Korkea parvi lastenhuoneessa – hyvät ja huonot puolet

No niin, se surullisen kuuluisa puuttuva lastenhuone sitten. Mehän muutimme kaksi vuotta sitten tähän rakennuttamaamme taloon, jonka suunnitteluaikana lähinnä pelokkaasti vitsailtiin kolmannen lapsen mahdollisuudesta. Suunnittelupöydälle tuli vain kolme makuuhuonetta ja neljäs oli tarkoitus sitten “ihan helposti näistä muista tiloista muodostaa”.

Lasten huoneisiin suunniteltiin kuitenkin valmiiksi kiinteän parven ratkaisu, jolla huoneisiin tulee paljon lisätilaa ja tosi korkealle menevä parvi (ylhäällä on harjakatto). Taloon muutti siis nelihenkinen perhe kolmeen hienoon, suureen makkariin. Meidän makkari niinkin luksus, että siellä on oma kylppäri! En ikinä luovu tästä!

Pikakelataan vuoteen 2020, jossa talossamme asuukin yhtäkkiä 8kk vanha tyyppä, jolle ei ole huonetta mutta joka pitäisi saada omaan huoneeseen nukkumaan. Niin hän valtasi Ykkösen huoneen (“hetkeksi vain, kun se oppii nukkumaan itse!”) ja Ykkönen siirtyi veljensä kanssa huonetta jakamaan.

Sitten noin ensi viikolla se sama “hetken vain täällä nukkuva” tyyppi olikin jo vuoden ja neljä kuukautta ja nukkui edelleen yksin isossa makkarissa. Jännästi se hetkeksi huoneestaan pois heitetty 10v alkoi hieman toivoa parempaa tilaa itselleen. On se kumma kun kaksi neliötä veljen huoneen lattialta ei riitä! Nykyajan lapset. Meidän oli pakko ratkaista tämä ongelma jotenkin, ja ärsyttävintä on se ettei hyvää ratkaisua ole.

Uskokaa pois; olen pyörittänyt tätä päässäni aika lailla sen vuoden ja neljä kuukautta. Kukaan lapsista ei oikein voi jakaa toisen kanssa huonetta. Isommilla on toki pieni ikäero (1v5kk) mutta kun toinen on esiteiniyttä lähestyvä, yksityisyyttäkin jo välillä kaipaava kymmenvuotias ja vieläpä sekä siisti että pikkutarkka, on minustakin tylsä pakottaa hänet jakamaan huone kahdeksanvuotiaan täystuhon kanssa jolla on aivan eri rytmi kaikessa.

(Lisäksi opin nyt että ko. iltavirkku kahdeksanvuotias kyselee aamuvirkulta eli lailla lyhdyn sammuvalta siskoltaan “nukutko jo” joka ilta aika pitkään. Ei kiva.)

Kolmonen taas ei ole kenellekään hyvä unikaveri. Se on edelleen tosi herkkä heräämään illalla, eikä huoneeseen voi mennä muuten kuin ninjan elkein, ja toisaalta hän saattaa aamulla aikaisin kiekua muut hereille, välillä jopa öisin. Se myös tuhoaa kaiken minkä eteensä saa, eli ainakaan se ei saa leikkiä samassa huoneessa isojen kanssa.

Isot taas eivät pääse omaan huoneeseensa illalla kahdeksan jälkeen tekemään mitään kivaa, jos täystuho on jo siellä nukkumassa.

Meidän huoneeseen en missään nimessä Kolmosta halua, koska silloin minä en nuku vaikka taapero nukkuisikin. Olen kuin vahtikoira joka kuuntelee joka rasahdusta, enkä pysty nukkumaan jos lapsi on samassa huoneessa vähänkään ynähtämässä.

Aulasta ei voi tehdä huonetta ilman aika suuria kustannuksia (pitää muuttaa ilmastointia jne, ja siitä tulisi silloinkin vain kuuden neliön koppi). Keskikerroksessa vähän sama ongelma, ja ellei sitä saisi tosi hyvin valo- ja äänieristettyä meillä vanhemmilla ei enää koskaan olisi aamu-unien mahdollisuutta.

Ykkönen haluaisi siirtyä kellariin, mikä onkin tilana paras vaihtoehto uudeksi huoneeksi, mutta minä en halua nukkua kahden kerroksen päästä noin pienestä lapsesta. Pidän rajaa tälle 12v ikää toistaiseksi. Me taas emme itse halua kellariin koska en halua luopua makkaristamme.

