti maasta

Cinamon elokuvateatteri

Cinamon on loistava esimerkki siitä, miten se kuuluisa sokkeloisuus voi toimia myös hyvänä asiana. Kun eri toiminnallisuudet (lippujen ostaminen, kahvila, salit, herkkujen hakeminen) on ripoteltu muutamien käytävän päähän eikä jättimäiseen tilaan, tunnelma säilyy tosi kivana. Ei olla vielä ehditty leffaan asti, mutta pian mennään!

redi olohuone

Kalasataman vapaakaupungin Olohuone

Tämä on mun lemppariasia REDIssä, se edustaa juuri sitä mitä tämän päivän kauppakeskuksen pitäisikin olla. Olohuone on kaikille avoin, ilmainen ja miellyttävä oleskelupaikka, jossa voi myös järjestää omia tapahtumia. Aion niin tulla tänne haahuilemaan Kolmosen kanssa vaunuineni. Nyt se on oiva paikka viettää lasten kanssa pieni hetki vaikka Pictionarya pelaten.


olohuone redi

P.o.P, Reima, KappAhl, Stadium – lasten perusvaatteet kuntoon

Takki tuolta, kengät tuolta ja pari aluspaitaa täältä. Nopeaa ja helppoa täydennystä tutuilta liikkeiltä. Näitä saisi kyllä tulla REDIiin enemmänkin, eli tulkaahan nyt kaikki lapsiperheet tänne näyttämään että kysyntää löytyy!

redi pop

K1: Gateu, Alko, Wefood, Tiger…

Alimmassa kerroksessa tulee hoidettua viimeiset ostoslistan jutut ennen kotiin lähtöä. Muutama hyvä ruokapaikka lisää, Alko, Claes Ohlson, apteekki ja Suomen ainoa ruokahävikkikauppa Wefood hoitavat homman kotiin.

redi ravintolat

K-Supermarket

Tikkalan veljesten uusin kauppa on ihana. Se on iso, tilava ja erittäin laadukkailla tuotteilla täytetty. Sisältä löytyy Patisserie Teemu & Markuksen oma piste, paikan päällä tehtyä sushia ja tosi freesi hedelmäosasto. Sellainen inspiraatioruokakauppa, josta saa aina jotain uutta pientuottajilta. Tästä vaan nopeasti itsepalvelukassan kautta takaisin täyteen ladatulle autolle ja menoksi!

redi opastus

Viimeisenä listalla pitää vielä mainita REDIn ehdottomasti paras asia: sen tunnelma. REDIin asti uskaltaneiden asiakkaiden keskuudessa vallitsee sellainen iloinen uteliaisuus, lempeä huumori ja toisten mutkaton auttaminen. Hississä päästään varsin epäsuomalaiseen small talkiin lähes joka kerta kun joku kysyy neuvoa tai joku toinen arvelee osuvansa tällä kertaa ihan ykkösellä oikeaan osoitteeseen.

Kaikki kohtaamani kauppiaat ja myyjät ovat olleet superihania ja iloisia. Ihan kuin olisimme kaikki yhdessä päättäneet tehdä tästä hyvän paikan meille, vaikka media mitä sanoisi.

Tule kokeilemaan. Veikkaan että tykkäät, lupaan että yllätyt ja arvaan että eksyt kerran. Mutta et pahasti, ja saatat sillä eksymiselläsi löytää johonkin uuteen hauskaan paikkaan – kuten vessakäytävien somekoppeihin. Jos et tiedä mistä puhun, menepä katsomaan! Lupa ladata ja somettaa annettu!

Loppuun vielä yksi iloinen nosto alun uutisointiin liittyen, sillä Onnellinen omistaja -kolumnin Merja Mähkä puki sanoiksi omatkin ajatukseni:

”Tekemällä samalla lailla kuin aina ennen on tehty ei yleensä voi voittaa. Rohkeat unelmat ovat rohkeita, koska niitä ei ole ennen toteutettu. Se tekee niitä hatunnoston arvoisia.”

Kaikki liikkeet, aukioloajat ja tapahtumat löydät REDIn omilta sivuilta.

Suuri arvostelu: Parhaat kasvonaamiot hänelle joka ei hemmottele, vaan tekee

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Biodelly ja Suomen Blogimedia

Naisille kaupitellaan aina kasvonaamioita hemmottelun kautta, mikä ei oikein minuun pure. En ole hemmottelija, olen tekijä. Kuitenkin ilmeisesti jotain hyötyä näistä naamareista on, jotein tein nyt naisen työn ja testasin teidän puolesta muutaman Biodellyn Tanjan suositteleman purkin!

Huom huom, nämä ehtii vielä joululahjaksi, kun ostat nyt (ennen ma 17.12.). Seuraavassa selviää kenelle mikäkin sopii.

helpot kasvonaamiot

Multi-mask Eli nk. TyKypäivänaamio

Cattier Paris Multi Masking Clay kit

Nyt ollaan syvällä hemmottelupiireissä. Tämä pakkaus huutaa “Käytä minuun eli itseesi aikaa”- siinä tulee mukana peräti neljä eri purnukkaa ja vielä sivellinkin. Ja paketissa lukee ranskaa! Kun siis haluat todella tuntea tekeväsi jotain ja uskottelet itsellesi tämän illan olevan 65€ kasvohoidon veroinen hetki, tartu pensseliin ja loihdi itsellesi TyKy-päivä kylppäriin.

Naamio tehdään viidessä vaiheessa josta yhden minä näemmä tein väärin, kuten kuvasta näkyy. Naamio pitäisi pitää kosteana koko vaikutusajan mutta milläs pidät kosteana kun käytät minuutteja kuvaajasi ohjeistamiseen?

Naamion ajatuksena on että eri kohdat naamassa tarvitsee eri aineita. Pensseli oli hauska ekstra, siitä tulee hyvä kauneussalonkiviba kun ei vain omilla paksuilla nakeilla levittele. Totta puhuen eri osioiden läästiminen eri kohtaan naamaa oli tosi hyvä idea. Kuiville kohdille kosteutusta ja rasvaisille kurittavaa savea, hyvä kombo! Paketti tuntuu melko riittoisalta, tästä tulee varmaankin kymmenisen kertaa käyttöä.

Kenelle: 
Hänelle joka haluaa ajatella tekevänsä paljon enemmän kuin todella tekee, mutta myös niille joiden iho ei ole ihan joka paikasta samanlaista (me kaikki).

Raw caca(o) eli nk. kakkanaamari

Evolve Radiant glow – suklaanaamio

Oikeasti eihän se nyt miltään muulta näytä kuin siltä itseltään. Mutta maist- tuoksuu hyvältä! Sellaiselta kookoskaakaoraakapatukalta. Joka tarkemmin ajateltuna saattoi olla myös tuotteen raaka-aineissa. Tätä oli miellyttävä levittää naamaan, sellaista mukavan paksua töhnää joka myös näkyy kasvoilla. Koska jos se ei näkyisi, se ei tekisi mitään sanoo minun logiikkani.

