Mitä ulkoiluvaatteita kotiäiti tarvitsee? Kurkistus minun eteiseeni!

Kaupallinen yhteistyö: Scandinavian outdoor (Huom: postauksen linkit mainoslinkkejä!)

Minä en oikein retkeile. En ole vaeltaja, telttailija, partiolainen tai “onpa ihanaa olla raikkaassa ulkoilmassa!” -ihminen. Mutta nyt lasten myötä olen ollut pakotettu siirtymään kohti sellaista ihmistä. Vajaan kymmenen vuoden harkinnan jälkeen olen vihdoin saanut itselleni kasattua varusteet joilla se ulkona oleminen on ihan siedettävää. Uusien muutosten myötä en myöskään enää näytä (metsä)mieheltä ulkoillessani vaan alan olla ihan tyytyväinen vaatekaappiini! Tässä tekstissä avaan oman settini, jolla pärjään hiekkalaatikon reunalla, tarvittaessa vähän metsässä mutta myös kaupungissa.

Listauksestani tuli yllättävän pitkä, mutta oikeasti hyvin vähällä sitä lopulta pärjää ja oma elämäntyyli määrittää enemmän kuin retkivarusteiden vesipilarit. Ennen näitä uusia hienoja vaatteita olen vallan mainiosti pärjännyt urbaanina tissiposkiäitinä joka ei ylipäänsä ulkoile silloin kun sataa tai tuiskuaa, ja joka tykkää samalla keikalla käydä ihmisten ilmoilla siististi pukeutuneena. Ainoa asia joka on syytä varmistaa on lämpö. Kylmä ketuttaa.

Mitä ulkovaatteita kotiäiti / koti-isä tarvitsee?

Kymmenen vuoden äitiysurani aikana olen hankkinut yhteensä aika vähän varusteita. Edelliset ostamani ovat 12 vuotta vanhat ja edelleen aivan pätevät. Ensimmäinen suositukseni on siis: satsaa ulkokuoreen. Hyvä takki maksaa 300€ ja siitä ylöspäin, mutta se on sitten yleensä todella monta vuotta aktiivisessa käytössä.

Kerrostaja pääsee vähemmillä vaatteilla

Minä en kauheasti tykkää kerrostella, lastenkaan kanssa. Olen liian laiska: mieluiten yksi kerros päälle helposti ja nopeasti. Mutta olisihan se viisasta. Oikein puettuna erilaisia ulkovaatteita tarvitaan kerrostaessa vähemmän: aina sama kuori jonka alle vuodenajasta riippuen eri kerrokset.

Minä tykkään kuitenkin näillä tunnin leikkipuistokeikoilla mennä myös mallilla ”joku iso rytky sisävaatteiden päälle”. Ihan riittävä perussetti onkin ollut active wear kamat jossa sitä kuitenkin kotona hengaa (esim juoksuhousut ja collari), joiden päälle puetaan lähtiessä takki (kuori- tai toppa) tai tarvittaessa myös housut.

Mitä ulkovaatteita lasten kanssa läpi vuoden ulkoileva tarvitsee?

Tärkeintä uusia juttuja hankkiessa on miettiä miten liikut luonnossa. Oletko siellä tunnin, kaksi vai kymmennen kerrallaan? Jos et tee pitkiä vaelluksia, voit tinkiä vedenkestävyydestä koska kotiin voi aina palata kaatosateen sattuessa eikä haittaa jos vähän kastut. Toisaalta vaatteiden pepussa ja polvissa kannattaa aina olla jotain kosteudensietoa, sillä lasten kanssa joutuu usein istahtamaan kostealle keinulle tai polvistumaan märälle hiekalle. Samoin lämpöominaisuudet kannattaa mitoittaa omaan tekemiseesi: leikkipuistossa seisova tarvitsee yllättävän paljon lämpöä, luonnossa jatkuvasti liikkuva yllättävän vähän.

Seuraavassa minun vaatekaappini sisältö! Luulin vaatteita olevan tosi vähän mutta onhan tässä jo jos jonkinnäköistä roipetta. Suurin osa vuosien saatossa kasattu ja pikkuhiljaa ostettua, osa käytettyä, osaan olen satsannut enemmän.

Laitan (mainos)linkin sellaisiin jotka ovat ostettavissa yhteistyökumppaniksi lähteneestä kotimaisesta Scandinavian Outdoorsista, koska sieltä oli super helppo ostaa! Vaatteissa oli minusta hyvät tuotetiedot ja tarkat mitat löytyi jokaisesta. Toimitus kotiovelle oli nopea ja ilmainenkin kun riittävästi osti, palautus vielä helpompaa.

Ulkoilutakit

Ulkoiluhousut

  • Ulkohousut jotka kestää hiekkaa, menoa ja vähän kosteutta
  • Sade/kuorihousut jos leikkii lätäköissä tai pyöräilee (nämä pitää vielä päivittää, ovat miesten mallia ja kolme kokoa liian isot. Lue: liian rumat, en kestä)
  • Jumppatrikoot joilla pärjää aika monena vuodenaikana alimpana kerroksena
  • Villahousut tai villasukkahousut (nämä minulta vielä puuttuu, ostoslistalla on Devoldin villikset)

Kengät

Asusteet

  • Sormikkaat, mieluiten villaa
  • Erittäin lämpimät hanskat: käytän pitkävartisia lautailuhanskoja!
  • Vedenkestävät hanskat, näillä voi käyttää kännykkääkin
  • Paljon tyylikkäitä statement pipoja!
  • Isoa huiveja joihin kaivautua ja peittää silmäpussit
  • Merinovillainen buffi / tuubihuivi jolla lämmitetään kylmien kausien aikana
  • Villasukkia

Juoksuvarusteet talvelle

Erityishuomio vielä juoksuharrastukselle. Juoksen melkein läpi talven samoissa kamoissa, lisää kerroksia päälle vain. Siis kirjaimellisesti: kahdet tavalliset juoksuhousut päällekkäin riittää tosi pitkälle. Juoksukenkien ei minusta tarvitse olla vedenkestävät tai superlämpimät, jalka pysyy kyllä juostessa lämpimänä. Asuinpaikastasi riippuen nastakengät taas voivat olla se ratkaiseva tekijä siinä juoksetko läpi talven vai et.

Moni muukin käy varmaan lasten kanssa ensin kävely- tai juoksulenkillä ja päätyy sen jälkeen leikkipuistoon tönöttämään. Sitä tarkoitusta varten minä pukeudun täysiin juoksutamineisiin mutta heitän vaunujen alaosaan kevyttoppiksen tai kylmällä säällä täyspitkän kevyttopan.ulkoiluhousut pitkä nainenhyvä kuoritakki

Mitkä uudet ulkoiluvaatteet minä valitsin ja miksi?

Tätä juttua varten kävin Scandinavian Outdoorsin myymälässä päivittämässä itselleni uuden takin (tai köh, kaksi), hommasin puuttuvat ulkohousut, hanskat ja kävelykengät.

Kuoritakiksi valikoitui Rab Firewall Woman’s jacket. Takkini valintakriteereinä oli säänkesto, hyvät taskut, sopiva istuvuus ja kiva ulkonäkö. Viimeinen oli melkein tärkein. Näillä periaatteilla yritin ottaa sieltä Scandinavian outdoorsin valikoimasta itselleni Haglöfsin kivan violetin takin mutta minua auttanut ihana Arja oli sitä mieltä ettei Mount Everestiin huiputukseen suunniteltua takkia välttämättä tarvita hiekkalaatikolla.

Meinasin mutista että etkö sinä Arja ole ollut kantamassa huutavaa lasta poikittain sylissä ja kammennut sitä siitä sitten vaunuihin (Räänkesto! Hengittävyys! Joustavuus ja hankauksen kesto! Takilla ja minulla tärkeitä!) mutta hyväksyin kohtaloni ja otin vähän vähemmän tymäkän mallin!

hyvä kuoritakki arkeen

Sovitin neljää eri takkia mutta palasin aina tähän Rabiin. Se tuntui niin hyvin istuvalta päällä, oli mukavan eleetön ulkonäöltään ja siinä oli mieletön huppu! Iso ja monella tavalla muovailtava, sinne mahtuu myös kypärä alle. Malli on myös kivasti muotoon ommeltu mutta ei liian. Takissa on pitkä selkä, hyvät taskut (myös yksi kännykälle rinnassa) sekä 20.000 vesipilarin kolmikerroksinen kuori, joka hengittää kuitenkin tosi hyvin, tämän olen jo käytössä todennut!

Sovitin takin alle myös untuvatakkia testaakseni onko takki riittävän reilu. Oli se ja lisäksi samalla rakastuin siihen ihan summittain ottamaani Rabin untuvatakkiin. Kerrankin pitkät hihat, hyvät taskut ja maailman pehmoisin materiaali! Untuva tässä on vielä kierrätyskamaa, otettu vanhoista vuodevaatteista. Rakastuin niin lujaa että ostin takin siltä istumalta!

kaunis kevytuntuvatakki

Hyvät ulkohousut pitkälle ja hoikalle naiselle

Sitten ne housut, josta tämä koko päivitysprojekti alkoi. Halusin joustavat, hyvännäköiset ja urheilulliset kuorihousut. Toiveeni oli vaikea, koska olen mitoiltani pikkuruinen jätti: kapea ja siro mutta pitkä ja raajoistani ylikasvanut mutta kuitenkin lanteikas joten miesten mallit eivät käy. Jokaiset sovittamani ulkohousut olivat 5-10cm liian lyhyet lahkeista, kunnes Arja näytti minulle Fjällrävenin Nikka Curved mallin raakalahkeella.

Ja NYT! Koossa 36 riittää lahjepituutta niin että minun 177 pitkä, melkein pelkkää jalkaa sisältävä kroppani sai kerrankin ihan koko matkalta suojaa! (Mittasin kotona että näissä olisi sisämitta 88 cm, muuten Fjällrävenin pitkissäkin long-malleissa on mielestäni mitta max 85cm).  Housut ovat retkihousut eli taskua ja härpäkettä löytyy, eivätkä ne ole vedenpitävät (peppu ja polvet on vettä hylkivää ja vahalla voi käsitellä pöksyihin lisää vedensuojaa) mutta ne ovat mukavat, joustavat, kestävät ja ihan törkeän hyvän näköiset päällä. Katsokaa nyt!

ulkohousut pitkälle naisellehyvät ulkoiluhousut pitkälle naiselle

Mikä G-1000?