Parvisänky ei ratkaise Ykkösen ongelmaa leikkitilasta (haluaisi jonkun paikan jossa istua ja tehdä omia juttujaan), parvet on vaarallisia ja tavallaan tarpeettomia näin isoissa huoneissa kun tilaa on – mutta toisaalta juuri niitä lapset vinkuu.

Tätä luuppia ollaan nyt väännetty melkein vuoden ajan. Ollaan kysytty tarjouksia uusiin seiniin, eristeisiin, ilmastointeihin, mietitty saisiko meidän huonetta pilkottua, pohdittu niiden kiinteiden parvien rakentamista, laskettu olisiko helpompaa jos lapsia olisi neljä (sitten kaikkien pakko jakaa! Tämä oli vitsi) ja tuskailtu. Kunnes eräänä iltana olin aivan että fuck this shit, nyt ostetaan vaikka edes irtoparvet.

Ostin siltä istumalta kahdelta eri perheeltä käytettynä Ikean Storå parvisängyt. Storå on massiivipuinen, iso malli: 140 leveä ja seisomakorkeus parven alla 171. Huoneen korkeus meillä riitti näihin juuri ja tilaa lattialtakin löytyi. Viikon ajan teimme jännittävää iltarymsteerausta, patjojen hakua ja sen sellaista ja ta-daa! Meillä on uusi huonejärjestys!

Parvet ostettiin käytettynä Facebookista. Malli ovat Ikean Storå, joka on hyvin korkea massiivipuinen laitos. Parvien alla on kummallakin oma DIY työpiste (täällä siitä ja lastenhuoneista muutenkin lisää) ja Ykkösellä myös pari kirjahyllyä Ikeasta. Sänkyjen yläosassa on Led-nauhat tuomassa tunnelmaa. Suttuisista kuvista kiitos joulukuu ja taaperon päiväuni-ikkuna joka ei koskaan riitä.

Koululainen ja taapero samassa huoneessa

Nyt siis Ykkönen (10v) ja Kolmonen (1,5v) nukkuvat samassa huoneessa. Ykkösellä on ihana oma valtakunta katonrajassa ja Kolmonen saa edelleen nukkua rauhassa öisin, sillä Ykkönen on meidän perheen suurin ninja ja osaa hiipiä illalla niin ettei Kolmonen herää. Tytöt ovat myös uniltaan aika samassa rytmissä ja herättävät toinen toisiaan 6-7 välillä aamulla.

Kakkosella on täysin oma valtakuntansa, jossa saa huudella, sotkea ja kukkua muita häritsemättä. Meidän makkari on edelleen meidän.

Yllättäen eniten tykkään tästä sisustusaspektista: ennen tosi kolkot huoneet ovat nyt “täydempiä” ja parvet luo kivan oman sopen isoille, jättäen silti reilusti tilaa pinnasängylle Ykkösen huoneessa ja musakamoille Kakkosen huoneessa.

Parvet ei todellakaan ole ikuisesti hyvä ratkaisu. Sitten kun Kolmonen siirtyy juniorisänkyyn (jos minulta kysytään, noin seitsemänvuotiaana), pitää miettiä hommat uudestaan. Ehkä jo sitä ennen jos jotain oleellisesti muuttuu, ken tietää.

Tämä on väliaikainen ratkaisu, ja siksikin hyvin tehty: kokonaiskustannus tälle muutokselle oli noin 650€ (parvet oli käytettynä 120€ kappale, uudet patjat 179€ kappale, muutama lamppu ja yksi kasvi Ikeasta), joten kun tilanne taas puolen vuoden tai vuoden päästä muuttuu, ei kirpaise niin paljoa räjäyttää taas koko tilannetta.

Muutos oli edullinen etenkin suhteessa siihen että kaikki muut muutokset olisi maksaneet 2000€ ja enemmän.

Mua hieman naurattaa miten paljon olen saanut kommentteja parvien lukuisista huonoista puolista kun olen huoneita Instassa vilautellut, joten jaetaan ne nyt kaikille että varmasti tiedätte minun olevan tietoinen miten tämä ratkaisu ei suinkaan ole täydellinen!