Koostumuksessa on hauskasti kookosrakeita mukana niin että erityisesti pois pestäessä se samalla hieman kuorii. Mun herkälle iholle tämä oli ehkä vähän turhan tujua kamaa, tai sitten siihen vaikutti se että laitoin sitä ehkä vähän liikaa kakkapäissäni. Veikkaan jälkimmäistä koska pienestä purkista kului lähes puolet.

Lopputuloksena iho jäi kuitenkin pehmeän tuntuiseksi ja pesuvesi oli pelkkää kaakaota!

Kenelle:
Raakaruoan tai kakkahuumorin ystävälle.

Sheet mask Eli nk. Sarjamurhaajanaamio

Orgaid Nourishing sheet mask 

Rakastan näitä kangashirvityksiä. Ne näyttävät hitusen kammottavilta naamalla mutta tuntuvat aivan ihanalta kun painautuvat ihoa vasten viileinä ja rasvaisina. Tuotteen avaaminen on pienesti omituinen kortsunlevitys hetki mutta naamalla se tuntuu tosi hyvältä. Se naamio.

Nämä naamiot on kaltaiseni laiskan suorittajan päiväuni. Juuri mitään ei tarvitse levitellä eikä valmistella ja hyvä tulee. Hyvä puoli että voit laittaa sen naamaan ja jatkaa vaikkapa blogikirjoituksen tekemistä. Huono puoli se että saatat simahtaa kesken kaiken.

Kuulin myös tuttavalta että nämä toimii hurjan hyvin krapulanaaman elvyttäjiksi!

Kenelle: 
Erityisen hyvä tarhaopeille vietävä lahjavinkki; hinta on edukas (8,90€) ja toimii monella ihotyypillä.

Vanha kunnon savipaakku

Lovely Day Charcoal Manuka PHA Cleansing Mask – puhdistava naamio

Tätä on ihana levittää, todella nautinnollista! Juuri sellainen teen jotain hyvää itselleni – hetki kun sivelet naaman mustaksi sileällä, viileällä töhnällä.

Mulla oli tästä eniten ennakkoluuloja, ajattelin tiukan saven kuivattavan herkkää hippiäinen liikaa. Mutta pah! Tämän saven jäljiltä naama tuntui ehkä kaikista pehmoisimmilta! Ainoa kova kilpailija on The taikinanaama, joka vuorossa seuraavana.

Purkki on superriittoisa, eikä kai ihme kun ohjeessa kehoitetaan käyttämään 2-3 kertaa viikossa.

Kenelle:
Kaikille jotka haluaa ottaa itsestään perinteisiä valkoinen kylpytakki – hiusturbaani – naamio -kuvia sekä heille jotka haluaa takuuvarmasti hyvän ja miellyttävän naamion.

valeäiti meikitön kosteutus

Taikinakumi – rakkaimpani

Lué by Jean Seo Erase puhdistusjauheLovely Day Hyaluron + Bloom Pink Clay Mask – kosteuttava naamio

Viimeisessä kohdassa esittelen vielä kerran Luén puhdistusjauheen + Lovely Dayn kosteuttavan naamion, koska nämä on mullakin kylppärissäni ollut jo vuoden verran. En pääse yli siitä miten ihana toi puhdistusjauhe on. Sen levittäminen ei ole ihan helpointa koska purkin ohje antaa ihan liikaa vettä sekoitukseen. Oikeasti kannattaa ottaa kasa jauhoa ja laittaa siihen ihan tippa, pari vettä. Niin siitä saa sen hyvän taikinan joka on helppo levittää.

Ja sitten koittaa se paras hetki – kun naamio on kuivahtamassa (ei kuiva!), sen pääsee rullailemaan pois kuin pyyhekumin muruset naamasta. Se on niin nautinnollista että tekisi melkein mieli kutsua sitä hemmotteluksi. Tämän jälkeen kasvot on tosi pehmoiset, ihan vauvan pyllyä. Purkki on todella riittoisa, mulla on ollut tämä vuoden ja vasta nyt ollaan puolivälissä.

Päälle voi sitten heittää laiskan naisen naamion eli vaikka koko yöksi (ohjeista riippumatta) Lovely Dayn Pink clay maskin. Se on tosi kostetuttava ja aamulla heräät ihan uutena tyyppinä.

Kenelle:
Hänelle joka ei välttämättä halua hemmotella itseään mutta kaipaa pehmeää ihoa silloin tällöin.

iho kuivuu talvella

Loppuun vielä vinkki: Jos Lovely Day tuotteet kiinnostaa, lue Lauran blogista lisää ihon kosteutuksesta sillä siellä on alekoodi jolla saat tilaukseesi kaupan päälle Lovely Day kasvoveden!

Kaikki Biodelly tilaukset tulee nyt joulukuussa ilman toimituskuluja ja muistathan että  uudet uutiskirjeen tilaajat saavat 10% alekoodin. Olethan jo myös kanta-asiakas? Silloin saat kaikista ostoksista saa 5% pisteinä takaisin. Pisteet voi käyttää alennuskoodina seuraavaan tilaukseen.

 

Lue myös: 

Sushi En Finland – Suomen uusin ja stressaavin sushiravintola

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Blue Dragon ja Suomen Blogimedia

Kävi niin, että eräänä lauantai-iltana aika tuntui tulleen.

Pari edellistä viikonloppua eivät olleet sopivia. Olin vähän yrittänyt, mutta Insinööri torppasi joka kerta. ”Joo tää ei muuten sitten ole se päivä.” Väitti minun olleen riittävän pahantuulinen jo ilmankin.

Nyt olin kuitenkin tuijottanut laatikkoa jo monta viikkoa, sen ilkkuessa minulle työhuoneen perimmäisestä nurkasta ettet todellakaan osaa. Muistatko, yritit kerran ja se oli vaikeaa! Tuli ihan överitkin!

Mitäpä siitä että siitä kerrasta oli kymmenen vuotta aikaa ja silloin mukana oli aika paljon viiniä – se ei helpottanut muistaakseni koordinointia. Silti, en varmasti osaa nytkään – vaikka välineet kieltämättä oli kohdillaan.

Mutta tämä lauantai. Se oli sellainen että Insinööri meni ja osti kaikki kalat ja pakkohan se oli tehdä.

Sushia. Itse. Kotona. Lasten kanssa.

sushia kotona

Jotta stressihermoni saatiin sopivalle taajuudelle, päätin myös sillä yhdellä samalla kerralla ottaa kaikki yhteistyöhön sopivat kuvat, valmistaa itse japanilaisen munakkaan ja improvisoida Kalifornia-rullat Kettusten tyyliin.

Yksi kolmesta onnistui, voit itse arvella mikä. (Vinkki: valmiista sushista ei ole kuvia).