Tätä housusaagaa edistäessäni opin myös että tämä salakoodi minunkin housuistani löytyvä G-1000 tarkoittaa Fjällrävenin todella hyvää kangasta. Eräskin WhatsApp ryhmäni huusi monen naisen voimalla näiden puolesta: ”Ne on toiminut vaelluksilla tosi hyvin, koska pitää tuulta ja hylkii vettä, mutta myös hengittää. – ja on tosi kestävät, niihin voi uusia vedenkestävyyden vahalla! – joo mulla on nämä kans! – mä haluaisin toiset!” jne. Niin paljon sitä suosittelivat että ostin yhdeltä huutelijoista hänen housunsa käytettynä, ne odottaa nyt kaapissa hieman liian isoina talvea jolloin tungen sinne alle vaikka verkkarit.

Nyt on sitte, G-1000 minullakin. Kahteen kertaan. Ja vitsi että on kyllä mukavat. Täältä löydät kaikki Fjällrävenin housut! 

Kaupungissa kenkien on oltava riittävän pehmeät

Myymälässä opin että kenkävalikoimasta löytyy vain kaksi kenkää minun kriteereilläni, eli riittävän pehmeät ja keveät jotta kestää kävellä myös asvaltilla. Haglöfsin L.I.M. Mide ecot olin jo sattumalta kerran ostanut netistä ja sovittanut kotona, melkein tyytynyt. ”Nämä on ihan hyvät”, ajattelin kun vertasin vuosikymmen sitten ostamiini, pari kokoa liian pieniin kenkiin. Yritin olla välittämättä siitä ettei malli ihan sopinut jalkaani. Onneksi palautin nämä käydessäni myymälässä ja kokeilin vielä nämä Merrelit.

Nämä Merrell MQM Flex 2 mid kengät on täydelliset! Kevyet, pehmeät ja isot malliltaan (mahtuu omassa koossa villasukka!) mutta kuitenkin vedenkestävät ja hyvä pohja joka ottaa maastossakin kiinni. Hyvin näillä kävelee sekä asvaltilla että metsässä.

Jos ostat vain yhden ulkoilutakin, ota Thelma

Teille jotka haluatte päivittää villakangastakin johonkin paremmin hiekkalaatikkoa kestävään mutta rahaa ei tekisi mieli laittaa liikaa, suosittelen reisiin asti ulottuvaa kuoritakkia. Tuossa postauksen ihan ekassa kuvassa näkyvä hieman liian ison Didrikson’sin Thelma takin ostin viime syksyllä heti raskauden jälkeen. Se on ollut aivan mainio jokapaikan takki, jolla olen myös juossut / treenannut. Lämmin, vedenkestävä ja hengittävä, taskuihin mahtuu kaikki mitä tarvita voi ja siihen saa lapsikin kivasti nenänsä pyyhittyä.

Jos siis haluat satsata vain yhteen, suosittelen että aloitat tästä. Thelma on usein alennuksessa ja nytkin näemmä klubihinnalla 169€.

Huh, siinä teille selostusta asiaan jonka ei pitänyt minua kiinnostaa lainkaan. Jos sallitte loppuun vielä yhden ajatuksen, sanon että panostakaa siihen omaankin vaatetukseenne tänä vuonna. Hankitte kuitenkin lapsille uudet kamat, mutta kyllä se on lupa omaakin kaappia päivittää sellaiseksi että ulkoilu on mukavaa tai jopa kivaa.

Meidän jääkaapissa on aina valmista kotiruokaa – Feelia alekoodi mukana!

Kaupallinen yhteistyö: Feelia Ruokakauppa

Muistanette, ettemme ole mitään gourmet-kokkeja Insinöörin kanssa ja että lapsiperheen ruokahuolto on meille aikamoinen rasite? No, olen parantunut asiassa kyllä merkittävästi ja on aikoja jolloin hoidan sen jopa hyvin. Sitten on aikoja jolloin mennään koko viikko pinaattiletuilla ja noutoruoilla, eikä jääkaapissa ole kerta kaikkiaan mitään syötävää.

Vakioriitamme Insinöörin kanssa alkaa niistä pinaattiletuista ja päättyy siihen kun Insinööri sanoo ”miksi meillä ei voisi olla kaikki ruoat einestä.”

Valitettavasti en pysty siihen. Mutta, pystyn moneen muuhun! Osaan esimerkiksi nykyään aika lailla tyhjästä tehdä ruokaa. Mutta osaan myös vähän relata ja helpotamme jatkuvaa ruokahuoltoa monin eri keinoin jo ihan säännöllisesti. Mahdollisesti järkevin niistä on Feelia.

Feelian valmiit kotiruoat säilyvät pitkään

Olen nyt kahdesti tilannut jääkaapin alalaatikon täyteen Feelian pusseja. Ne on ihan best! Feelian ruoat ovat vakuumipakattuja, valmiita tai lähes valmiita ruokia joissa on säilyvyyttä kuukausia. Lokerosta löytyy siis milloin tahansa tosi nopeasti valmistuvaa hyvää ja terveellistä kotiruokaa.

Ruoat ovat niin valmiita että suurin osa valmistuu kotona vain lämmittämällä. Joihinkin lisätään vähän nestettä, toiset lämmitetään sellaisenaan, toiset ovat lisukkeita vaikkapa perunoiden kanssa. Pääsääntöisesti pätee kuitenkin sääntö ”Pussi auki ja ruoka on vartissa pöydässä.”

Nykyään ruoka-ajan lähestyessä huomaan että teen lopulta usein kuitenkin itse ruoan, koska pikapastan vääntäminen on on nopeampaa kuin ruoan tilaaminen tai edes pakastepizzan paistaminen. Feelian safkat on kuitenkin kaikista nopeimpia, jos mikroruokia ei lasketa.

Itse asiassa, suurin herkkumme eli Feelian linssikeitto tulee kyllä mikroruokaakin nopeammin: induktioliedellä koko perheen satsi lämpimäksi vs. neljän annoksen mikrottaminen tarkoittaa että Feelia on ekana pöydässä, tai ainakin vähemmällä vaivalla.

Feelian ruoat on hyviä ja maistuu myös lapsille

Se samperin linssikeitto kuulkaa. Sitä kun tarjosin ekaa kertaa, kaikki mumisivat omnom ja semikasvisnirso lapseni Kakkonenkin sanoi spontaanisti että nyt olet kuule onnistunut paremmin kuin ennen, tämä on tosi hyvää tämä keitto!

Olin näin lähellä että olisin jättänyt kertomatta sen olevan jonkun muun tekemää. Mutta se kyllä on tosi hyvää! Kaikki ruoat eivät meillä ole olleet yhtä kovia hittejä, mutta ainakin kylmäsavulohi-, linssi–  ja kookosbataattikeitto ovat jo sellaisia että lapset pyytävät niitä spontaanisti itse ruoaksi.

Uusi hittejä meille varmasti löytyy vielä, sillä Feelian valikoimissa on yli 100 safkaa joita kokeilla.

Kouluikäinen osaa tehdä itselleen ruokaa Feelian avulla

Kun Feelian ruoat eräänä iltana tuotiin meille ja lapset kyseli mitä nämä on, heitin että nämä on sellaisia tosi helppoja ruokia joita te voitte ehkä joskus vaikka itsekin tehdä, ohjeet on aina tässä päällä näettekö.

Tällä viikolla koitti sitten päivä, jolloin isot lapset olivat keskenään kotona iltapäivästä puoli kuuteen. En ollut muistanut ajatella niille mitään välipalaa, ja oletin niiden ehkä mikrottavan taas pinaattilettuja. Olin hieman fiiliksissä kun neljän aikaan sain tämän viestin:

koululaisen tekemät ruoat

Tuore nelosluokkalainen oli täysin oma-aloitteisesti tiskannut kattilan, etsinyt käsiinsä kylmäsavulohikeittopussin ja lämmittänyt sen itselleen sekä veljelleen. Oli vieläpä kuulemma hyvää (illalla tarkensi että sika hyvää ja haluaa lisää).

Miten siistiä! Tämä ratkaisee niin monta iltapäivää tulevaisuudessa kun olemme Insinöörin kanssa aina iltapäivät töissä!

Perheelle viikon illalliset alle 50€

Pidän siitä että Feelia on hyvää, suoraviivaista kotiruokaa ja siksi myös edullista. Parhaimmilllaan saat Feelialta neljälle hengelle mitoitetut illalliset alle viidellä kympillä. Valmiista ruokabokseista esimerkiksi Perheboksissa saat 46€ seitsemän eri illallisen tarpeet neljälle hengelle, ja kokemuksemme mukaan ruokaa riittäisi kyllä melkein viidellekin.

Bokseja on valikoimissa monta ja niitä voi tilata valmiina Feelian viikottain vaihtuvan ruokalistan mukaan tai ihan täysin oman valinnan mukaan, jatkuvana tai kertaostona. Tykkään tästä joustavasta mallista, koska moni muu valmiin aterian konsepti on ollut meille vaikea kasvis- tai maitorajoitusten takia. Tässä saa edullisesti varmasti perheelle sopivat ruoat automaattisesti.

Boksien lisäksi muutenkin usean Feelia-ruoan annoshinta on alle euron tai kaksi, mikä on toisen tekemästä ruoasta minusta edullinen.

Jos ostat yksittäisiä annoksia – mikä sekin on varsin kätevää ja edullista – kannattaa laskea 300g yhden ihmisen annokseksi. Me ollaan valmistettu keitot kahdesta 600g pussista, mutta luulen että kiusaukset ja lasagnet olisi parempi olla isompia 1,5kg pusseja.

Alekoodi: Hanki hyvän päivän varalle yksi Feelian perheboksi!

Meille Feelian suurin arvo on ehkä se, että ruokasuunnitelmia voi vaihtaa lennosta. Näitä ruokia ei ole pakko syödä juuri sillä viikolla kun ajatteli vaan ne odottelee kiltisti siellä lokerossa sitä päivää kun mitään muuta ei ehditä tehdä. Tai haluta tehdä, se linssikeitto huutelee lapsia nytkin tuolla.

Plussaa siitäkin että tämä on kerrankin palvelu, joka on saatavilla ihan missä vain Suomessa! Voit tilata ekan satsin jo valmiiksi odottelemaan alekoodilla joka on VALEÄITI. Sillä saat 5 € pois ensimmäisen ostoksesi hinnasta.