Korkea parvisänky lastenhuoneessa, huonot puolet (saamieni kommenttien perusteella)

  • Vaarallinen. Jos taapero pääsee kiipeämään portaita valvomatta, se päätyy hirveän korkealle ja pudotus on niin korkea etten halua sitä ajatella. Sen sijaan ajattelin rakentaa pleksistä suojat jotka estävät ekan kolmen portaan käytön, jotta isot pääsee kuitenkin sinne (niin kuin huonekaluliikkeissä!) mutta taapero ei heti – vai myydäänköhän näitä valmiina?
  • Hankala pedata – ratkaisen tämän niin etten petaa näitä. Lapset saavat hoitaa sen.
  • Jos tulee oksennustauti, laatta lentää enemmän. Tämän kommentin saadessani kyllä jo pyrskähdin – aika sama se on missä nukutaan kun laattis iskee, siivoamista riittää joka tapauksessa. Plus kuten eräs ystäväni totesi: En kyllä yleensä sisusta oksennusta ajatellen.
  • Lapset sotkee parven sänkyosan hirveään kuntoon – siinähän sotkevat, en näe!
  • Minä lisään että sängyille ei oikein mahdu istumaan eli sellainen kiva sänkyleikkitila on huono. Alhaalla pitää ihmisen sitten leikkiä.

Korkea parvisänky lastenhuoneessa, hyvät puolet:

  • Ei voi pedata eikä sotkut näy!
  • Paljon tilaa parven alla työpisteelle tai leikkimiselle, myös (pieni) aikuinen mahtuu seisomaan alle
  • Ihana oma pesä ja rauha lapselle
  • Parhaimmillaan kaunis! Tuo korkeaan huoneeseen hyvää tasapainoa
  • Ratkaisee ongelmamme juuri tänään ja on kevyt purkaa tarvittaessa

Ei muuta kuin hyvää yötä kaikille!

DIY ohjeet: tilanjakajana upea rimaseinä ja siihen sopiva TV-taso

diy rimaseinä ohjeet valeäiti

diy rimaseinä ohjeet valeäitiMeidän ihana, valoisa olohuoneemme on vihdoin saanut arvoisensa paikan televisiolle – ihan oman rimaseinän ja TV-tason! Tämä kaunotar on suoraan Insinöörin tarkoista käpälistä syntynyt, autotallimme uumenissa, vauvan monien päiväunien hinnalla, minun ruoanlaittovuoroillani.

Ei vaan haluan sanoa että hirveän kiitollinen olen! Ja iloinen että se on nyt valmis. Ainakin melkein, TV-taso vielä odottelee vetimiä.

Olohuoneeseen kaunis TV-taso ja rimaseinä

Tuo tilaa jakava rimaseinä on kyllä oikeasti mieletön taidon- ja insinöörityönnäyte. Se on suora, tukeva ja kaunis. Sopii upeasti paikalleen ja kerää ansaitusti katseilta jokaiselta vieraalta.

Lukemattomia kertoja olen Instagramissa luvannut tälle ohjeet, joten tässä ne vihdoin tulevat. Koska Insinööri teki ohjeet, ne(kin) ovat tarkat, yksityiskohtaiset ja kattavat. Kilometrin mittaiset siis. Löydät sen koko reseptiikan tämän tekstin lopusta lyhentämättömänä, työvaihekuvineen ja vinkkeineen.

Ensin kuitenkin nopeaa katselua palveleva kahdeksan kohdan ohje.

diy rimaseinä ohjeet

Tarvittavat materiaalit, rimaseinä

  • Rimaa: lehtikuusi, kuusi, mänty tai tammi tarvittava määrä. Laske määriin +15%-20% työvara + päätyrimat 2kpl!
  • Tukikepiksi 10mm pyöreää mäntyrimaa
  • Naulapyssyjen naulat, 30mm pitkiä, tarvittava määrä 3kpl per rima.
  • Ohuita puuruuveja päätyrimojen kiinnittämiseen, 2kpl per rima
  • Pintakäsittelyvaha haluamassasi sävyssä
  • Ruuvit kattoon ja lattiaan kiinnittämistä varten, 3 + 3kpl

Muut tarvikkeet rimaseinään

  • Porateline (normaalit ruuvinvääntimet ei sovi, pitää olla töpselisähköpora)
  • 10mm puuporaterä
  • Käsisirkkeli
  • Ruuvinväännin
  • Viimeistelynaulain (naulapyssy)
  • Vähintään 3 ruuvipuristinta
  • Taipuisa jatkovarsi ruuvinvääntimeen (jotta saat porattua valmiin seinän rimojen välistä kiinnitykset)
  • Sieni (varrellinen hyvä) vahan levittämiseen, rätti kiillottamiseen