Kyllä tässä on nyt vähän katsottava peiliin ja todettava, ettei päivän suoritus ollut ihan parasta antiani. Puristin rattia vähän liian tiukasti ja ojaanhan se meinasi välillä kaartaa. Onneksi kuitenkin tiimi toimi ja varusteet oli kunnossa, joten tapahtuma oli kaikkinensa onnistunut.

sushia kotona sushia kotona sushi kotona itse tehty sushi

Lapsikokit hoitivat nähdäkseni homman melko lailla täydellisesti kotiin. Pyörittivät, pilkkoivat ja asettelivat keskittyneesti, eivätkä häiriintyneet silloin tällöin naaman tai käsien eteen työnnetystä kamerasta. Kestivät jopa sen, että eräällä kuvaajalla viipyi aina se lisäriisin annostelu hiukan pidempään. Olivat kuuntelematta kun joku vaikeroi aika ajoin kaikesta tästä sotkusta.

Tekivät sushia itse sillä tavalla kuin 90% ihmisistä tekisi, iloisesti hommasta nauttien.

Illan mieskokki suoritti hänkin oman tonttinsa mukisematta ja virheettömällä suorituksella. Kalatiskiltä sushia varten erikseen ostetut kalat olivat pian nigirisopivasti ojossa ja käsi myös – hänkin odotteli sitä riisiä ihan pari kertaa.

Yritä siinä nyt sitten ottaa kuvia kun koko perhe huutaa jonkun riisin perään.

itsetehty sushi sushia itse sushi kotona sushia itse

Teimme sushia itse kotona. Lasten kanssa. Jäin henkiin kertomaan tarinan. Kokeilun kokonaisarvosanaksi annan 4/5: Perhe piti tapahtumasta kovin eikä tässä nyt kukaan vallan romahtamaan päässyt.

Ajoittainen riisitahma, avokadomössö ja epäsäntilliset pyörylät meinasivat toki välillä hieman salvata jonkun kontrollifriikin hengen, mutta tätä toisaalta korvasi äärimmäisen halpa tonnikalanigiri ravintola-annoksiin verrattuna sekä verrattoman hieno menu vastanimetyn ravintolamme (Sushi En Finland) pöydässä.


Lapsistatisteille on annettava päivän erikoismaininta. He eivät lainkaan pahastuneet vaikka ruoka myöhästyi minuutin, pari (130) ja maistoivat reippaasti kaikkea tekemäänsä. Pitivät jopa maistamastaan! Söivät ns. koko rahan edestä, joka ei onneksi kauheasti ollut – iso tonnikalakasammekin maksoi yhteensä 7€.

sushia lasten kanssa sushia itse

Japanilaisen munakkaan tein yllättävän näppärästi tämän vaikealta vaikuttavan ohjeen mukaan Blue Dragonin miriniä ja soijaa käyttäen, mutta siitä tuli vähän letunmakuista – uudella kierroksella vähentäisin sokeria reippaasti. Tosin, ei letuissa ole kyllä sillä tavalla mitään vikaa.

Korjaan: teimme myös lettunigirejä, ks ohje yllä!

Riisin teimme pakkauksen mukaan pienen suukopun saattelemana joten ehkä emme sitten tehneetkään sitä pakkauksen mukaan. Teimme sitä tupla-annoksen (hyvä!) mutta sekoittelimme sitä kinastellessamme liikaa (huono!) ja lopputulos päätyi olemaan hyvinkin alle optimin.

Ketun spesiaali kaliforniarulla ei toiminut. Vinkkinä: Jos laittaa rullaan ainesosaa mistä ei pidä, voi olla ettei edes sen kutsuminen sushiksi paranna makuja. Mutta kokeile sinä: heitä mihin tahansa vähän majoneesia, salaattia ja kevätsipulia! Kyllä toimii! (surimipuikot ei. ynh)

Ensi kerralla lupaan tsempata. Kaikessa.

sushia kotona

P.s. Kuka tulisi meille sushi-illalliselle? Se on hurjan hauskaa ja helppoa! Ilman minua!
P.p.s Jos uskallat minusta huolimatta tehdä sushia, Blue Dragonin sivuilla on paljon hyviä vinkkejä ja kaupasta saa niitä elämää helpottavia välineitä.

Pakasta, paahda ja pihistele – laiskempi kokki tekee vähemmän ruokahävikkiä

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Knorr ja Suomen Blogimedia

IPCC ilmastoraportti  tuskin on enää teistä kenellekään uusi asia, te olette niin valveutuneita. Ehkä teillä jo vähän kuristaa kurkkua kun ajattelette ilmastoa, kuumuutta ja seuraavia sukupolvia? Niin minullakin.

”Peli ei ole vielä pelattu. Mutta aikaa vitkutteluun ei enää missään tapauksessa ole ”
– Lainaus Ylen artikkelista, johon linkattu ylempänä

Onneksi meillä on oikeasti monta tapaa vaikuttaa. Ensimmäinen on tietysti äänestäminen, sillä iso osa näistä asioista vaatii valtiotason muutoksia. Sääntelyitä, veroja, kannustimia ja pakkoja. Mutta yksilötasolla voi tehdä paljon muutakin kuin vain laittaa silmät kiinni ja toivoa parasta. Lyhyenä listana omat teot kannattaa tsekata näiltä osin:

1 Sen mitä ostat, sen pidät (korjaat ja kunnostat, käytät ja huollat).
2 Syö enemmän kasviksia eli vähemmän lihaa (siihen vinkkejä tässä aiemmassa tekstissä)
3 Mieti miten liikut: harkitse yksityisautoilua joka ikinen kerta.
4 Tsemppaa ruokahävikin kanssa.

Viimeinen kohta, ruokahävikki – on yllättävän isossa roolissa ilmastonmuutosasioissa. Jopa 30% kaikesta maailmassa valmistetusta ruoasta menee hävikkiin, eli muuttuu taas uusiksi kaasuiksi maapalloa lämmittämään (ellei sitä saada biomassaksi talteen, mutta se ei vielä mene niin). Eikä pelkkä jäte ole ongelma.

Otetaan talvella ostettu kirsikkatomaatti esimerkiksi: Se on kasvatettu joko jossain kaukana paljon vettä käyttäen, tai kasvihuoneessa vettä ja energiaa paljon käyttäen. Se on pakattu (muoviin, joka on itse asiassa tärkeä asia ruokahävikin minimoinnin kannalta!) ja kuljetettu (usein fossiilisella) polttoaineella ruokakauppaan, josta sinä olet sen hakenut todennäköisesti jollain päästöjä tuottavalla kulkuneuvolla, bussilla tai omalla. Ketjussa on jo neljä ilmastoa kuormittavaa kohtaa, ja viides tulee sieltä omasta bioroskiksesta.

Vaikka kaikki tuottajat alkaisivat Knorrin tuottajien tapaan kasvattaa vihanneksia vastuullisemmin vaikkapa vähentämällä veden käyttöä, syömättä jäänyt tomaatti on silti hankala ilmaston kannalta. Se on kasvattanut itselleen ison jalanjäljen, joten se on parempi myös syödä.

ruokahävikin vähentäminen

Parastahan tietysti olisi, että me kaikki kasvattaisimme omat tomaattimme omalla mullalla jonka omista jätteistämme teemme. Mutta koska emme elä Disney-elokuvassa, me voimme lähinnä tsempata sen kanssa ettei se vaivalla tuotettu tomaatti mene hukkaan.

