Tietoa mainostajalle ›

Nimikointia laiskoille (mutta ei tyhmille) + alekoodi

Minulla olisi yksi anteeksipyyntö, joka on jäänyt hiukan roikkumaan. Tämä on ystävälleni, joka lähetti todella huomaavaisen lahjan meille kuusi vuotta sitten kun Ykkönen aloitti tarhassa. Hän lähetti meille kauniita nimikointilappusia oikealla nimellä varustettuna. Itkin hormonihöyryissäni kiitollisuutta ja tungin sitten laput lipaston ylimpään laatikkoon odottamaan paikoilleen silitystä.

En enää muista missä muutossa ne lopulta hävitettiin mutta ei niitä ainakaan kukaan koskaan silittänyt. Anteeksi.

Kaupallinen yhteistyö: Tarramonsteri

tarramonsteri alekoodi

Silitystraumojen jälkeen vedettiin muutama vuosi nk. paniikkitussi-menetelmällä. Se on sitä kun lapsi on jo menossa ovesta ulos tarhaan ja tajuat ettei sillä ole uusissa vaatteissa nimeä. Vedät ekalla käteen tulevalla kynällä raapustuksen johonkin. Jos en väärin muista, lastemme vaatteissa on käytetty ainakin kuulakärkikynää, kultaista tussia, maalarinteippiä ja ehkä myös kajalia. Hyvin monessa on vedetty yksi etunimi yli ja toinen lisätty siihen viereen uudella paniikkitussilla. Kumma juttu että osa meidän vaatteista on ollut vaikea myydä.

Fiksuimmat arvaa jo että jossain kohtaa mekin ymmärsimme alkaa käyttää Tarramonsterin tarroja.

tarramonsteri kokemuksia tarramonsteri alekooditarramonsteri kokemuksia

Tarrat ovat olleet aivan parhaita! Ovat helppoja laittaa, eivät vie paljon tilaa mutta näkyvät hyvin ja konepesujakin ovat kestäneet aivan mukisematta, irrotakseen silti siististi kun vaatteiden on aika matkata uudelle käyttäjälle. Bonuksena tarrat on niin kivoja, että lapset haluaa laittaa ne itse vaatteisiinsa. Eipä tarvitse mun sitäkään tehdä.

Me ollaan aina tilattu näitä Mini Pilkkuja, joita tulee yhdessä pakkauksessa 40kpl tai 80kpl. Alkuun arvelutti riittääkö 40 tarraa mihinkään, mutta vielä kertaakaan ei ole arkki loppunut kesken vaikka jossain kohtaa liian innokkaat naperot lätki niitä myös sukkiinsa (pysyivät muuten niissäkin). Toki me emme tietenkään jaksa ihan kaikkea oikeasti nimikoida ja 40 tarraa lisää maksaisi vain 2€ enemmän, joten suosittelen sitä jos olet meitä ahkerampi näissä asioissa.

Nyt kun kerran sain tilata tarroja oikein urakalla yhteistyön nimissä, tilasin tarroja myös itselleni Tommin hyvää vinkkiä seuraten. Näitä aion lätkiä latureihin, laitteisiin, juomapulloihin ja karkkipusseihin. Tilasin samaan syssyyn myös yhden tärkeän muistutuksen, jonka lätkäisin omaan koneeseen ja ehkä myöhemmin myös työkavereille.

tarramonsteri kokemuksia

Tilasin oikein nohevana äitinä hyvissä ajoin ennem seuraavaa kouluvuotta varten Ykköselle tarroja, joissa lukee valmiiksi myös luokan tunniste, sillä samannimisiä likkoja on monta. Tässä tullaan siihen tyhmyyteen: vähän fiksumpi äiti olisi ensin odottanut että luokka selviää. Nyt mulla on 40kpl väärällä luokkatunnuksella varustettuja tarroja, mutta nimi meni sentään oikein joten näillä mennään!

Tarramonsteri alekoodi

Loppuun vielä pientä kivaa, eli alennuksia. Koodilla VAB18 saa 15 % alennusta Tarramonsterin verkkokaupasta. Tarjous on voimassa ma 28.5.2018 saakka. Tarjousta ei voi yhdistää muiden kampanjoiden kanssa.