diy rimaseinä ohjeet diy rimaseinä ohjeet

OHJE: näin rakennat itse rimaseinän tilanjakajaksi

  1. Valitse rimojen välin raon mitta, tämä on makuasia! Me teimme helppouden takia tasavälein: rako on yhden riman levyinen
  2. Poraa tukikeppien reiät, 50-70cm välein. Pujota ja naulaa tukikepit paikalleen.
  3. Leikkaa rimat mittaansa
  4. Kiinnitä päätyrimat poikittain rimojen päihin kahdella ruuvilla, tämä pitää rimat suorina
  5. Värvää perheesi kantamaan painavaa seinää paikalleen (me kannoimme lasten kanssa oman 160cm x 285cm seinämme)
  6. Kiilaa seinä paikalleen ja kiinnitä se ruuvamalla ylhäältä kattoon, alhaalta lattiaan
  7. Käsittele rimat haluamallasi pintakäsittelyllä, meillä Osmo color.
  8. Ota olut, vedä henkeä ja rakenna myös seinään sopiva TV-taso, jonka ohjeet löydät liitteestä.

diy rimaseinä ohjeet diy rimaseinä ohjeet

Ihan nopea pikku askartelu tämä ei ollut. Mutta jos todella harkitset tämän tai vastaavan tekemistä, löydät tämän linkin takaa kattavan kuvallisen ohjeen rimaseinään ja TV-tasoon, vinkkeineen ja työkuvineen.

Olkoon rimat sinulle suotuisia ja pinnasi pitkä.

Lataa tästä rimaseinän ja TV-tason ohje

diy rimaseinä ohjeet diy rimaseinä ohjeet

Maton valinta lapsiperheeseen

Kaupallinen yhteistyö: VM Carpet

Katsokaa! Meillä on olohuoneen matto! Meillä on muitakin mattoja!

vm carpet kokemuksia vm carpet kokemuksia

Eikä mennyt kuin kaksi vuotta!

Mehän olemme tehneet hartaasti olohuoneen sisustamista ja saaneet tänä keväänä vihdoin päätöksiäkin aikaan. Uusi sohva on tulossa piakkoin (jolloin teen siitä oman juttunsa!) ja olohuoneen matonkin valitsimme jo silloin sohvan yhteydessä. Valitsimme upean villamaton, pörröisen ja monisävyisen, pehmeän ja ylellisen – myös hintansa puolesta. Matto maksoi puolet sohvasta, mutta rakastuin siihen liikaa ja päätin unohtaa kustannuksen.

Villamatto lapsiperheeseen?

Sitten aloin saada vinkkiä että kyseinen matto ei ole ehkä lapsiystävällisin ja parhaimmillaankin vähän työläs. Väärin kohdeltuna se alkaa mahdollisesti huovuttua ja villaakin siitä irtoaa aika lailla. Väärin kohtelemiseen tarvittiin kuulemma kosteutta ja hinkkaamista. Katsoin vauvaani joka kuolasi desin, asetti sitten kantapäänsä juuri syntyneeseen lätäkköön ja seistä pyöriskeli siinä tovin. Että mitä sanoitkaan kosteudesta ja hinkkaamisesta?

Palasin takaisin suunnitelmaan A jota ehdotti sekä Modernisti kodikkaan Kerttu (tosin sekin yli kaksi vuotta sitten, Kerttu tuskin edes muistaa enää) ja sisustussuunnittelijanamme toiminut Dejlig: kotimaiseen VM Carpetiin.

VM Carpet (VM = Viita-ahon mattokutomo, kuinka liikkistä!) on 47-vuotias suomalainen perheyritys, joka suunnittelee, valmistaa ja myy mattoja edelleen siellä Lappajärvellä. Valikoimissa on sekä luonnonmateriaalista valmistettuja mattoja että keinokuituisia, kaikissa väreissä ja melkein missä koossa vain. Jos haluat liikaa valinnanvaraa, mene joskus käymään Vantaan outlet-myymälässä!

Me tilasimme samalla henkäyksellä kaiken: meidän makkariin unelmaisen pehmeän Silkkitien, lasten huoneisiin heidän valitsemissaan väreissä ”blogimaton” eli Hattaran ja olohuoneeseen pitkän pohdinnan jälkeen Kide-maton. Se on ihan erilainen kuin se ensin valittu villamatto: yksivärinen, rauhallinen, matalanukkainen.

vm carpet kokemuksia vm carpet kokemuksia vm carpet kokemuksia

VM Carpetin Kide on eleetön mutta ei tylsä

Jännitti onko matto liian tylsä ensimmäisen valintamme jälkeen mutta heti kun se rullattiin paikalleen tajusin, että se on juuri täydellinen pari pian taloon muuttavalle sohvalle. Matto on kaunis itsekin ja nukan karvojen suunnanmuutokset tuovat siihen tekstuuria, mutta ennen kaikkea se jättää tilaa kaikelle muulle ympärillään, nostaa tähden rooliin sohvan, ikkunat, kasvit. Ainakin uskon niin, vielä pitää jännittää miltä lopullinen sohva tämän kanssa näyttää! (EDIT: täällä kuvat sohvan kanssa toiminnassa, aivan loistavasti sopivat yhteen!)