Meidän perhe elää monella tavalla hirvittävän epäekologisesti. Meillä on kaksi lasta, iso talo johon on uponnut paljon ilmastokuormaa, diesel-auto, ihan liikaa uutta kamaa ja lennämme vuosittain. Vaikka auto on menossa vaihtoon heti kun rahat riittää ja tavaroissa kuri on tiukka, on jalanjälkemme ihan liian painava.

Yksi asia, jossa olemme vähän vahingossa onnistuneet on ruokahävikin pieni määrä. Kyllä sitä tulee, mutta luulen että keskimääräistä vähemmän. Hirveän harvoin joudun muuta kuin kuoria tai lasten lautasten viimeisiä lusikallisia heittämään pois. Tämä ei ole sen ansiota että olisimme jotenkin tosi hyviä ihmisiä, vaan oikeastaan johtuu siitä, että olemme laiskoja ja vähän kehnoja kokkeja. Koska en inspiroidu ruoasta ja osta kaupasta jotakin tehdäkseni siitä “jotain ihanaa”, ei ne tekemättä jääneet ihmeet jää jääkaappiin homehtumaankaan. Pääasiassa jääkaapppimme on tosi tyhjä, sillä siellä on aina vain jonkin tietyn aterian ainekset.

En siis oikeastaan heräteshoppaile ruokaa, vaan ostan aina tarpeeseen.

Tämä osa ruokahävikin vähentämisestä menee minulta suorastaan huomaamatta, mutta teen paljon myös tietoisia valintoja. Tässä omat vinkkini kootusti, otan tosi mielelläni teiltä lisäajatuksia siihen!

ruokavinkit lapsiperhe

Vasemmalla näkyvät kaverit olivat päässeet pehmentymään, joten laitoin ne tuoreiden ystäviensä kanssa paahtumaan.

Suunnittele. Pidä tuoreruokavarannot (hedelmät, kasvikset, liha) aina minimissä. Osta vain seuraaviin aterioihin käytettävät ainekset ja mieti oikeasti, tuletteko sinä viikkona syömään ne. Ruokaostosten suunnittelu tuntuu aluksi työläältä mutta oikeasti säästää sekä rahaa että aikaa.

Turvaudu tuttuihin ruokiin. Suunnittelua helpottaa jos teet itsellesi listan kaikista ruoista, jotka syntyvät vaivatta. Tein sen kerran ehkä kuusi vuotta sitten ja se kantaa edelleen! Listalta sitten valitset aina vaikka kolme per viikko tehtäväksi. Tässä Keltaisen talon reseptit -lista, jossa todella monta hyvää kasvisruokaa resepteineen (kiitos Periaatteen Nainen tämän vinkkaamisesta!) ja täältä löydät mun ja lukijoiden luottoreseptejä lisää.

Jos et jaksa suunnitella, voit muutamalla kuiva-aineella ja pakastettavalla tavaralla varmistaa että ruokaa voi valmistaa silloinkin kun kukaan ei ole muistanut käydä kaupassa ja edessä todellakin on tyhjä jääkaappi. Osta kuiva-ainekaappiin esimerkiksi valmiit Lasagne-setit (Knorrilla on kaksi eri settiä, jossa kastikkeetkin valmiina) ja laita pakkaseen soijarouhetta. Näistä pystyt loihtimaan milloin vain sopivan ruoan. Hernekeittoakin kannattaa aina olla kaapissa!

arjen pikaruoka

Tähän upposi vähän vanha mozzarella, melkein nahistuneet tomaatit ja viimeisen päivän jauhelihat.

Leipä on yksi isoimmista ruokahävikin aiheuttajista, joten niissä isoin vinkkini on että älä pidä esillä tuoretta leipää, ainakaan paljon. Pakasta! Ruispaloista tulee ihan sairaan hyvää kun ottaa pakkasesta ja sitten lämmittää ne leivänpaahtimessa puolikkaat edelleen toisissaan kiinni. Myös kokonaisia leipiä voi huoletta pakastaa. Leipään liittyen toinen vinkki, jonka Laurakin oli huomannut: älä piilota leipiä, jotta et unohda syödä niitä.

Pakastaminen kaiken kaikkiaan on todella suositeltavaa. Me jäädytämme lähes kaiken: leivät, lihat, valmiit annokset, pankkitilit..ei kun se liittyikin ihan toiseen asiaan. Unohtakaa.

Jos erehdyit kuitenkin ostamaan jääkaappiin vaikkapa kauden juureksia “joista sitten teet jotain ihanaa” mutta huomaat ettet olekaan mikään oman elämäsi Gastronaatti, paahda. Paahda kerralla kaikki kohta huonoksi menevät kasvikset ja käytä niitä keittoihin tai pastakastikkeeseen.

Muutenkin kohta huonoksi menevän ruoan kanssa kannattaa toimia niin että valmistat sen osittain ja sitten pakastat. Samana päivänä vanhenevat lihat voi aina paistaa ja valmistaa kastikkeeksi ja laittaa sitten pakkaseen. Muista merkata nyssykkään mitä siellä on ja milloin se meni pakkaseen, mustasta laatikosta kukaan ei koskaan sulata itselleen ruokaa.

vanhat salaatinlehdet

Tämän jääkylpyvinkin nappasin talteen WTD Natalta ja se toimi! Taas jäi yksi ruoka heittämättä pois

Milloin ne tavarat sieltä jääkaapista sitten vanhenevat? Hyvin, hyvin harvoin silloin kun pakkaus sanoo. Älä tuijota päivämääriä vaan tutki ruokaasi – haistele, katso väriä ja maista. Tiesitkin ehkä että jogurtti säilyy hirvittävän pitkään parasta ennen:in jälkeen, mutta sama pätee oikeastaan kaikkeen. Viimeinen käyttöpäiväkään ei ansaitse kunnoitusta jos aistisi sanovat että ruoka on vielä ok.

Pahinta hetkeen oli todistaa vierestä kuinka työkaveri heitti koko paketin pinaattilettuja bioon epäröimättä koska päiväys oli mennyt – vielä kamalampaa on se että pyynnöstäni toinen paketti armahdettiin mutta en ehtinyt syödä sitä ja siellä se nyt vieläkin majailee. Epäilemättä jo homeessa. Sniff.

Älä tee uutta ruokaa ennen kuin vanhat on syöty. Ruokahävikin vähentäminen tarkoittaa meillä sitä, että joskus syön lauantai-iltana vanhenevaa makaronilaatikkoa vaikka kuinka tekisi mieluummin ihanaa tuoretta risottoa. Jos valmistan uuden ruoan, on melkein varmaa että vanha jää lopulta syömättä.

Jatkojalosta! Ison osan ylijäämäruoista voi käyttää vielä johonkin muuhun. Pastakastikkeesta tulee helposti pizzaan tai tacoihin täytettä, ylijääneet perunat ovat spydäri in the making tai espanjalainen munakas, ylijäänyt riisi on mitä parhain Fried Ricen pohjaksi.

Anna naapurille. Jos tiedät että teillä jää jokin asia syömättä, tarjoa sitä vaikka naapurille kun se on vielä hyvää. Maailmalla tähän on olemassa jo palveluitakin, toivottavasti niitä rantautuu vielä lisää Suomeenkin.