Perheblogien kuvissa pyykkitelineitä säilytetään keittiössä – ”Nyt on muodissa kävyt”

2 Permalink

Myytävien asuntojen ilmoituksissa käytetään tänä päivänä paljon stailausta. Liiankin paljon toisten mielestä. Mikko Peltokorven mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa tovi sitten avaa huolta:

”Kiinteistöalan ammattilaiselle tällainen uutinen oli suorastaan sokki. Onko yhteiskunta todellakin mennyt sellaiseksi, että vain pintakiilto ratkaisee? Eikö siitä, mitä syvemmältä löytyy, olla lainkaan kiinnostuneita? (..) Mitä sitten paljastuu asunnosta, kun se tyhjennetään ja kaikki ihanaa mielikuvaa luoneet kalusteet ja varusteet on viety pois?”

Mikon hyvästä aloitteesta Helsingin Sanomat perehtyi aiheeseen toden teolla ja löysi internetistä useita asuntoilmoituksia, joissa nk. stailaus on huolestuttavalla tasolla.

(Alla olevat kuvat ruutukaappauksia HS:n artikkelin verkkoversiosta)

Kieltämättä huolestuttava ilmiö.

Valitettavasti artikkelin seurauksena myös muualla internetin kolkissa on havahduttu huomaamaan, että esitetyt kuvat ovat toisinaan turhan lavastettuja. Esimerkiksi perheaiheisissa blogeissa ilmiö on ollut jo vuosia pinnalla, kuten alla oleva mielipidekirjoitus paljastaa:

”Tosi monessa mammablogissa on hirveän siloiteltuja kuvia nykyään. Halutaan ehkä antaa lukijalle sellainen kuva että kyllä meillä kaikki on hienosti mutta näin kolmen lapsen äidin näkökulmasta se on pelottavaa, jos pelkkää pintaa katsotaan. Eikö se vie huomiota pois väärästä asiasta? Kyllä blogeissa olisi tärkeintä päästä pintaa syvemmälle ja kertoa ihan avoimesti miten siinä perheessä sitten ihan oikeasti menee.”

Kokosimme täällä Itä-Helsingin sanomissa saamamme palautteen perusteella muutamia blogikuvia internetistä ongelmaa havainnollistamaan.

(Alla olevat kuvat ruutukaappauksia äitiblogeista Asikaine, Mamma Rimpuilee ja Valeäiti. Toim. huom: typerä nimi.)

kuvat Asikainen

Kattauskuviin haetaan väriä kukista ja muovihahmoista.

kuvat Asikainen

Sisustaminen on yhä suurempi trendi äitiblogeissa.

Tyhjät lautaset, kypärä pöydällä ja astiat lattialla houkuttelevat katsojaa kotoisaan tunnelmaan.

Äitiblogeissa keittiö on hyvä paikka säilyttää pyykkitelineitä

Lähikuva hieman sekavasta eteisestä luo mielikuvia

Käpy olohuoneen lipastolla on äitiblogien klassikko

Keittiösakset eteisessä.

Kirjeensä lopussa mielipidekirjoituksen lähettänyt perheenäiti peräänkuuluttaa faktoja tunnelmien sijaa. ”mitä sitten paljastuu perheestä kun kävyt on viety pois? kyllä minusta olisi tärkeämpää saada selkeä kuva perheen todellisesta tilanteesta”.

Väestöliiton onnellisuusasiantuntija Pentti Pölönen pitää huolta hiukan hätiköitynä. ”Kuvien ei pidä antaa hämätä. Kaikista tärkein asia on selvittää, kuinka paljon sielläkin perheessä oikeasti sekoillaan ja lahjotaan”, hän sanoo.

Toimituksemme uskoo että tässä perheessä sekoillaan hyvästä stailauksesta huolimatta.