Ilolla toivotan tervetulleeksi tämänkin arjen helpottajan elämäämme pysyvästi!

Aurinkolasit lapselle vahvuuksilla: mitä ottaa huomioon

Kaupallinen yhteistyö: Oopperan optiikka

Tänä kesänä olen ollut superkateellinen Ykköselle: sen lisäksi että sillä on ihan sika hienot aurinkolasit, sillä on aurinkolasit vahvuuksilla! Itse laseja jo vuosikymmenen käyttäneenä olen kaikki kesät vetänyt suosiolla huonosti (lähelle) näkevänä.

Nyt mun omakin näkö alkaa olla jo sen verran huono ja lähinäköä tarvitaan kännykän kanssa enemmän että olen siirtynyt pakotettuna piilareiden käyttäjäksi koko kesäksi. Ensi kesänä hommaan itsellenikin vahvuuksilla lasit.

Ykkösellä tilanne oli toinen. Ensinnäkään hän ei ole kiinnostunut piilolinsseistä ja toisekseen hänen näkönsä on niin paljon omaani heikompi ettei hän voi enää sinnitellä ilman lasejakaan. Ykkönen sai lasit vasta tämän vuoden alussa jolloin yllätykseksemme silmistä löytyi tosi paljon plussaa. Tyyppi oli vedellyt tyytyväisenä satoja sivuja kirjoja ilman laseja, huh.

Nyt on vahvuudet kuitenkin löydetty ja lasit ovat nyt yötä päivää elämässä mukana, eikä lyhyetkään hetket ilman laseja tunnu hyvältä. Kevään tullessa oli siis saatava aurinkolasit, ja sehän se vasta hauska homma olikin. Melkein kymmenvuotiaalle on yllättävän vaikea löytää kivoja, kauniita, mukavia ja toimivia aurinkolaseja, vahvuuksilla.

Kivat aurinkolasit vahvuuksilla koululaiselle

Kävimme tosi monta liikettä läpi eikä sopivia löytynyt. Suurin osa valikoimasta tuntui olevan suunnattu tosi paljon pienemmille lapsille tai sitten kehyksiin ei saanutkaan näin voimakkaita linssejä asennettua. Katsoin myös netistä ajatuksella että tilaan kehykset ja siihen sitten optikolta linssit, mutta koin mahdottomaksi tarkistaa lasien sopivuus lapsen päässä enkä uskaltanut mitään tilata.

Käännyin tietysti lopulta taas Oopperan Optiikan Maaritin puoleen, joka keksi ratkaisun: Ykkösen ikäiselle sopii jo aikuisten pienet mallit! En ymmärrä miten tämä ei käynyt mielessäkään, näillä lapsillahan on jo aivan aikuisen kokoiset päätkin.

Tämän hiffattuamme löysimme heti Oopperan Optiikan hyllystä aivan täydelliset lasit, jotka sopivat hyvin Ykkösen kasvojen muotoon ja jotka olivat myös ehdottomasti hänen mieleensä. Sitten valittiin vain linssin väri ja laitettiin oikeilla vahvuuksilla linssit tilaukseen.

Opin muutaman vinkin aurinkolasimetsästykseni aikana, jotka jaan nyt teillekin:

Vinkit: Aurinkolasit vahvuuksilla isommalle lapselle

  • Vahvuudet on aina hankittava optikon kautta, alle kahdeksanvuotiaiden tulee käydä silmälääkärillä tarkistamassa vahvuus
  • Älä katso pelkkien aurinkolasien valikoimaa! Auringolta suojaavat linssit omalla vahvuuksilla voi tilata myös tavallisten silmälasien kehyksiin, tämä vinkki käyttöön myös aikuisille!
  • Toisaalta mihin tahansa aurinkolasikehyksiin ei saa vahvuuksia, etenkin jos vahvuutta on paljon ja linssistä tulee iso: monet aurinkolasit ovat “halpoja muovikehyksiä” jotka eivät välttämättä kestä käsittelyä
  • Isommalle lapselle voi hyvin käydä aikuisten pienemmät mallit, kysy optikolta mikä on sopiva koko lapsesi kasvoihin
  • Aurinkolasit saavat olla hieman normaalilaseja isommat, suojaavat paremmin auringolta
  • Istuvuus on super tärkeää: Lapsi ei suostu käyttämään laseja jos ne painavat tai sattuvat
  • Kehysten tilaaminen netistä ei siksi ole ehkä paras idea: on vaikea tietää itse minkälainen linssin koko lapselle sopii ja istuvatko lasit kunnolla

Hyvä optikko auttaa tässä asiassa taas internetiä enemmän, joten suosittelen kääntymään vaikkapa Maaritin puoleen. Maaritilla on hyvä valikoima ja mahdollisuus tilata melkein mitä vain toivotte, lisäksi Maarit lupasi kaikille Valeäidin lukijoiksi ilmoittautuville kovan -40% alen valitsemistaan lasien kehyksistä tai aurinkolaseista. Ostoksille kannattaa siis mennä vaikka lapsi ei laseja tarvitsisi, aikuisten valikoima on minusta ihana!

Eikä kannata unohtaa Maaritin upeita vintage-laseja, joista omat lasinikin on tehty. Tosin, sneak peek: kohta minulla on uudet lasit..

ps. aina kannattaa muutenkin vinkata Maaritille että löysi sinne tätä kautta, hän ilahtuu kovasti ja niin saatat sinäkin! 😉

Lapsiperheen pakkauslista mökille ja vinkkejä pakkaamiseen

Terveisiä tien päältä! Olemme matkalle mökille, eli olemme juuri selvinneet monen tunnin lähtemisen tuskasta. Ai että miten se onkin joka kerta yhtä stressaavaa. On niin paljon pakattavaa, siivottavaa ja patisteltavaa että perillä on ansaittu yksi huurteinen.

liplap laituri Mutta! Ei se pakkaaminen oikeasti niin kamalaa ole, sillä kymmenen vuoden kokemuksella se alkaa jo sujua. Olen kehittänyt systeemin, jolla pakkaaminen käy jo aika sujuvasti. Ei nopeasti eikä mukavasti, mutta sujuvasti! Systeemilläni tavaraa tulee aina paljon, mutta ei koskaan ylimääräistä eikä meiltä ole enää vuosiin unohtunut mitään oleellista kotiin.

Tosin huomasin äsken lompakkoni puuttuvan. 

Vinkkejä pakkaamiseen lapsiperheen lomalle

Salaisuutenani on lokeroiminen: jokaiselle asialla on oma kassinsa, joka pakataan melkein joka kerta samalla tavalla. Toinen salaisuus on työkalut: koko pakkauslista on Google Keep-sovelluksessa kasseittain ja lista on jaettu perheen aikuisten kesken. Näin voimme yhtäaikaa hääriä ja kasata tavaroita ja ruksia jo kerätyt pois tieltä. Lista pienenee tehdessä siedettäväksi, eikä tule kommunikaatiokatkoksia.

Pakkaan näin:

  1. Päivitän pakkauslistan Google Keepissä, vuodenajan, yöpymisten ja ihmisten määrän mukaan (taas oli yksi lapsi enemmän!)
  2. Tsekkaan pitääkö jotain pestä (ja totean ettei enää ehdi ja pakkaan pesuaineen mukaan)
  3. Alan marista miehelle että pitääkö minun kaikki tehdä eli muistan pyytää hänet avuksi
  4. Kerään tavarat kasseittain pinoihin
  5. Valitsen sopivan kokoiset kassit kaikille
  6. Kamat kassiin ja kassit autoon – ”ruumaan”. Täältä ei haeta mitään matkan aikana.
  7. Yksi kasseista on lähes tyhjänä mukaan otettu sähköinen kylmälaukku, johon tulee kauppareissun jälkeen tarvittavat kylmät tavarat.
  8. Matkustamoon tulee tarvittaessa yksi ”käsimatkatavara”, jossa matkan aikana tarvittavia asioita. Tähän tarkoitukseen saattaa lapsilla saattaa olla omat, itse pakatut reput.

Lähtöaika on yleensä optimoitu niin että päiväunia tarvitsevat lapset nukkuvat matkan ajan – ja siitä myöhästytään sitten tunti. Ennen lähtöä ruoaksi syödään jotain tosi vähätiskistä tai mäcit matkalla.

Lapsiperheen pakkauslista mökille

Sitten siihen listaan! Tämän listan mukaan pakkaan pääpiirteittäin kaikki matkat kesät talvet. Muutokset sisältöön tapahtuu sitten aina jokaisessa kassissa, tai listaan tulee uusi kassi tarpeen mukaan (esim: hiihtovarusteet / rantavarusteet yms). Yritin jakaa tämän Google Keepinä mutta en ainakaan vielä osannut, joten joudutte nyt itse nakuttamaan sen tästä omaan puhelimeenne, exceliin tai paperille.

Tässä esimerkki 3-4 päivän mökkireissusta kesällä. Nämä ovat siis sovelluksessa omina checboxeinaan niin että jokainen listan kohta on omansa. Niitä on siitä helppo ruksia sitten sitä mukaa kun tavaraa keräilee.