Lounasbuffat ovat iso ruokahävikkiansa. Katso ettet syö silmilläsi.

Ruokahävikkivinkkejä on listannut myös Mamma Rimpuilee ja Nata WTD (siellä oli paljon hauskoja nippelivinkkejä!), mutta kiinnostaisi kuulla vielä lapsiperhekollegoilta mitä vinkkejä teillä on. Knorr palkitsee kaikkia keskusteluun osallistuneita, eli jos kommentoit alle omien vinkkiesi kanssa osallistut arvontaan, jossa voit voittaa 4kpl Knorrin Vego-aterioita.

Arvontaan voit osallistua täällä blogissa tai tekstin FB-jaossa, voittaja arvotaan jo 2.11. joten kommentit äkkiä kehiin! Arvonnan säännöt täällä.

knorr vego

Lue myös:

 

Kokemuksia Gymi tunneista ja syysleiristä!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Gymi

Olen vaihteeksi kateellinen lapselleni.

Syyslomaviikolla vein Ykkösen joka aamu REDIn uudelle Gymi-salille, heitin sille hirveän määrän ruokaa jääkaappiin ja lähdin itse töihin. Siellä minä sitten istua tökötin kahdeksan tuntia samalla kuin likka pääsi vetämään Parkouria, käsilläseisontaa ja volttiharjoittelua.

Toinen meistä oli iltaisin rättipoikkiväsynytonnellinen urheiltuaan tuntikaupalla, ja toinen rättipoikkiväsynytkiukkuinen tuijotettuaan ruutua. Tasan ei käy onnen lahjat.

Hieman kateellinen olen myös siitä, että lapsi on löytänyt harrastuksen joka selvästi innostaa ja on vienyt mukanaan, tästä olen kivasti myös Kakkoselle kateellinen. Ilmoitimme kummatkin lapset Gymin syyslukukaudelle jo hyvä tovi sitten ja he ovat käyneet siellä nyt jo monella varsinaisella tunnilla tämän leirin lisäksi. Juuri nyt uskallan toivoa, että tämä olisi vihdoin se harrastus, joka jää vakituisesti perheeseemme, niin hyvältä se tuntuu minustakin!

Gymi on Suomessa kehitetty lasten ja nuorten liikuntakonsepti, jossa yhdistellään montaa eri tyyppistä taitoliikuntaa ninja -radoista voimisteluun, kässärikouluun, sirkukseen ja joogaan. Urheillaan leikinomaisesti, mutta kunnianhimoisesti. Tähän astisen kokemustemme mukaan Gymissä parasta on pienet ryhmät ja ammattitaitoinen ohjaus. Salilla ei samaan aikaan sekoile muita ryhmiä, ja REDIn sali ainakin on tosi hallittavan kokoinen. Lapset käyvät nyt sunnuntai-iltaisin yhdessä Gymi-tunnilla, jossa treenien sisältö vaihtelee kolmen viikon välein.

Kumpikin on ollut todella fiiliksissä! Taitoliikunta on ennenkin meidän perheessä ollut tykätty, mutta nyt tämä vanhempien lasten ryhmä, jossa on vähän lapsia ja erittäin hyvä (ja kuulemma tosi kiva) ohjaaja on selvästi kova juttu. Kumpikin selittää aina iltaisin suu vaahdossa kuinka makeeta on ollut oppia monkey, lazy ja monta muuta temppua, joita minä en a) ymmärrä ja b) ehkä uskaltaisi kokeillakaan.

Lapsilta parkourkin kuitenkin sujuu luontevasti, hauskasti ja leikinomaisesti. Kunto kohisee, taidot kasvaa ja aivot saavat haastetta.

Olin itse yhdellä tunnilla katsomassa ja mieli teki sanoa opettajan alkuintron jälkeen ääneen että ohhoh, aika vaikeita juttuja, mahdattekohan te uskaltaa noita kokeilla. Onneksi en sanonut sillä niin vain kumpikin siellä koko tunnin ajan ähisi, hikoili ja teki kaikkensa, niitä vaikeitakin temppuja onnistuneesti tehden. Jokaisen tunnin jälkeen ne ovat selittäneet kahta kovempaa miten hyvin tällä kertaa meni ja mitä kaikkea nyt oppi.

Se käsin kosketeltava liikunnan ja itsensä ylittämisen ilo on aivan mahdottoman ihanaa katseltavaa!
Jos jotain kadun niin sitä miksi en laittanut Kakkosta samalle leirille syysloman ajaksi. Olisi ollut yksi paikka vähemmän viedä ja hakea ja olisi sekin saanut urheilla päivät läpeensä. Onneksi seuraava oma tunti ei ollut monen päivän päässä.

Tietoa Gymistä ja tunneista

Gymillä on salit Helsingissä, Espoossa, Kirkkonummella ja Valkeakoskelle. Tunnit maksavat kertamaksuna parikymppiä ja kausimaksuna alkaen 110€ (meidän lastemme kausi maksoi 249€ / lapsi). Synttärit 12 osallistujalle ovat 249€. Lisäksi Gymi myy itse suunnittelemiaan huonekaluja koteihin.

Tunteja on lapsille ja aikuisille, monenlaisille eri ikäryhmille. Tunneille voi osallistua myös kertakäynnillä, mutta tietysti kokonaiselle kaudelle ilmoittautumalla mahtuu aina varmasti mukaan. Päiväleirejä on 6-13-vuotiaille aina koulujen loma-aikoina. Ykkösen leirillä oli lapsia koko ikäkirjon edestä ja se meni tosi hyvin. Jokainen urheili omien taitojensa mukaan ja päivittäisen lepohetken aikana kaikilla oli itselleen sopivaa tekemistä. Leirillä oli mahdollista olla 8.30-16.30, mikä oli iso helpotus meidän töiden järjestämisen kannalta!

Huomasin myös tätä juttua kirjoittaessani että Gymillä on myös iltapäiväkerho koululaisille, tämä olis ihana Kakkoselle ensi vuonna jos saisin sen sinne jotenkin toimitettua!

Tämän syksyn jatkan vierestä ihastelua ja kuskailua. Pitää varmaan itsekin jotain tuntia kokeilla ennen kuin lasten habat kasvaa omaani vahvemmaksi (ketä tässä huijataan, meni jo).

Lue myös:

Kokemukset luonnonkosmetiikasta vuoden jälkeen

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Biodelly ja Suomen Blogimedia

Tätä kirjoittaessani siitä on tasan vuosi kun kerroin teille Biodellystä ensimmäistä kertaa. Se vähän jännitti, mietin onko minusta “meikkibloggaajaksi”.

Kaikki Insta storyni nähneet tietävät että todellakin on – teen aivan uskomattoman ammattitaitoisia meikkejä itselleni!

Eli en. Mutta ehkä se on ollut hyvä! Minä olen saanut olla aivan oma itseni meikkimokailujeni ja rasvadorkailuni kanssa, ja mitä ilmeisemmin se on toiminut myös teille. Vuoden aikana on tullut tosi kivasti palautetta että olette löytäneet hyviä uusia tuotteita itsellenne Biodellyn valikoimasta.