Kuvakaappaukset Asikaine, Asikaine, Asikaine, Mamma, Mamma, Mamma, Valeäiti ja Valeäiti

2 Permalink

Sunnuntain sekalaiset

Onpa ihanaa kirjoittaa. Sillä tavalla laiskasti, vain kirjoitellen. Ihan kuin olisi juoksulenkillä niin hitaasti että se on jo melkein kävelyä, mutta olo on silti ihan voittajan.

Siitä puheen ollen: juoksin aamulla kymmenen kilometriä. Sitä ei ole tainnut tapahtua yli viiteen vuoteen. Olo todellakin voittajan.

Kakkoselta irtosi hammas tänään, pitkän nitkuttelun jälkeen. Jonkun aikaa piti miettiä keinoja irrottaa melkein irti oleva hammas. Ykkösen ehdotus oli että sidotaan naru hampaaseen ja köytetään naru viinilasiin. ”Sitten äiti ottaa sen lasin et ’Mä haluun viiniä!’ ja se hammas irtoaa!” Olisi muuten varmasti ironnut tuolla, mutta harmikseni hapankorppu teki temput jo aiemmin.

Ai hitto, meen muuten just nyt laittamaan sen kaksieuroisen tyynyn alle. Ettei Ykkönen pääse nalkuttamaan.

Nykyään hyvin harvahampainen jäbä kysyi tänään kovaan ääneen rannalla, mitä se seksiminen tarkoittaa. Se on sitä kun pippeli laitetaan pimppiin kultaseni, mutta sitä kyllä sanotaan seksin harrastamiseksi. Vain kuusivuotias osaa kuiskata yhtä aikaa haltioituneena ja itsevarmana ”mä arvasin.”

Mulla on ikävä ystäviäni.

Yksi parhaista tavoista jutella edes vähän niiden kavereiden kanssa on lähteä niiden kanssa lenkille. Se ei juuri koskaan onnistu fyysisesti samassa paikassa, mutta aina voi soittaa! Parasta on jos toisessa päässä huohotetaan myös. Siis juoksemisen takia.

Meidän talo alkaa näyttää meidän talolta. Se on aivan hullua. Kauniit mustat ovet naksahtavat kiinni kuin ajatuksen voimasta, kodinhoitohuone huokuu tehokkuutta ja suihkut odottavat jo paikallaan vettä sisuksiinsa. Yllättävän moni meidän ihan itse keksimistä ratkaisuista tuntuu todella nerokkaalta. Me muutetaan kahden viikon päästä. Aivan kamalaa ja niin siistiä!

Ai muutetaan kahden viikon päästä? Lopetan siis nykyisen asunnon siivoamisen n y t.

Ennen muuttoa olisi ehkä syytä päästä vielä jostakin tavaroista eroon. Ei sillä ettemmekö tarvitsisi vielä muutamaa kuutiota Duploja, neljäätoista Mäkkärin lelua tai muovisäkillistä tarhasta kerättäyjä kiviä.

Meillä on keskiviikkona hääpäivä. Yhdeksän vuotta täynnä. Tänä vuonna juhlin Freskan siivoamassa himassa, Epicin tekemällä ruualla.

Meikkaaminen on niin yliarvostettua. Samoin kuin rintsikat. Ja kaikki muut kuin urheiluvaatteet. Taidan olla melko hemaiseva vaimo!

Valeäidin nauhoitukset mokoma otti ja loppui taas. Toisen tuotantokauden viimeinen jakso (kertoo hedelmöityshoidoista, tsek täältä) tuli ulos jo viisi päivää sitten enkä minä muistanut edes fiilistellä viimeisiä nauhoituksia. Enemmän kuin ennen tuntuu siltä että tätähän on pakko jatkaa. Vielä enemmän kuin ennen tuntuu siltä ettei mulla riitä tähän aika.

Ensi viikko näyttää lupaavasti helpommalta kuin edellinen. Kalenterissa on tyhjiä kohtia ja Supersää näyttää pelkkää aurinkoa. Hameet esiin!

Tänä kesänä aion löytää täydellisen tasapainon laiskuuden ja riittävän sileiden jalkojen välillä.

Pitäiskö nauhoittaa pari jaksoa kesän kunniaksi?