Kettusten mökkipakkauslista

  • Matkustusvaatteet (tähän kirjoitetaan valmiiksi mitä jokaiselle päälle, ettei pakata turhaa samoja)
  • Sisävaatekassi
    • Hanne: shortsit, bikinit; 3 x tpaita, leggarit, huppari. 5 x alushousut, sukat x 3
    • Ykkönen: 2 x shortsit, 2 x leggarit, 3 x paita, 5 x alushousut, 3 x sukat
    • Kakkonen: 2 x shortsit, yöppärit, pitkät housut, pitkähihainen, 4 x t-paita, 5 x kalsarit, 3 x sukat
    • Kolmonen: UV-paidat; 5 x body, 5 x housut, 2 x mekko, 5 x sukat
    • Insinööri: uimashortsit, shortsit, 4 tpaitaa, 5 kalsari, 3-4 varrettomat sukat, pitkät housut, huppari
    • Hygieniapussi: hammasharjat x 5, 2 x tahna, 2 x dödö, Vauvan D-vitamiini, vanulaput, pesuainetta, meikit / oma kosmetiikka, harja
    • Lääkekassi: Lasten särkylääkkeet, omat särkylääkkeet, kuumemittari, Hannen lääkkeet, Insinöörin allergialääke
    • Pyykkikassiksi tyhjä muovipussi
    • Pieni määrä nestemäistä pesuainetta mukaan
  • Lakana- ja pyyhekassi (yökamat)
    • 2 x parisänkylakana
    • 1 x matkasänkyn aluslakana
    • 4 x tyynyliini + pussilakana
    • Kolmosen unipussi
    • 5 x pyyhe
    • Lasten yöppärit (pakkaan nämä usein samaan kassiin, jotta yöpyminen onnistuu yhdellä kassilla)
    • Jätesäkki (makkareiden pimennykseen, jos ei tietoa miten toimii)
  • Vauvakamat (Meillä osa on jo mökillä valmiiksi, syöttötuolit yms)
    • Vaipat
    • Harsoja
    • Matkasänky
    • Rattaat
    • Rattaiden hyttyssuoja, sadesuoja
    • Tula
    • Itkuhälyttimet + laturit
    • Ruokailuvälineet: kaukalo, pillipullo, lautanen
    • Hoitolaukku: vaippoja, harso, varavaatteet, wet wipet, 1-2 evästä, lelu (autoon)
  • Ulkoilutavarat -kassi
    • Aurinkorasvat
    • Aurinkohatut
    • Aurinkolasit
    • Märkäpuvut, uikkarit + uimalasit lapsille
    • Pelastusliivit
    • Vavat + uistimet
    • Kuoritakit kaikille
    • Kevytuntuvatakit kaikille (en tällä kertaa pakannut, mutta melkein aina tarpeen!)
    • Villasukat kaikille
    • Saappaat kaikille
    • Crcosit / sandaalit kaikille
    • Jalkaan mennessä: tennarit
    • Vauvan kengät: sandaalit ja niket
  • Urheiluvälineet
    • Juoksuvaatteet + tennarit
  • Touhukassi (reppu, joka toimii myös päiväretkillä perillä):
    • Kännykän latureita x 2
    • Tietokoneet + laturi
    • Kamera
    • Kirjoja, Akkareita lapsille
    • Pädi
  • Ennen lähtöä hommat kotona
    • Roskat
    • Tiskit
    • Töpselit
    • Kasvit
    • Varashälytin

Se on siinä! Kasseja tulee 5-6 (oli öitä sitten yksi tai seitsemän), farmariautoon mahtuu vielä. Ehkä. Tsemppiä.

Ruoat mökkireissulle ostetaan verkosta!

tämän hienon suorituksen jälkeen pitäisi jaksaa vielä käydä ruokakaupassa, aargh! Onneksi tämäkin on nykyään aika ok: Isompi kauppareissu tehdään etukäteen verkossa ja tilataan paikkakunnan lähimpään isoon Cittariin noudettavaksi. Sinne auton kylmäkassiin pakataan yksi valmis ateria / aamiainen niin että heti mökille saapuessa on jotain syötävää ilman suurta effortia.

Samoin sinne pakataan se huurteinen. Tiedät kyllä miksi.

Osta lapselle käytetty puhelin, säästät luontoa ja lompakkoa (ja stressiä)

Kaupallinen yhteistyö: Swappie.com

On kulunut lähes päivälleen kolme vuotta siitä, kun ensi kertaa metsästimme puhelinta lapsellemme. Silloin päädyimme antamaan hänelle minun vanhan iPhone 6:n ikään kuin testikäyttöön. Halusimme testata miten hyvin kännykästä pystyy pieni pitämään huolta ja kestääkö arvokas luuri koululaisen menot. Erittäin hyvin kesti, lopussa koko saaga!

Kolme vuotta ja kolme puhelinta myöhemmin voinkin nyt jakaa teille ultimaattisen viisauden lapsen kännykkäshoppailusta: tsekkaa ensin käytetyt puhelimet.

Minkälaisia puhelimia lapsillamme on ollut

Tätä nykyä meillä on jo kaksi koululaista ja kaksi kännykkää. Kolmessa vuodessa olemme joutuneet ostamaan kolme uutta puhelinta:

Ykköselle uusi puhelin kahden vuoden ”testikäytön” jälkeen (valitsimme uuden Androidin);  sitten sen iPhone-korvaaja vuoden puolivälissä koska puhelimesta meni latausjohdonliitin rikki ja korjaaminen olisi maksanut enemmän kuin puhelin uutena (saakeli!); ja lopuksi Kakkoselle uusi iPhone vanhan, Ykköseltä perityn alkaessa väsyä liikaa.

Kaksi viimeistä puhelinta ostimme tehdashuollettuina Swappielta, päätös johon olen erittäin tyytyväinen.

swappie kokemuksia

Miksi ostaa puhelin käytettynä?

Kännykät ja muu elektroniikka on aikamme ärsyttävimpiä ilmasto-ongelmia: ihmiset päivittää luurinsa keskimäärin jopa alle kahden vuoden välein, osin siksi että teollisuus ajaa teknologian elinkaarta lyhyemmäksi (lähde: Eetti Ry). Älypuhelin ja muu viisas teknologia on hiilijalanjäljeltään kokoonsa nähden yllättävän paha pahis, sillä niihin käytetään paljon arvokasta ja luontoa kuluttavaa materiaalia.

”Älypuhelimen valmistus aiheuttaa 85-95% sen vuosittaisesta hiilijalanjäljestä, koska sen sisältämän elektroniikan tuottamiseen ja sisältävien metallien kaivamiseen tarvitaan huomattava määrä energiaa. Älypuhelin sisältää muun muassa kuparia, nikkeliä, kobolttia, hopeaa, kultaa, litiumia, lyijyä, tinaa, sinkkiä, harvinaisia maametalleja, rautaa, titaniumia, indiumia, kromia ja tantaalia. Vuonna 2010 älypuhelimet aiheuttivat 17 megatonnia CO2e päästöjä. Vuoteen 2020 mennessä päästöjen ennustetaan kasvavan 125 megatonniin, mikä vastaa 730% kasvua kymmenessä vuodessa.” (Lähde: Swappie.com / Sami Törmä)

Kuten kaikessa kuluttamisessa, vastuullisinta on käyttää yksi tuote kunnolla loppuun, vaikka sitten monella eri käyttäjällä. Siksi kännykätkin pitää saada kiertoon tehokkaasti. Pahinta on pöytälaatikkoon kerääntyneet liian vanhat kännykät (kröhöm, meillä ihan liian monta), joten pyri saamaan vanha puhelimesi heti vaikka Swappien kaltaiselle toimijalle joko myytäväksi tai osiksi seuraavien puhelimien huoltoa varten.

lapselle käytetty iphone

Lapselle käytetty puhelin on hyvä valinta

Kun teimme uusien puhelimien valintaa, olin aika ehdoton: haluan ostaa lapsille uudet-vanhat puhelimet. Kiertotalous on syvällä omissa arvoissani ja pyrin ostamaan käytettynä kaiken minkä vaivatta voi.

Erityisesti lapsille haluan näyttää että jo kerran rakastetun tavaran hankkiminen on ihan yhtä arvokasta kuin suoraan valmistajalta tulevan. Tässä ei siis ollut kahta sanaa. Ero muualta ostetun ihan uuden ja hyväkuntoisen Swappie-puhelimen välillä oli satasen luokkaa (ostimme iPhone 7:t eli ei taaskaan uusinta mallia), mutta säästöäkin arvokkaampaa minulle oli se että pidennän kännyköiden elinkaarta taas ainakin yhden käyttäjän verran.

Ja jos ihan totta puhutaan, niin eihän ne lapset kännyköistään aina välttämättä kovin hyvää huolta pidä. Tuntuu kivemmalta antaa niille käyttöön jo muutaman naarmun saanut – mutta toiminnoiltaan täysin uutta vastaava – puhelin kuin tuliterä vehje kaupasta. Alle kaksi sataa on minusta tosi kelpo hinta siitä!

Käytettyjä puhelimia näkee usein myynnissä kuluttajalta kuluttajalle, mutta siihen en ole koskaan uskaltanut lähteä. Tuntuu liian isolta riskiltä jos puhelimessa onkin joku vika. Swappien malli oli siksi minusta heti kiinnostava: joku on huoltanut ja tsekannut puhelimet, ja antaa niille vielä takuunkin (12kk). Yritykseltä ostettaessa pätee myös kaikki normaalit kuluttajansuojat, ja halutessani olisin voinut myydä Swappielle vanhan puhelimen vaihdossa. Yksi palvelu, helppo homma!

Kokemuksia Swappie.com puhelimista

Selasin valikoimaa muutaman illan yhdessä lasten kanssa. Kun oikeat värit, mallit ja muistin koot oli vanhempien avulla löydetty, aloin pähkäillä kuntoluokitusten välillä. Ajattelin että lapsi ei tarvitse täysin uutta vastaavaa, sillä puhelin menee kuitenkin kuorten vissiin suojaan ja toisaalta kolhuuntuu pian lisää. Jokainen Swappien puhelin on muilta ominaisuuksiltaan kuin uusi, mutta ulkoinen olemus riippuu sille asetetusta kuntoluokasta.

lapselle puhelin

Rehellisesti sanottuna pelotti ensin ostaa mitään muuta kuin kuntoluokkaa ”koskematon”, koska pelkäsin että luuri olisikin minun mielestäni huonommassa kunnossa. Väijyin siksi Swappien saamia arvioita netissä! Osa asiakkaista oli todella saanut käsiinsä puhelimen, joka vaikutti kunnoltaan heikommalta kuin minkä olivat ostaneet. Ostopäätökseni syntyi sillä hetkellä kun huomasin heistä jokaisen kiittävän Swappieta hyvästä palvelusta: puhelin oli vaihdettu samantien parempaan ja kaikki olivat tyytyväisiä.

On aina hyvän toiminnan merkki kun pienet mahdolliset virheet korjataan nopeasti, joten uskalsin ostaa puhelimen.

Puhelimet tulivat kotiin muutamassa päivässä ja ne olivat todellakin hyväkuntoisia! Ihan vain muutama minikolhu paikoissa, jotka eivät edes kuoren alta näy. Lisäksi luurit oli pakattu niin kauniisti, että ”uuden puhelimen filiis” oli todellakin läsnä. Kiiltävä, uusi puhelin sille suunnitellussa pakkauksessa tuliterän laturipiuhan kanssa sai lapsiltakin ”uuuuh”-huudahduksia eikä kukaan muistanut että tämä on joskus ollut jonkun muun rakas puhelin.

käytetty puhelin kokemuksiaswappie kokemuksia

Puhelimet ovat olleet nyt muutaman kuukauden erittäin aktiivisessa käytössä, eikä niissä ole moitteen sijaa. Edes tilauksen yhteydessä asennettuja panssarilaseja eivät ole saaneet rikki. Minä sen sijaan odotan aktiivisesti että saisin oman puhelimeni taas huoltoon…

Kuinka monta vuotta yksi iPhone kestää?