Myyntikin on kasvanut, mikä on aivan todella siistiä koska Biodellyä pyörittää kuitenkin kolmen lapsen äiti ihan omilla voimillaan. Mahtavaa, kiitos!

Itse olen löytänyt paljon uusia, ihania tuotteita. Alan jopa vähän olla se sellainen putelihifistelijä, jonka tekisi mieli jatkuvasti kokeilla jotain uutta. Näin kauppiasurani* vuosipäivän kunniaksi ajattelin kertoa miten oma kosmetiikan käyttöni on muuttunut!

Luonnokosmetiikan käyttö ylipäänsä

Alan olla vähän uskovainen. Olen edelleen mielelläni sekakäyttäjä, mutta koska kaikki käyttöön jääneet tuotteet ovat olleet yhtä hyviä kuin parempia kuin synteettiset, en näe syytä miksi ostaisin enää synteettisiä kun voin ostaa myös luonnonkosmetiikkaa.

Uskon että nämä tuotteet ovat sekä minulle että ympäristölle parempia, ja vuoden aikana olen totaalisen jumaloitunut Tanjasta ja tavasta, jolla Biodellyyn tuotteet valikoidaan. Tiedän, ettei sinne pääse huonoja tuotteita. Sitten on tietysti eri asia aina löytää itselle sopivat tuotteet, ja se on kieltämättä ollut välillä hankalaa.

Mutta: jos tämä Biodelly-yhteistyö yhtäkkiä loppuisi kuin seinään (jos ne esim näkee ne mun Insta storyt ja ymmärtää virheensä), jäisin silti Biodellyn asiakkaaksi.

Valeäiti meikitön

Naamalevitteet

Vuoden aikana olen ainakin oppinut ettei rasvoja saa kutsua rasvoiksi. Kutsutaan niitä siis levitteiksi.

Mun on ollut hieman vaikeaa löytää sopivia ras- levitteitä, koska naamani on herkkää sorttia. Kiukustuu aina jostakin ja on tosi kuiva. Lovely dayn tuotteet ehdin julistaa maailmankaikkeuden parhaiksi asioiksi, kunnes naamani päätti olla suostumatta niihin. Annoin ne siis kaihoten työkaverilleni, joka lopetti niiden myötä meikkivoiteen käytön. Niin hyviä ne levitteet on. Enkä minä niitä saa.

Naturativin tuotesarja on sopinut mulle hyvin, ja viimeisin kokeilu Naturativ Päivävoide 40+ (40+! APUA!) on tosi mukava iholla. Harmi vaan että se haisee – siis tuoksuu – aivan todella kamalalta mun nenään. Onneksi tuoksu haihtuu tässäkin nopeasti, niin kuin aina luonnonkosmetiikassa.

Paksut ruusuvoiteet ovat olleet ihan parasta talvella koppuraisen ihon kanssa, ja sekä Flow:n että Lovely Dayn öljyt ovat jääneet käyttöön vakituisesti. Silmänympärysaineista en osaa päättää suosikkia, mutta ehkä vähiten silmiäni on ärsyttänyt tässäkin Naturativin seerumi. Se vain on aika ohut, joten olen päätynyt ostamaan lisää Madaran Smartia. Nyt testissä oleva Mossa on sekin kiva! Mutta mitä hittoa, siinäkin lukee ”wrinkle soothing”. Aaaaaargh! Olen vanha!

Huulirasvat on kaikki ihania.

iho kuivuu talvella

Muut naama-asiat

Meinasin sanoa että seerumeita en oikein vieläkään jaksa käyttää (RIP se Lovely day, ai että se oli ihanaa kamaa) mutta Lue:n seerumi on kyllä kohta tyhjä. Ehkä olen siis sittenkin siirtynyt myös seerumin käyttäjäksi.

Kasvovedet olivat mulle toki muutenkin uusi juttu, mutta niistä parhaimmaksi käyttöön jääneeksi nostan Naturativin Ruusuveden. Me biodelly-muijat (kuten itseämme hassunhauskasti kutsumme) tykkäämme sanoa että se on niin hyvää kasvovettä, että poistaa vitutuksenkin. Kokeile ite!

Naturativin toinen kasvovesi on myös hyvää mutta se ei tule suihkepullossa. Tosin! Tästä sain loistovinkin Biodellyn Iinalta: aineen voi kaataa johonkin toiseen suihkupulloon! Nerokasta.

Luén puhdistusjauhe on sellainen jota ajattelen iltaisin juuri ennen nukahtamista. Niin ihanaa se on.

Naturativin puhdistusmaidosta mulla on menossa toinen purkki (vuoden aikana! Riittoisaa). Ei lisättävää!

valeäiti meikkivideo

Meikit luonnonkosmetiikasta

Meikit ovat kaikki vaihtuneet luonnonkosmetiikkaan, huulipunaa lukuunottamatta. Tuotteet ovat mielestäni tismalleen samalla viivalla vanhojen kanssa. Eivät ole maagisesti parempia (vaikka suurin osa kyllä tuoksuu paremmalta kuin vanhat synteettiset kamat ja moni oikeastaan tuntuu ihollakin pehmeämmältä) eivätkä todellakaan huonompia.

Sen sijaan ne ovat halvempia: meikkipohja halpeni yli 40€ purkista alle 20€ purkkiin, ripsari 30 eurosta alle kympin kaveriin. Luomivärit, poskipunat, valotuotteet – ihan kaikki ovat mun mielestä parempia kuin vanhat suosikkini. Pehmeitä, hengittäviä, paljon pigmenttiä sisältäviä ja koko päivän pysyviä.

Ripsari on selvästi vähän henkilökohtainen asia. Se mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. Mutta mulla on menossa kolmas tai neljäs kierros Avrilia enkä enää koskaan vaihda tätä hyvää halpista (8,90€) pois.** Samoin tämä Absolutionin nestemäinen, mutta tussipäinen silmänrajaus on parempi kuin mikään aiemmin kokeilemani eikä ärsytä yhtään silmää. Pysyykin aivan sairaan hyvin!

Huulipuna on mulle vaikea. Absolution ja Nui pysyvät kyllä hyvin, mutta koska olen ihan superduperlaiska punaaja, en koskaan laita rajausta tai mitään muutakaan pohjustusta, enkä oikein jaksa korjailla päivän mittaan. Siksi mulla on edelleen vakkarikäytössä vanha Clinique, koska luotan siihen toistaiseksi vielä enemmän. Käytän myös näitä luonnonkosmetiikan kavereita, mutta tämä on mulle selvästi vaikein muutoskohta.

Toisaalta, en minä mihinkään roviolle joudu vaikka huulipuna vielä synteettistä olisikin, joten mitäpä tuosta.

Tässä muuten vielä se aikuisen naisen meikkikoulu (ihan ammattilaisen tekemänä), jos joltain meni ohi!