Kide-matto on köllöttelyyn riittävän pehmeä mutta ei kuitenkaan niin upottava että uisi pölyssä ja ruoantähteissä. Se on skarppi mutta luonteikas ja pysyy erittäin hyvin paikoillaan taustan materiaalin ansiosta. Mattomme on sävyltään 174 (nettikaupassa ”vaaleanharmaa”) ja se on siis valkoinen, taittaa kylmään harmaaseen. Harkitsimme tähän pitkään Hattaraa, mutta minusta Hattaran vaalein sävy taittaa enemmän kermaiseen eikä siksi sopinut ihan yhtä hyvin.

Kide on tilattu meidän omiin mittoihin eli valmiiksi uuden sohvan kokoiseksi (200 x 324cm) niin että se menee reilusti sohvan etujalkojen alle ja kehystää siten olkkarin omaksi kokonaisuudekseen. Hinta jäi silti alle 700€ eli aika kaukana ollaan siitä villamatosta.

Maton koon päättäminen

Pöllin tämän ja kaikkien muidenkin mattojen koot suoraan Kertun postauksen vinkeistä ja tilasin siksi myös aikuisten makuuhuoneen maton tosi isona (200x300cm). Nyt matto menee sängyn puoliväliin asti pituussuunnassa ja tulee reilusti yli laitojen. Tähän on muuten hieman hienoa aamulla nousta sängystä ja tassutella vaatekaapille!

Makuuhuoneen Silkkitie on väriltään valkoinen, se taittaa selvästi enemmän kermaan kuin olkkarin Kide.

Lasten huoneissa* on pienemmät matot (133x200cm) heidän itsensä valitsemissa sävyissä Rosa ja Sininen, joiden pelkäsin olevan hiukka äklöt mutta ne toimivatkin hienosti! Taas tuo nukan muuttuva tekstuuri tekee paljon. Sininen erityisesti on hauska kun se vaihtaa väriään päivän aikana melko täysin ja on tosi kaunis eri sävyissään.

Matalanukkainen matto on helppo puhdistaa

Nyt on sitten koko talossa (melkein) matot ja se tuntuu tosi luonnolliselta. Vaikka rakastan meidän lattiaa sekä ulkonäöltään että tuntumaltaan, kyllä se tekee paljon sekä akustiikalle että jalkapohjille kun välissä on pehmeää pintaa.

Ja muuten: ensimmäisten vuorokausien aikana matoilta on pesty suklaata, sipsejä ja ”jotain mustaa”. Kaikki lähtivät nopeasti täysin kadoksiin pienellä suihkautuksella matoille tarkoitettua pesuainetta. Vauva on kuolannut ihan jokaisella matolla pari desiä ja tarrannut karvoihin pienillä limaisilla nyrkeillään. Lastenhuoneissa on rullattu tuoleilla mattojen yli ja kuolattu, sielläkin. Niin että luojan kiitos nämä kaikki ovat kestävää matskua eivätkä ole herkkiä villamattoja, joita ehkä osaisin hoitaa tai sitten en.

Ainoa huono puoli jonka keksin on mattojen tuntuma jos niillä seisoo pidempään paljailla jaloilla. Ihan kuin hiostaisi hieman – ja tämän ajattelen johtuvan keinokuidusta – mutta voi se olla vain lämpöäkin jota jalkani eivät ole hetkeen tunteneet, heh.

vm carpet silkkitie

Tekisi mieleni lopettaa sanomalla että ostetaan ne villamatot ehkä sitten joskus kun lapset ovat isompia, mutta jos rehellisiä ollaan itseäni minä niiden kanssa eniten pelkäsin. Nyt on ihana fiilis kun ei tarvitse käskyttää ketään äkkiä pois matolta noiden käsien kanssa tai haukkoa henkeä kun itse kohellan jonkun punaviinilasin kanssa.

* Kuten ehkä kuvista huomaa, ”lastenhuoneet” ovat tällä hetkellä yhtä kuin kouluhuone ja nukkumishuone. Vauva laitettiin omaan yksinäisyyteeseensä Ykkösen huoneeseen ja isot jakavat nyt yhden makkarin öisin, sekä toisen kouluhommissaan päivisin!