Sitä harhautuu joskus ajattelemaan, ettei ”vanhaa teknologiaa” kannata ostaa. Se ei yleensä pidä paikkansa ja oikein pidetty puhelin saattaa toimia aivan loistavasti viisi, kymmenenkin vuotta.

Ykkösen käyttöön aikanaan annettu minun vanha iPhone 6 on nyt viisi vuotta vanha ja sitä on kohdeltu todella kaltoin. On heitetty asvaltille nurkka edellä (minä), jätetty vuorokaudeksi terassin alle sateeseen (Ykkönen) ja ladattu pakkasessa ulkona, akku kylmänä (Kakkonen).

Silti luuri pelitti mainiosti Ykkösen kaksi ekaa kouluvuotta ja toimi vielä veljen ensimmäisen vuoden ajan moitteetta. Nyt se puhelin on saanut viimeisen leposijansa äitini hoivissa, jossa se toimii videopuhelimena.

Jos palataan elinkaariajatteluun, niin tuo muutamasti kadulle heitetty puhelin elää nyt viidettä elämäänsä: sen hankki minulle työnantajani uutena vuonna 2015. Minä lunastin sen itselleni 2016  ja vuonna 2017 annoin sen tyttärelleni ensimmäiseksi puhelimeksi.

Vuonna 2019 veljensä sai kunnian periä puhelimen omaksi ensimmäiseksi puhelimekseen. Vuoden 2020 alussa sen akku alkoi kuitenkin olla liian huono talvipokettamiseen, joten puhelin pääsi äidilleni viettämään eläkepäiviä. Olen iloinen että samoilla päästöillä ollaan saatu todella monta käytön vuotta.

Ja samaa odotan nyt hankituilta tehdashuolletuilta Swappien puhelimilta.

10€ Alekoodi Swappie.com!

Saat 10€ alennusta puhelinta ostaessasi Swappie.comista kun laitat koodiksi ”Valeäiti”. Ei kun ostoksille!

 

Lue myösEka puhelin koululaiselle: kaikki puhelimen valinnasta käytön seuraamiseen

Hyvä syöttötuoli ja parhaat välineet sormiruokailuun

Sisältää kaupallista sisältöä: Suuri osa postauksessa mainituista tuotteista on saatu vuosiyhteistyön aikana Ipanaiselta. Moni tuote ei tällä hetkellä ole siellä enää myynnissä, koska Ipanaisella on menossa moni asia uusiksi! En malta odottaa mitä tapahtuu kun uusi myymälä aukeaa ja uudet tuotteetkin selviää, Ipanaisen tyypeillä on niin paras maku ja kaikki tuotteet aina ihan liian ihania!

Joka ikinen kerta kun Instagramissa vilahtaa eräs lusikka ja eräs ruokalappu, saan kyselyjä. Mikä mikä ja toimiiko? Toimii, aivan hitokseen hyvin joten ajattelin tässä nopeasti listata meidän lempparivälineet (sormi)ruokailuun vauvan kanssa!

Vauvan valmiudet sormiruokailuun tai kiinteiden aloittamiseen

Ensin haluan muistuttaa nämä, koska olen ne jumalattareltani ne niin hyvin nyt oppinut: vauvalla pitää olla valmiudet kunnossa ennen kuin ruokailu voi alkaa, sormiruokaillen tai ei. Näistä ehkä isoin on että vauvan pitää pystyä istumaan ennen kuin mikään ruokailu alkaa. Vauvan on istuttava syödessä tuettuna sylissä tai (lähes) ilman tukea syöttötuolissa.

Muitakin valmiuksia on, katso kaikki läpi! Täällä jumalattareni eli Simppeliä Sormiruokaa Marjutin kokoama tiivis ja kattava Sormiruokailun ABC.

Hyvä syöttötuoli on aluksi riittävän pieni ja muuntautuu vauvan kasvaessa

Saatiin Stokkelta tämä kaikissa kuvissa vilahtava Stokke Steps -tuoli jo kauan ennen kuin Kolmonen oli missään ruokameiningeissä, ja isot pöllivät sen välittömästi käyttöönsä. Siinä on siis todella paljon muunneltavuutta kun toimii myös alakoululaisten tuolina hyvin.

Meillä on aiemmin ollut aina TrippTrapp, jonka ulkonäkö on edelleen minusta tätä tuolia hienompi mutta on tämä auttamatta parempi ominaisuuksiltaan: Selkäosaa saa liikuteltua niin että solakkakin vauva saa hyvän kokoisen tuolin itselleen; tuoliin kiinnitettävä tarjotin on iso ja helppo pestä (lähtee superhelpolla irti!); kaikki osat tulevat helpoksi puhtaiksi ja se muunneltavuus ei vaadi mitään työkaluja vaan tuolia voi koko ajan muunnella; vauvaosa pois tai taaksepäin jne.

Isoin etu on minusta se että vauva on alusta asti saanut tässä tosi hyvän asennon itselleen, tuo istuin on sen verran kompakti ja jalkatuen ylin asento on niin ylhäällä että vauva sai siihen jalkansa melkein heti.

Miinusta: valjaiden käytettävyys ei ole musta ihan priimaa (vaikkakin niissä on se hyvä että saa joko neljällä tai kahdella vyöllä kiinni), ne on vaikea laittaa kiinni kun nälkäinen vauva kurottelee samalla pöydälle. Toisaalta tuskin mitkään valjaat helppoja on.

Sormiruokailijan ruokalapussa kouru on hyvä

Sitten se ruokalappu, jonka bongasin Ipanaisen hyllystä kun olin hakemassa sieltä kaikkea muutakin (maksutta). Se on Everyday Babyn ja se on juuri niin nerokas miltä se näyttää: ihan tavallinen joustava, silikoninen ruokalappu mutta siinä on ylimääräinen vyö joka sitoo lapun vauvan mahan ympäriltä kiinni!

Te kaikki tiedätte sen tunteen kun vauva nappaa ruokalapusta kiinni ja heittää kaikki vedessä pehmentyneet ruoat päälleen. No eipä nappaa enää. Meillä on myös pari essua ja tavallista ruokalappua, mutta tämä on aina päällä. Se on vaan niin kätevä.

Pahimpien ruokasotkujen ennakoinnissa alla saatetaan käyttää sellaista paidan tai essun mallista lappua, mutta silloinkin tämä laitetaan päälle nappaamaan talteen pahimmat palat. Hihallinen essu on kyllä hyvä myös olla koska se torppaa kaikki mehukkaat sotkut pois vaatteilta!

Miinusta: miksi meillä ei ole toista samanlaista ruokalappua?

Paras lautanen vauvalle on sellainen joka ei mene rikki kun lentää lattialle

Ensiksi: Olen pahoillani, mutta kyllä ne vauvat ihan oikeasti jokaisen imukupillisen lautasen jossain kohtaa irti saa. Kaikki. Ainakin meillä nyt 3/3 on osannut repiä kaikenlaisia lautasia kaikenlaisilta pinnoilta.

Ne suuren suosion saaneet Ezpz-ruokailualustat ja lautaset ovat ihan käteviä (ostin juuri kaksi), mutta sinnekin alle saa vauva jossain kohtaa sormen ja tajuaa sen siitä pöydästä / tarjottimelta repiä pois kun se vaihe on päällä (noin 10kk-5v..)

Eniten olemme käyttäneet Ipanaiselta saamaani Liewoodin silikonista lautasta (poistunut valikoimista Ipanaisella), koska se on tosi sopivan kokoinen! Kaksi osiota (+korvat) riittää hyvin siihen että saa 3-4 sormiruokailuasiaa samaan aikaan tarjolle, eikä tila lopu minkään kohdalla kesken. Nämä jos jokin ovat makuasioita, mutta minä tykkään enemmän tästä Liewoodin mallista kuin Ezpz-lautasista jossa tilaa on vähemmän.

Paljon syömme myös suoraan tuolta tuolin omalta tarjottimelta, koska vauva tarvitsee jonkin verran tilaa aluksi kun erilaisia ruokia tarjoillaan ja pieni käsi hapuilee vähän mihin sattuu.

Lautasessa hyviä puolia on sopiva koko (vauvalle ja kaappiin!), astianpesukoneen / mikron kestokyky ja tosiaan se ettei mene rikki kun lattialle lentää. Ja jos Kolmoselta kysytään, Liewoodin lautasta on kivointa syödä.

Ensimmäinen oma lusikka vauvalle on hyvä olla iso!

Sitten aterimet. Ensimmäisten ruokakokeilujen aikaan melko turhat, jos sormiruokailulla mennään; vauva syö kirjaimellisesti käsin ja sormin. Mutta me ainakin olemme menneet sujuvasti monen tekniikan yhdistelmällä, sen jälkeen kun vauvan omat ruokailuvalmiudet alkoi olla tosi hyvät.

Usein syötetään puuro aamuin illoin meidän toimesta vauvalle, ja muut ateriat hän vetelee omin käsin napaan. Matkan varrella vauvalle on alkanut syntyä kiinnostusta lusikkaa kohtaan, joka on alusta asti ollut taas Liewoodin (ja Ipanaiselta saatu, nyt ei enää valikoimissa), eli tämä iso, silikoninen eläinhahmoja sisältävä ihme. (Lusikat näemmä loppu vähän kaikkialta, toivottavasti eivät ole lopettaneet valmistusta?!)

Lusikassa on erityisesti vauvalle todella hyvä ote: siitä saa pullukka käsi kiinni ja siinä on ihania nystyjä jotka aivan selvästi tekevät gutaa ikenissä. Nyt vastikään 10kk täyttänyt vauva alkaa selvästi haluta harjoitella itse syömistä ja juuri tällä lusikalla on siinä myös vähän onnistunut! Hyvä Kolmonen!

Myös minun käteeni tämä on sopinut hyvin, joten näitä lusikoita on käytetty ihan super paljon. Tästä te siis aina kysytte ja nyt vastaan että kyllä, se on hyvä.