Hiukset

Tämä on vaikea alue! Mun tukka on niin takkuuntuva, paksu ja pitkä että kaipaa aikamoisia tököttejä. Hoitoaineista olen kyllä löytänyt Rahuan joka on ollut tosi hyvä, sen pariin varmaan jään vaikka hinta vähän kirpaisee. Juuri ostin ihan marketista sekä shampoon että hoitoaineen kun purkit oli aivan tyhjinä ja lompakko myös. Terkkuja joulupukille! Shampoissa John Masters on ihan ok mutta joudun laittamaan sitä kahdesti ennen kuin tukka alkaa putsaantua kaikkialta.

valeäiti myssy biodelly

Muut Biodellyn tuotteet

Kestovanulappuja en ole osannut oikein sittenkään käyttää. Tuntuma on juuri sen verran erilainen, etten oikein osaa vaikkapa kasvomaitoa niillä levitellä, ja toisaalta jotenkin “pihistyttää” käyttää niitä – sittenhän niitä joutuu taas pesemään! Toisaalta käytän vanulappuja tosi vähän muutenkaan, joten en tästä kanna hirvittävän huonoa omaatuntoa. Lupaan silti yrittää.

Sen sijaan bambuiset, biohajoavat pumpulipuikot olen päässyt testaamaan ja ne ovat ihanat! Kauniit, hyvät ja kierrätettävät. Iso, iso askel kohti parempaa maailmaan kun käytän itse joka päivä suunnilleen kaksi muovitikkua jotka nyt päätyvät sekajätteeseen (anteeksi).

iho kuivuu talvella

Näitä suosittelen kyllä kokeilemaan, aivan törkeän hyvä sarja!

Mitä siis muuttui vuodessa?

  • Käytän kosmetiikkaan entistä enemmän rahaa – per tuote vähemmän mutta ostan laajemmin tuotteita
  • Olen kiinnostuneempi siitä, mitä purkin sisällä on. Tiedostan vaikutukset itseeni ja luontoon vahemmin.
  • Tilaan 90% tuotteista Biodellyn verkkokaupasta, enkä enää äkkiä jostain vain ohimennen
  • Kaikki levitteet – voiteet – ja muut aineet ovat luonnonkosmetiikkaa, eikä synteettiset enää ole edes harkintalistallani
  • Huulipunassa en osaa vielä luopua Cliniquestani mutta muuten meikit käy aivan täysin luonnonkosmetiikalla
  • Hiusaineet ovat seuraava askel, jota vielä vähän arastelen
  • Mulle parhaat tuotemerkit kosteutuksessa Naturativ ja Lué, meikeissä Lily Lolo ja Absolution

Teen myöhemmin vielä erikseen jutun luonnonkosmetiikan “korvaajista”, eli mikä luonnonkosmetiikan tuote vastaa vaikkapa sitä Lancomên ripsaria (Avril).

Se ripsari onkin näemmä ainoa jonka just nyt keksin. Tuleeko sulle mieleen muita? Minkä synteettisen tuotteen olet korvannut luonnonkosmetiikalla menestyksekkäästi? Ei tarvitse olla Biodellyn valikoimasta, kiinnostaa muutenkin!

Hei kerro vielä sekin jos sulla on muuttunut tässä vuoden aikana meidän rinnalla jokin meikkitottumus! Kiinnostelee kovasti!

Biodelly alekoodi uutiskirjeen tilaajille

Nyt ei ole mun omaa alekoodia tarjolla, mutta vinkkinä että uudet uutiskirjeen tilaajat saavat -10% alekoodin Biodellyyn, tilaamaan pääset tästä. Ja jos uutiskirje jo tulee, kannattaa rekisteröityä kanta-asiakkaaksi: sillä saa joka ostosta aina 5% kiitoksen, jonka voi käyttää seuraavaa ostoa varten. Eli jos ostat satasella, seuraavalla kerralla sulla on kertynyt 5€ alennus loppusummasta.

Lue myös:

*Biodelly-yhteistyö on osa SBM Kipinää, jossa emme saa rahaa teksteistämme vaan osakkeita yrityksestä. Olen siis tavallaan ihan pikkuisen kauppias itsekin!
** Avrilista tärkeä huomio: osa asiakkaista on saanut virheellistä tuote-erää, josta Biodelly sai tietää vasta sen jälkeen kun tuotteita oli jo toimitettu. Virheelliset tunnistaa siitä että tuotteen kyljessä lukee pienellä C17 ja ripsari on heti avatessa kuivan tuntuista. Ota yhteyttä jos uskot saaneesi sellaisen! 

Kävin Heurekassa ottamassa päiväunet – aivot kiittää!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Heureka ja Suomen Blogimedia

heureka alekoodi
Nappasimme viime sunnuntaina naapuriperheen mukaamme ja kävimme lasten kanssa tutustumassa Heurekan uuteen Aivot narikasta! -näyttelyyn.  Heurekassa ei kyllä voi mennä vikaan, se on ihan takuuvarma kohde viimeistään sitten kun lapset osaavat itse kävellä.

Heureka on minulle tosi rakas, mulla on siitä vahvat muistot jo ekoista käyntikerroista lapsena kun ihmettelin miten ihmeessä se sisääntulon kuution olemus voikin niin paljon vaihdella kun sitä vain katselee. Muistan seisseeni siinä kylmässä viimassa sitä tuijottaen niin pitkään että aikuiset nykivät jo hihasta sisään. Sieltä jostain kaukaa muistan myös liikaa viinaa juovan nuken, paraboliset peilit huoneen nurkasta toiseen ja kaiken yli liitävän polkupyörän.

Ne olivat ihmeellisiä ekaluokkaiselle Hannelle, ja ne ovat edelleen ihmeellisiä 35-vuotiaalle Hannelle. Paitsi sitä viinaanmenevää nukkea ei ole kyllä enää hetkeen nähty! Sen sijaan ajeltiin Ykkösen kanssa jalankulkijoiden päälle kuuttakymppiä, oh dear.

Ollaan käyty lasten kanssa noin kerran vuodessa Heurekassa katsomassa vaihtuva näyttely ja ne aina yhtä valloittavat klassikot. Tänään vuorossa oli uusi Aivot narikasta! näyttely, joka kannustaa kaikkia terveelliseen “aivoarkeen” aivoja haastavien pelien ja tehtävien kautta. Näyttely oli hauskasti toteutettu, ja mukana kanniskeltava aivo oli sekä sopiva riitelyn kohde lapsille (kuka sai viimeksi laittaa sen paikalleen pisteelle tultaessa) että hyvä konkreettinen muistutus siitä, mihin tämä kaikki liittyy.

Näyttelyssä liikutaan 2-5 hengen ryhmissä, joka on oikeastaan tosi hyvä juttu. Silloin kaikki kokevat “pakotetusti” samaan aikaan, eikä yksi voi säntäillä muiden edellä. Ryhmäjako myös takasi rauhallisen menon pisteillä. Kun vain yksi porukka pystyi kerralla tekemään, ei tungosta voinut syntyä. Toki välillä joutui sitten hieman omaa vuoroa odottelemaan, mutta usein pelkkä odottelukin oli ihan kiinnostavaa.