Vinkki: sitten kun etsit vauvalle sopivaa haarukkaa, katso tavallisten aterinsarjojen pieni kakkuhaarukka. Toimivat oikein hyvin!

Miinusta: isoimpiin valmiisiin sosepurkkeihin lusikka ei yllä pohjaan asti, muista tämä matkan päällä!

Vauvalle vettä – Nokkamuki, pillipullo vai shottilasi?

Olemme tarjonneet vauvalle vettä aina ruokailun yhteydessä jo jonkin aikaa, mutta vasta viime aikoina sitä on alkanut mennä oikeasti ja myös niin että vauva hörppii ihan oma-aloitteisesti vettä. Ensimmäiset kokeilut eivät millään onnistuneet, eikä tämä meidän kategorisesti kaikesta muusta kuin rinnasta kieltäytyjä ottanut oikein mitään vastaan.

Tämä oli tuskainen kohta, koska mulla oli suuri motivaatio saada vauva juomaan edes jostain muusta kuin minusta, jos vaikka joskus haluan talosta poistua. Tuttipullothan eivät kerta kaikkiaan hänelle käy.

Maailma on täynnä ihmeellisiä taikamukeja, jotka torppaavat veden tulon tai antavat juuri sopivan määrän vauvalle, mutta vain yksi toimi lopulta meillä toiminut loistavasti: se Aventin pillipullo (saa ruokakaupoistakin usein). 9kk kohdalla vauva tajusi yhtäkkiä siitä imaista ja sille tielle jäätiin. Tätä ennen myös (taas kerran) Liewoodin nerokas mukin kansi yhdistettynä Design Lettersin muoviseen mukiin toimi myös vähän, siitä vauva oppi sen että kannattaa ylipäänsä imutella että jotain saa.

Summaten: Vauvan kanssa kannattaa kokeilla vähän joka välinettä: tuttipulloa, nokkamukia, tavallista vesilasia, shottilasia (on pieni ja sopiva vauvalle) ja pillipulloja.

Simppeliä Sormiruokaa auttaa sormiruokien kokkailussa

Vielä vähän jumalattarelleni kehuja, koska tämä Marjut Ollilan Simppeliä Sormiruokaa -kirja on ollut aivan mainio. Siinä on paljon faktaa, ja helppoja ohjeita joiden avulla teen noin kerran kuussa muutaman tunnin keittiösession ja sitten on sormiruokaa pakkasessa taas pitkäksi aikaa.

Miinusta: En keksi. Toivon vain jatko-osaa, jossa tehtäisiin ruokia samalla koko perheelle!

.

Mietin muuten ensin että onko tämä aivan turja ja höpöhöpömaterialistinen postaus mutta tulin siihen tulokseen että tämä on merkittävä mielenterveyden teko. Vauvaa ruokitaan viisi kertaa päivässä ja astiat vielä usein tiskataan sen jälkeen. Niiden on parempi olla sellaiset että ne aiheuttaa enemmän iloa kuin ketutusta. Mitkä välineet on ollut teidän lemppareita?

 

Lue myös:

Uutisia: Onni-puuro on meidän perheen lemppari ja nyt myös rakas yhteistyökumppani!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Valio

Iloisia uutisia! Olen sopinut pitkäaikaisesta yhteistyöstä Valion Onni®-puurojen kanssa! Tämä on ihan sairaan siistiä koska tuotteet olivat jo entuudestaan meille tuttuja ja erittäin, erittäin mieluisia. On aina ihanaa kun löytyy kumppani, joka on jo valmiiksi meidän elämässä vahvasti läsnä!

onni puuro kokemuksia

Olette varmaan jo nähneetkin puurojen vilahtavan Instagramissa, koska niitä syödään meillä aivan tosi paljon. Kolmonen rrrrrakastaa sitä lilaa vadelmamustikkapuuroa, se söisi ehkä pelkästään sitä jos saisi päättää (ei saa). En ollut aikaisempia vauvojen osalta tajunnut koko puuroja käyttää, koska he olivat kumpikin maitoproteiinille vauvana allergisia. Serkun mukana tuli meille aina hoitoon jätettäessä vihreä Onni-puuro ja ihmettelin aina sitä kuinka kätevää ruokaa se on.

Maidottomalle vauvalle löytyy kaksi makua Onni-puuroista

Meidän rakkaus näihin puuroihin alkoi kun löysin Kolmosen kiinteiden aloittamisen yhteydessä ruokakaupasta tuon lilan maidottoman version (ja nyt opin että myös punainen viljaisa puolukka on maidoton!). Tuolloin puolen vuoden ikäinen Kolmonen reagoi vielä herkästi maitoon joten se maidottomuus oli tärkeää ja toisaalta iloinen yllätys.

onni puuro maidoton

Vadelmaa ja mustikkaa sisältävä Onni-puuro jäi kaappiimme ja hoitolaukkuun heti aivan vakituisesti, koska se oli sellainen varma ruoka jota vauva ainakin suostui syömään jos ruoka oli muuten jäämässä siltä päivältä vähän ohueksi. Tai jos äiti vähän sössi aikataulut ja tuli jotenkin kiire iltapuurolle, jännä.

Viimeksi mulla oli Onni-puuroa mukanani kun kävimme allergiasairaalassa maitoallergiatesteissä Kolmosen kanssa: Syötin kiireisen aikataulun keskellä puurot ulkona leikkipuistossa suoraan purkista lusikalla. Siinä tilanteessa en olisi oikein muuhun kiinteään ruokaan pystynytkään.

Niissä sen päivän testeissä saatiinkin lääkäriltä lupa kotona tehtäville maitoaltistuksille, joten nyt olemme jo siirtyneet muihin väreihin ja voin ilokseni kertoa ettei oireita ole tullut!

Onni-puuron maito sopii myös alle 10kk vauvalle

Maidosta puheenollen, mulle tuli itselleni yllätyksenä se että Onni-puurojen maito on käsitelty niin että se sopii myös alle 10-kuiselle vauvalle, asia josta moni on kysynyt minulta Instagramissa. Tiedoksi siis kaikille suora lainaus Valion omilta sivuilta, esimerkkinä vadelma-kaurapuuro:

”Valio Onni® vadelma-kaurapuuro on maitopohjainen puuro, jonka maitopohja vastaa proteiinikoostumukseltaan 5 kk ikäisen ravitsemuksellisia tarpeita. ”

onni puuro maidoton

Osa tuotteista on vasta yli vuosikkaille suunnattu, mutta Onni-puuroja löytyy siis tosiaan jo 5kk iästä alkaen. Täältä löydät kaikki tuotteet. Meidän ehdoton suosikki on tuo lila vadelmamustikka, sekä vihreä omena. Ja kun sanon me, tarkoitan tosiaan me. Näitä syö tarvittaessa ihan aikuinenkin ja koululaiset välipalaksi, kuten eräs IG-seuraajani heti spontaanisti kertoi (kommentti julkaistu luvalla):

”Vitsi nuo Onni-puurot on käteviä! Nimimerkillä äiti nappasi joskus töihin evääksi lapsen puuropurkin 🤷‍♂️😅😂”

Kokemuksia Onni-puurosta tulossa vielä paljon lisää

Tulette kuulemaan vielä paljon näistä puuroista, mulla on paljon kaikkea kivaa suunniteltuna!

Olen tosi innoissani tämän yhteistyön starttaamisesta kun tähän on niin suuri intohimo ihan itselläkin, hah! Onni-puurot on vaan niin hyviä: Ruokaisia, maistuvia, helppo tarjoilla ja kantaa mukana. Nuo kierrätettävät tötsät säilyvät pitkään huoneenlämmössä ja niistä puuroa voi myös tarjota vauvalle ihan sellaisenaan, huoneenlämpöisenä. Puuroja voi myös reissussa annostella lusikalle suoraan purkista, se on siihen riittävän tömäkkää.

Toisaalta puuro on niin mukavan sileää että pienikin vauva osaa näitä suussaan käsitellä ja vähän isompana voi sitten itse harjoitella syömään tätä lusikan kanssa!

Testasin tätä toissapäivänä, en testaa heti uudestaan. RIP kaunis vaalea mekko.

Onko teillä jotain kysyttävää näistä puuroista? Nyt saa tykittää, ehdin selvittää kaiken!

Vinkkejä lapsiperheen ruokaostoksiin sekä muutama ajatus vastuullisesta ruoasta

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: K-ryhmä

härkis resepti

Vihaan edelleen vähän ruokakaupassa käymistä, vaikka nykyään se sujuu jo aika helposti: tunnissa on koko viikon ostokset hoidettu livenä, tai vartissa verkosta. Mutta voisiko sen tehdä paremmin? Kuinka ostaa vastuullisesti ruokaa? Katsotaan ensin mitä ostamme nyt!

Mitä ostamme ruokakaupasta?

Sain vihdoin otettua meille tuon K-Ostokset -sovelluksen käyttöön ja pääsin katsomaan mitä me oikeasti ostetaan ruokakaupasta. Yllätyin positiivisesti! Vaikka me näköjään ostetaan ihan tosi paljon valmisruokaa (ja viimeisen pari kuukauden Korona-poikkeusolot tätä pahensi) niin ostetaan kuitenkin pääosin aika hyvää kamaa ja mukavan paljon kasviksia.

Huom: emme keskitä kaikkia ostoksiamme joten ihan kaikki perheemme ostot ja eurot eivät tässä näy, mutta koko vuoden osalta suhteet ovat oikein ja kertovat paljon ostotottumuksistamme.

Viimeisen vuoden ajalta meidän kaksi eniten ostettua tuoteryhmää ovat Hedelmät ja vihannekset (15% kaikista ostoista vuoden aikana) sekä Maito (huom! tähän kuuluu myös kasvipohjaiset maidot), juusto, munat ja rasvat (14%). Ollaan vähennetty ihan tietoisesti lihan ostamista paljon viimeisen vuoden aikana, joten on kiva että se myös näkyy! Muistan kun vuosi sitten maaliskuussa kävin ensimmäistä kertaa meidän silloisen uuden K-Supermarketin lihatiskillä – enkä tiennyt missä se oli. Kauppa oli avattu lokakuussa eli olin todella monta kuukautta ostamatta lihaa lainkaan.

Tämä näkyy myös luvuissa: ostot tuoteryhmässä ”Liha ja kasviproteiinit” oli kokonaisuudessa vain 5,9% viimeisen 12kk ostoksista ja siitäkin 30% oli kasviproteiineja! Tässä eroamme merkittävästi koko Suomesta, jossa tuoreen tilaston mukaan liha edustaa 16,3% ostoksista ja Hedelmät ja marjat sekä Vihannekset yhteensä 18,8% (HS.fi 14.5.2020)

Kasvisten jälkeen datassa alkaakin näkyä todellisuus arjestamme: valmisruoat ovat jo kolmossijalla (9,2%) ja karkit edustavat myös aika isona tuoteryhmänä (5,6%). Ostan siis vuodessa enemmän karkkeja kuin lihaa!

Kysyin myös seuraajiltani Instagramissa, mitä he ovat omasta datastaan löytäneet ja oliko joukossa jotain yllätyksiä. Spoiler alert: mitä hittoa, kuka tämän kaiken suklaan osti?

Mitä te ostitte ruokakaupasta

”Ostin kesällä melkein 100 eurolla Kombuchaa. Esim lihaan ja karkkiin meni yhteensä alle 100€ vuodessa.”

”Positiivinen yllätys! Kotimaisuusaste lähes 100%!”

”Että eniten rahaa menee maitoon 😄”

”Joku meillä ostaa ihan hemmetisti karkkia..”

”Olin vuoden aikana ostanut suklaata 50 eurolla – milloin muka? 😄”

No, en tiedä kuka meillä ostaa suklaata mutta sen tiedän että joku ostaa reilusti yli kahdella sadalla karkkia ja melkein saman verran bisseä.

K-Ostokset näyttää mitä ruokakaupasta oikeasti ostetaan

Koska ruokakaupassa käydään aivan todella paljon, koen sen olevan aika iso osa vastuullista kuluttamista. Siksi olen pyrkinyt muuttamaan meidän perheen ruokatottumuksia pikkuhiljaa kohti nk. planetaarista ruokavaliota – enemmän kasviksia, parempaa lihaa, kaikki mieluiten lähellä tuotettua. K-Ostokset on tähän mainio apuri, sillä se ei pelkästään kerro totuutta tämän hetken tilanteesta vaan auttaa myös muuttamaan omia tottumuksia valitun tavoitteen mukaisesti.

Minä haluan edelleen kasvattaa kasvisten osuutta ja samalla myös panostaa kotimaisuusatasoon. Ollaan nyt yhdistetty perheen kummatkin Plussa-kortit K-Ostoksiin ja näytetään korttia ehkä aiempaa ahkerammin, koska kiinnostaa saada vielä parempaa dataa aikaiseksi. Ilmastotaso on meillä jo nyt tosi hyvä (jee), joten seuraavaksi lähdemme muuttamaan tuota kotimaisuustasoa.

K-Ostokset löydät täältä. Palvelu toimii sekä selaimella että kännykän omassa K-Ruoka-sovelluksessa jota kyllä ensisijaisesti suosittelen, siitä on niin kätevä lisäillä ostoslistaan unohtuneita juttuja pitkin viikkoa.

Lisää kasvisruokia perheelle ja muut mitä haluaisitte omissa ostoksissanne muuttaa

Haastoin seuraajat kanssani miettimään, kuinka omia ruokaostoksia voisi muuttaa ja kysyin mitä tavoitteita he voisivat itselleen asettaa.

Selvä enemmistö halusi nähdä ruokakorinsa muuttuvan jollain tavalla vastuullisemmaksi, erityisesti kasvisruoan lisääminen kiinnosti. Myös kotimaisuus- ja ilmastotaso ovat suosittuja mittareita – vaikka toki sitä suklaatakin voisi vähemmän ostaa.

”Kasvisten lisääminen, lihan vähentäminen!”

”Kotimaisuusaste ylös!”

”Kyllä se tuo kotimaisuus olisi. Tämä luultavasti aika hyvin toteutuukin, hedelmät ongelma.”

”Ilmastoluvun parantaminen, ehdottomasti.”

”Lisää luomua!”

”Vähemmän karkkia 🙈”

”Lisää kasviksia!”

”Suunnitelmallisuus ja säännöllisyys! Päivittäinen kaupassa ravaaminen pois.”

Vastuullisin ruokakauppakäynti on hyvin suunniteltu

Vastuullisinta (ja myös halvinta kokemukseni mukaan) ruoanlaittoa on suunniteltu ruoanlaitto. Kun viikon ruoat mietitään hyvin ja ostetaan kerralla syntyy vain yksi kuljetus. Tuotteet tulee myös keräiltyä nopeasti kun ei tarvitse käyttää enää aivoja kaupassa ja kotona taas vähennät hävikkiä kun tiedät tasan mitä mistäkin aineksesta on tarkoitus tehdä eikä raaka-aineet ehdi mennä huonoksi inspiraation laantuessa.

Tähän ei kukaan tietenkään aina pysty, mutta olen nyt itse huomannut että kun ruokaostokset on pakotetusti olleet vain kerran viikossa tehtäviä tämän poikkeustilan takia, alan oppia mitkä ainekset meillä ainakin tarvitaan aina eivätkä mene huonoksi.

Jos suunnitelmallinen ruoanlaitto tuntuu hankalalta, tässä vinkki alkuun: kirjoita paperille kaikki sellaiset arkiruoat jotka ovat mielestäsi tosi helppoja ja nopeita tehdä. Listasta tulee varmuudella pidempi kuin luulet ja siitä on helppo poimia sellaiset ruoat, joiden ainekset voivat olla aina kaapissa sekä yksi tuoreisiin aineksiin perustuva vakioruoka joka viikolle (meillä uunikala vaihtelevalla mausteella ja kasvikset kylkeen) ja muutama vaihteleva tähti.

Listan avulla opit pian ostamaan perustarvikkeet: säilyviä juttuja kuivakaappiin (meillä ainakin pastoja ja riisiä, kookosmaitoa, tomaattimurskaa, linssejä, soijarouhetta), proteiinia sekä kasviksia jääkaappiin (tofua, juustoja ja kasviksia), pakkaseen hätävaroja (puolivalmisteet) sekä meillä myös satunnaiset mahdolliset lihat ja pakattua palaleipää.

Paljonko ruokakauppaan kuluu rahaa lapsiperheessä ja miten ruokaostoksissa voisi säästää

K-Ostokset näyttää aika armottomasti myös sen kuinka paljon taloudessa menee rahaa ruokakauppaan, ainakin jos keskittää ostoksensa ja liittää sovellukseen myös mahdollisen kumppanin kortin. Tässä seurattuani ostoksiamme ylipäänsä olen itse huomannut seuraavan kaavan: jos menen kauppaan hakemaan “vain yhtä juttua”, rahaa menee 20-30€. Kun menen tekemään koko viikon ostokset, rahaa menee noin 200€. Toisin sanoen meidän perhe pärjäisi noin 220-250€ viikkobudjetilla mutta päätyy yleensä käyttämään noin 300-350€.

Helpoin ratkaisu meille on siis jättää nuo yhden tuotteen hakukerrat tylysti pois tai opetella oikeasti hakemaan vain sen yhden unohtuneen maidon eikä samalla napata mitään heräteostoksia (karkit ja bisset, hello!)

Mikä on teidän perheessä helpoin säästökohde?

Ostatko aina samaa ruokakaupasta? Muuta sitä niin kokonaisuus heilahtaa!

Jos tavoitteenasi on vähentää lihan syöntiä, lisätä kasviksia tai suosia enemmän kotimaisia toimijoita, pyri muuttamaan peruslistaasi, sitä settiä jonka aina ostat. Opin K-ryhmän tyypeiltä että keskimäärin raffisti 85% asiakkaiden ruokakorista on aina tismalleen sama. Se on lista, joka tehdään autopilotilla. Jos tuossa 85% ryhmässä onnistuu tekemään muutoksia, voi syntyä iso vaikutus!

Kotimaisuustavoitteen asetettuani K-Ostokset ehdotti minulle samaa jota olin itsekin ajatellut, joten ensimmäisenä me muutamme juomamme kahvimaidon ruotsalaisesta kotimaiseen. Myös pakasteissa meillä olisi kuulemma enemmän kotimaista tarjolla, ja tämän myönnän tulleen ihan puskista: en ole yhtään katsonut alkuperämaata näissä tuotteissa koska vilukissana ostan ne tosi nopeasti.

Tässä sen taas näkee että oleellista on toimia datan, ei mielikuvien pohjalta. Kun tiedät, mitä ja miten oikeasti ostatte, voit myös muuttaa tottumuksianne, askel kerrallaan!

Samoin taloudellisempi ostaminen helpottuu kun näkee mihin rahat oikeasti menee. Minä olin ajatellut että erikoisoluet ovat pahin syntimme budjetin osalta, mutta kun niihin onkin mennyt vain toista sataa euroa vuositasolla, se ei ole ehkä välttämättömin säästökohde. Ei harmita!

Vinkkejä ruoan verkkokauppaan

Yksi helppo tapa taata suunnitelmallisuus on siirtyä ainakin osin ruoan verkkokauppaan. Meillä pyörii vakiona sama ostoslista, jota voin muokata kännykästä milloin vain. Ostolista on tosiaan joka kerta kovin samanlainen, sillä voin lähes sellaisenaan aina tilata edellisen tilauksen uudelleen.

Ruoan verkkokauppa on monelle vielä aika tuore tuttavuus, joten tässä muutama vinkki tehokkaaseen shoppailuun:

  • Varaa kotiinkuljetus etukäteen: K-Ruoan verkkokauppa toimii niin että voit ostaa vaikka yhden porkkanan ja varata sille toimitusajan. Sen jälkeen voit aina päivää ennen toimitusta asti muuttaa ja lisätä mitä vain tilaukseesi, joten tuo yksi porkkana kannattaa aina laittaa odottelemaan ettei käy niin että tajuaisit tilata vasta jääkapin ollessa jo tyhjä – ja toimitusaikojen jo myytyä loppuun.
  • Monella alueella on useampi kotiin toimittava K-ruokakauppa, joten kaikki omalle alueelle toimittavat kaupat kannattaa tarkistaa! Tarjoukset voivat vaihdella ja toimitusajoissakin voi olla eroja.
  • Katso K-Ruoasta sulle tarjotut omat edut, ne on tosi usein juuri niitä mitä usein muutenkin ostat!
  • Tarkista tuotteen koko ja määrät: onko tämä jättipurkki vai matkakoko, oliko niitä päärynöitä tulossa viisi vai viisi kiloa? Mulla on tapana tarkistaa hinta aina ostoskorin päivittyessä. Jos avokado maksoi monta kymppiä, jotain meni ehkä pieleen. Eipä sillä, oli hyvät naurut kun kerran sen yhden (1) perunan muovipussissaan näin.
  • K-Ostokset auttaa muuttamaan omia tottumuksia mutta on myös tosi näppärä uuden ostoslistan teossa: Sovellus nostaa automaattisesti eniten ostetut asiat sinulle esiin joten naksuttelu on jopa helpompaa kuin selaimen kautta.