Minusta vaikuttavin oli aivoinfarktihuone, jossa epäonnenpyörällä pyöräytettiin itselle arpa (tuleeko aivoinfarkti vai kuoleeko vai pysyykö terveenä) ja opittiin aivovaurioista. Samalla huoneen jokaisessa nurkassa neljä videota kertoi neljän ihmisen oikeita, pysäyttäviä tarinoita aivoinfarktista. Tätä on vaikea kuvailla sanoin, mutta huone oli tosi vaikuttava ja lapsetkin katseli peräti kahteen kertaan nämä videot. Kerran odottaessa ja kerran omalla vuorolla. Musta oli tärkeää että lapset näki sen kuinka paljon voi ihmisen elämään vaikuttaa yksi epäonninen sairastuminen. Ehkä tämä antaa motivaatiota omien aivojen hyvinvoinnin miettimiseen, vaikka aivoinfarktille ei toki mitään voikaan.

Lasten suosikit näyttelystä oli ennalta-arvattavasti tanssihuone, aivopieru-muistipeli sekä piste, jossa syötiin meditaatiomaisen hitaasti yksi suklaakonvehti. Jos jotain toivoisin näyttelyltä lisää, kaipaisin enemmän tai selkeämmin esitettynä sitä tiedettä juttujen takana. Nyt aikuisella oli vastuunaan avata pisteiden oppeja – miten tanssi liittyy aivoihin, miksi muistipelit on tärkeitä ja miksi aivoihin pitää saada paljon verta kiertämään. Voi kyllä olla että nämä olisivat siellä jossain seinällä lukeneet, mutta en vain tanssimiselta ja pallon heittelyltä niitä itse ehtinyt etsiä.

Tiederavintolassa ruoalla ja juomalla saa leikkiä

Aivoja jumpatessa tuli sopivasti nälkä, joten siirryimme uudistetun Tiederavintolan puolelle brunssille. Valikoimassa oli mukavasti moneen sopivaa safkaa, sellaista hyvää ruokaa hauskasti oudoilla twisteillä. Löytyi sirkkaa ja kuivakahvia! Me annoimme lasten koota itselleen ateriat hampurilaisbuffasta, itse söin mustan hampurilaisen (hiilellä värjätty) joka oli kyllä varsin herkullinen vaikka aivot yritti jokaisella puraisulla väittää vastaan. Seurueen toinen aikuinen kiitteli salaattivalikoimaa hyväksi.

Pääsimme kokeilemaan ravintolan mainostamaa ruoalla ja juomalla leikkimistä, kun pöytämme viereen ilmestyi yhtäkkiä tyyppi joka halusi “lainata lasta” ja tehdä lapsen kanssa meille pienet juomat. Siinä sitten ihmeteltiin alaspäin savuavaa juomaa koko porukalla, tai oikeastaan aika iso osa koko ravintolasta tuli tätä ihmettä katselemaan. Mahtava show, joka taatusti jäi lasten mieleen pitkäksi aikaa!

kokemuksia heurekasta

Me äidit taas tulemme muistamaan pienen extraeleen täynnä empatiaa. Seurueemme nelivuotias otti mustekalavoimat käyttöön kun tajusi ettei saakaan jälkkäriksi jätskiä. Äitinsä kun oli sitä mieltä että kokonainen jälkkäribuffet saa riittää eikä nyt tarvita juuri jätskiä lisäksi. Kaksikon jumittaessa toistamiseen keskellä ravintolaa – äiti tyynesti kahvikuppi kädessä ja nelivuotias maassa itkien ja äitinsä jalassa roikkuen – saapui jostain ilmoittamatta tämä ravintolan ihmetyyppi, ojensi pienen pehmiksen mitään sanomatta ja poistui.

Arvostan.

Tässä olisi jo voinut olla kokonaiselle Heureka-päivälle aivan riittävästi tekemistä, mutta koska meidän perheen lapset ovat vähintään yhtä Heureka-hulluja kuin äitinsä, vedettiin sitten ns. koko rahan edestä. Kuuden (kyllä, kuuden) tunnin aikana ehdittiin uuden näyttelyn lisäksi katsastaa (melkein) kaikki muukin.

Jo vuoden päivät pyörinyt Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta oli todella upeasti toteutettu ja ajatuksia herättävä, ehkä jopa oma suosikkini tältä reissulta. Heurekan vanha sylinterisali ja klassikkopuoli eivät tälläkään kertaa pettäneet, se on aina hyvä paikka käydä läpi perusfysiikkaa ja kemiaa hauskoilla jekuilla. Samoin salin ulkopuolelta löytyvä Ideaverstas-alue oli aivan mieletön! Me rakensimme massiiviset virtapiirit ja ihan älykorkealle lentävät hyrrät ja vielä jäi paljon tekemättä mäkiautoista torneihin.

Koripallorotat olivat saaneet itselleen kunnon tilat ja söpöstä menosta pääsi nauttimaan koko salillinen ihmisiä. Lasten toivelistalle ilmestyi yllättäen jyrsijät.

Heurekassahan on myös piste omien eväiden syömiseen, sitä olisin ehkä kaivannut siinä jossain neljän tunnin kohdalla. Kun en ruokaa saanut, otin tirsat! Planetaariossa oli loistava tilaisuus vähän torkahtaa samalla kun lapset oppivat Itämeren suojelusta tärkeitä asioita. Unet olisivat olleet aivan erinomaiset, ellei Kakkonen olisi tökkinyt hieman närkästyneesti kylkeäni. Kehtasi vielä kuiskata ihanasti nukahtavaan korvaani “hei älä nuku!”.

Kotimatkalla oli hyvä tilaisuus puhua lasten kanssa kaikista ajatuksia herättäneistä aiheista ympäristönsuojelusta arvoihin ja tietysti niihin aivoihin. Lapset olivat hyvällä tavalla shokissa siitä miten paljon yksi tukkeuma aivoissa voi ihmiseen vaikuttaa. Siitä päästiinkin jouhevasti juttelemaan muistista, sen treenaamisesta ja aivojen hyvinvoinnista ylipäänsä.

Parasta päivässä oli pitkästä aikaa huolella yhdessä vietetty aika, jossa kaikki tekivät samaa asiaa ja pääsivät innostumaan yhteisistä jutuista. Ylläribonus oli naapureiden kanssa vietetty aika – siitä on hävettävän monta viikkoa kun ollaan edes nähty yhdessä, saati sitten vietetty näin paljon aikaa. Tämä oli tosi kiva tapa viihtyä yhdessä!

Naapurin nelivuotiaan arvio kiteytti hyvin koko päivän: “Täällä on lapsilla hauskaa”. On muuten aikuisillakin.

alekoodi heurekaan

ALEKOODI HEUREKAAN

Hyviä uutisia! Pääsette testaamaan itse hoksottimianne Heurekaan hieman alennetulla hinnalla. Pääsylipuista saa verkkokaupassa -20% koodilla valeaiti, joka on voimassa 23.10.-30.10. Huomatkaa että verkkokaupasta voi ostaa lipun jopa 6kk päähän eli ei tarvitse heti päästä käymään.

Lisätietoa Aivot narikasta! -näyttelystä