Katso mitä ruokia teillä ostetaan!

Kiinnostaako poikkeatteko keskiverrosta? Lataa sovellus, tee tunnistautumistemput ja ala penkoa: mitä te oikein ostattekaan? Varoitus: tuo tunnistautuminen saattaa olla vähän ärsyttävä vaihe, koska monella meistä on asiakkuus tosi monen vuoden takaa ja nimet on vaihtuneet tms, mutta K-Ruoan sivuilla chatista sain itse tosi nopeasti avun ja heti kaiken toimimaan! Nyt toimii tästä ikuisuuteen ja palkinnoksi vaivasta sain koko ostohistoriani näkyviin.

Mitä ajatuksia tästä kaikesta herää, onko teidän tottumuksissa jotain jota haluaisit muuttaa? Seuraatko ylipäänsä ostoksia ja eniten tietysti kiinnostaa miten paljon teillä muilla menee ruokaan rahaa?

Tästä linkistä pääset lukemaan vielä lisää K-Ostokset sovelluksesta ja tästä pääset suoraan lataamaan sen iPhoneen tai tästä Androidiin.

Lue myös: 

 

Kun vauva ei nuku päiväunia (mukana silti ohjeet unikouluun, hah!)

Muistanette että hehkutin lapsemme uutta taitoa nukkua läpi yön? No, voin kertoa että päivät meni samalla aivan pipariksi.

Saimme Sleepyltä apua silloin noin kahdeksan kuukauden kohdalla, jolloin Kolmonen oli jo alkanut heräillä öisin kolmen tunnin, pahimmillaan tunnin tai parin välein. Suunta oli siis ennen apuja huono. Joskus alussa Kolmonen nukahti hyvin vielä itsekseen mutta iän ja taitojen karttuessa rauhoittuminen alkoi olla tosi vaikeaa.

Niin sitä nopeasti luisuttiin ensin tissille nukahtamiseen, sitten tissillä roikkumiseen ja siihen hiton heräilyyn. Opetimme nopeasti Marian avulla hänet nukahtamaan taas itsekseen niin että pari viikkoa puhelustamme Marian kanssa vauva nukkui jo täysiä öitä omassa huoneessa. Halleluja!

Tähän väliin pieni nyyh sille ettemme enää nuku perhepedissä. Rakastin sitä, mutta rakastan kyllä nukkumista enemmän.

Saimme yönukkumisen kuosiin hyvällä päivärytmillä, aikaisemmalla nukahtamisella (yhdeksältä illalla muuttui pikkuhiljaa noin seiskaksi jossa nyt ollaan) ja pistäytymisen tekniikalla.

vauva nukkuu huonosti päiväunia

Lol ei. 45 minuuttia kiitos.

Unikouluohjeet lyhyesti: pistäytymistekniikka

  • Tsekataan että unihygienia ja -turvallisuus on kunnossa: huoneessa pimeää, sängyssä ei muuta kuin vauva ja unipussi sekä tiukasti kiinni olevat laitapehmusteet. Unikaveri voi olla, mutta täällä se ei kyllä kiinnosta vauvaa lainkaan.
  • Kohinaa voi käyttää halutessa, meillä ei ole yöllä käytössä.
  • Iltarutiini menisi ideaalisti näin: Iltapuuro, imetys jossain muualla kuin makkarissa, iltapesut, vauvan kanssa makkarin verhojen sulkeminen ja valojen himmennys, sitten yöppärit ja silittelyt / rasvailut hämärässä makkarissa.
  • Vauva lasketaan aina samana toistuvien iltarutiinien jälkeen hyvissä ajoin ennen toivottua nukahtamista sänkyyn. Rauhallisena, ehkä unisena, mutta hereillä.
  • Poistutaan huoneesta —> vauva alkaa itkeä.
  • Palataan huoneeseen minuutin jälkeen. Lasketaan vauva selälleen, silitellään vähän selkää / mahaa ja sanotaan shh shh.
  • Poistutaan pian, ennen kuin vauva nukahtaa tai välttämättä edes rauhoittuu. Sanoisin että pistäytyminen kestää meillä noin 15-30 sekuntia.
  • Palataan huoneeseen kahden minuutin päästä. Toistetaan temput.
  • Jos vauva on ihan tiloissa, nostetaan hetkeksi syliin sängyn päällä.
  • Palataan kolmen minuutin päästä.
  • Jne kunnes itku kuulostaa nukahtavalta (väy-väy-väy), jolloin ei kannata enää häiritä vaan antaa nukahtaa itsekseen
  • Samaa toistetaan yöllä jos bebe herää. Ja päivisin.

Voi päivät sentään saatana.

Kun vauva nukkuu huonosti päiväunia

En enää muista milloin Kolmonen vielä nukkui hyvin pitkät päikkärit mutta tässä melkein 10kk kieppeillä ne ovat olleet jo kauan toivo vain. Aamun nopeat unet (noin 9.30-10) menee hyvin: Kolmonen nukahtaa itsekseen liikkumattomiin vaunuihin tai liikkeessä ja herää aika minuutilleen kymmeneltä iloisena.

Sitten se pitkä unipätkä, tunnetaan myös nimellä “kaksi tuntia jolloin äitiä lähinnä vituttaa”. Ne “nukutaan” sisällä omassa sängyssä, koska selvästi hän haluaa niiden aikana jo liikkuakin ja vaunuissa ahdistaa.

Tähän väliin paljastus: tuo pistäytymisen unikoulu siis toimi meillä mutta iltanukutus oli silti aika raastavaa. Kuukaudenkin jälkeen nukahtaminen vaati vielä aika paljon itkuja, joskus viisi minuuttia ja joskus puoli tuntia – riippui selvästi siitä kuinka väsyneenä meni nukkumaan. Mutta, minä en jaksanut enää sitä kuunnella joten aloin imettää sen uudelleen uneen.

Tiedän, tiedän, olen hölmö ja tämä virheeni voi olla kaiken takana. Mutta haluan vielä toivoa ettei sitä tarvitsisi lopettaa. Sillä yöt menee edelleen kuin unelma! Se nukkuu noin 19.30-6.30 lähes poikkeuksetta ja jos herääkin, nukahtaa helposti itse. Viimeisen reilun 1,5kk aikana on ehkä ollut kaksi yötä jolloin on pitänyt vähän auttaa pistäytymällä.

Palataan siihen päiväuneen. Siinä ei tunnu auttavan mikään. Ei tarpeeksi aikainen nukkumaanmeno (ei yliväsynyt), ei itsekseen nukahtaminen, ei kohina, ei totaalihiljaisuus, ei mikään.

Vauva nukkuu vain puoli tuntia ja herää (cat naps)

Ongelman nimi on cat naps. Kolmonen herää minuutilleen kolme varttia nukahtamisestaan eli ensimmäisen unisyklin jälkeen. Joskus jo puolen tunnin päästä jos nukahtaminen on ollut hankalaa. Se saattaa myös herätä naapurin työmaiden sirkkelöintiin, ohiajavaan rekkaan tai siihen että joku pieraisee alhaalla liian kovaa. True story.

Sitten alkaa se ketutusosuus, jossa minä mietin kauanko jaksan (puoli tuntia) ja mitä nyt jos se ei nuku ja aaaagh tässä meni mun oma aika ja kaikki rytmit menee vituralleen ja nyyyyyh miksi en osaa olen niin kamalan epäonnistunut yhy-yhy-yhy ja tuolla se nyt kärsii tästä kaikesta.

Ymmärtänette. Hän siis herää. Joskus nukahtaa taas itsekseen hetken itkettyään, yleensä ei millään. Ei auta pistäytyminen, ei auta sylissä rauhoittelu, ei auta kärryttely, ei auta saatana mikään. Paitsi jos Insinööri tekee näistä mitään koska hän ei ilmeisesti ole aivan yhtä valovoimainen ihminen kuin minä.

Tosi hyvinä päivinä se nukkuu sen kaksi sykliä eli 1,5h (ja herää silti väsyneenä), monena huonona päivänä koko päivän päiväunisaldo on alle tunti suosituksen ollessa noin 2,5h.

vauva 3kk

Raukka, käy niin vauvaa sääliksi kun hän itkee siellä väsyneenä eikä vaan saa nukuttua vaikka kovasti haluaisi. Uskon että kyseessä on osin se jatkuva vaihe jota vauvavuodeksi kutsutaan; osin hampaat joita on jatkuvasti tulossa; osin aivan jäätävä eroahdistus jossa vellomme; osin kävelyn harjoittelu; osin muun perheen aiheuttamat äänet ja osin meidän mokailumme rytmin tai nukutuksen suhteen. Ja osin se että näillekin unille hän usein nukahtaa tissin kautta.

(En voi luvata korjata tapojani mutta yritän.)

Mutta kyllä hän myös usein ilman sitä rakasta maitoakin nukahtaa, eikä silloinkaan mikään paremmin mene. Että en minä tiedä. Tiedän tosi paljon teoriaa, ja tiedän tavallaan mistä on kysekin (kyllä kyllä, tissit liittyy), mutta hitto tämä tyyppi ottaa tosissaan tämän harjoittelun. Jatkamme kuitenkin edelleen sitkeästi kaavalla rutiinit – itsekseen nukahtaminen – pistäytyminen – luovuttaminen – aikaisin nukkumaan ja yritän ajatella että vauva ei siitä mene rikki (vaikka herää jokaisilta uniltaan aivan sikaväsyneenä) ja että minä kestän kyllä kun tämä minun työni kerran on.

Odotan kuin kuuta nousevaa sitä että saamme siirtyä yksiin päiväuniin, silloin jotenkin on kaikki helpompaa. Sitä odotellessa tiedoksenne että joka päivä kello 13.45 olen joko jo uudelleen nukuttamassa tai angstisesti odottava, itkuhälytintä tuijottava.

Mites teillä?