Yksi kerrallaan he tuntuvat lipuvan kauemmaksi. Yksi ragee, toinen kulkee itse bussilla mihin vain, kolmas oppii liikkumaan pois turvalliselta leikkimatoltaan.
Onneksi on edes se yksi ryömivä, sillä nämä koululaiset saavat minut jo todella kaihoisaksi.
Yhtäkkiä nuo isot lapset ovatkin jo oikeasti isoja, ei niitä enää ihan niin vain saa houkuteltua touhuihin mukaan. Ja käsi sydämellä – en mä aina muista niitä edes houkutella. Nyt kun he pärjäävät ilman meitä jatkuvasti ympärillä pörräämässä, otamme siitä ilon irti. Teen ruoat ja viikkaan pyykit, urheilen. Tajuan nukkumaan mennessäni etten pysähtynyt koko päivänä puhumaan kunnolla tyttäreni kanssa. Mitähän sille kuuluu?
Elämme rinnakkain ja touhuamme kukin omiamme ja joskus unohdan että voisimme myös hellittää omat askareemme ja viettää aikaa yhdessä.
Joka kerta kun huomaan isojen lasten menneen nukkumaan ilman mua, kirpaisee vähän. Vauvan nukutettuani katselen mustia ovia, jonka takana nukkuvat kaksi isoa pientä rauhassa ja jos ne yöllä heräävätkin, menevät itse takaisin nukkumaan.
Ei siitä ole niin kauan kun Kakkonen tarvitsi joka ilta vielä kolmen minuutin sylin, ja vielä kesällä minun piti aina viimeiseksi häntä käydä halaamassa että uni tuli. Nyt illassani agendalla on Kolmonen ja sen nukuttaminen, eikä syliäni enää tarvitakaan muualla. Niin otti ja aikuistui taas yksi lapsista yhden askeleen liikaa vähän turhan nopeasti.
Joinain aamuina kun Ykkönen lähtee iloisesti yksin kouluun mietin, että emme ole pitäneet käsistä kiinni enää kuukausiin. Vuosiin? En muista. Milloinhan se on edes viimeksi itkenyt niin että sain lohduttaa?
Kakkonen hehkuu ekaluokkalaisen uhoa. Siitä on niin kovin kauan kun se porautui kaikkina mahdollisina hetkinä syliini. Kun katson sitä, näen teinin, osaan jo kuvitella miltä se näyttää 15, 18, 25-vuotiaana.
Tiedän toki, ettei suhteemme tässä mihinkään loppumassa ole, muuttumassa vain. Se kehittyy ja kasvaa ja rikastuu. On aivan mahtavaa jutella saunassa ison tytön kanssa isoista jutuista, vähät siitä ettemme enää pidä koko ajan kädestä kiinni. Mutta muutos on aina mulle vaikeaa ja nyt tunnen sen taas luissani – jotain on muuttumassa.
”Oon miettinyt viime aikoina paljon että kuinka ihmeessä ihmisille tulee tarve/halu saada iltatähti. Näinkö se siis tapahtuu?” kommentoi eräs vanhaan tekstiini kun tätä samaa jo kolme vuotta sitten kipuilin. Kyllä, näköjään, voin nyt vastata. Mutta kun se iltatähtikin perhana ottaa ja kasvaa ihan liian nopeasti, turbovauhtia suorastaan.
Viikkaan koon 62 pois Kolmosen kaapista ja vauvavuosi vilisee silmissä. Tai oikeastaan se kitisee vieressäni lattialla, ei yllä leluun ja ryömiminen sentti kerrallaan on vielä liian hidasta. Milloin sille tuli muita tunteita kuin nälkä? Tiedän jo nyt, miltä uhmakohtaus koon 92 toppahaalareissa tulee tuntumaan, aavistan miltä puheensa tulee kuulostamaan. Joku päivä tajuan että se osaakin jo sekä äshän että ärrrrrän ja sitten sekin on jo koulussa. Ei vielä, ei näin nopeasti.
Enkä taida olla ainoa, joka meillä tätä miettii. Insinööri lanseerasi aamulla urheilukeskiviikot, jolloin vanhemmat vuorotellen tekevät jotain liikunnallista isojen kanssa. Se kuulostaa mahtavalta ja erityisesti yhteistä aikaa lisäävältä. Kaipaamme sitä kipeästi. Minä määrään tämän lisäksi rajusti lisää haleja, jutteluja ja lautapelejä koko porukalle.
Vanhana Biodelly-muijana kerron nyt, mitä tuotteita käyttööni on tuolta ajalta jäänyt eli suomeksi: mitä tuotteita olen edelleen omalla rahalla ostanut myös sen jälkeen kun säännöllinen testailu työn puolesta loppui. Tässä jutussa esittelen oman meikkini kulmakivet, pari luottojuttua hiuksiin ja muutama uuden minulle testiin tulleen.
Luonnonkosmetiikan arkimeikki – luottotuotteeni
Lily Lolon järkevän hintaiset mineraalipohja, peiteväri, poskipuna ja hohdepuuteri ovat olleet käytössäni aivan taukoamatta. Mineraalipohja on ihanan kevyt ja sitä on helppo hallita – jos tarvitsee enemmän peittävyyttä, sen kuin pyörittelee lisää jauhoa naamaan! Samoin mineraalinen silmien peiteväri toimii minusta kivasti kun paksuutta on helppo säädellä ja lopputulos on vielä luonnollinen. Kesäksi vaihdan sävyn vain tummempaan!
Toim. huom: multa aina kysellään vinkkejä tummien silmienalusten peittämiseen. Valitettava totuus on ettei niitä loputtomiin voi piilotella. Eniten kannattaa hoitaa siitä ihoa (johon Asikaisella tässä loistotuotteet vinkattuna), peittää mitä voi ja kiinnittää katse muihin asioihin: Lily Lolon Illuminatorilla (champange) hohtoa kasvojen korkeisiin kohtiin ja silmien sisänurkkiin pieni hohto tällä Nuin hohtovärillä.
Mineraalimeikeillä on juurikin helppo tehdä ohuita kerroksia, jotka eivät paakkuunu. Joskus tykkään kuitenkin pelata voidemaisilla tuotteilla ja silloin valintani on elämäni meikkivoide, eli Nui. Minä rakastan sen ohutta koostumusta ja vaniljaista tuoksua. Sen pinta on mattainen eli sen päälle ei tarvita edes puuteria. Usein tämän kanssa käytän Lilyn voidemaista peiteväriä.
Poskipunaa laitan joko voidemaisena tämän Nuin multistickin avulla tai mineraalisena. Tämä Lily Lolon poskipunaduo on sävyltään tosi kaunis ja toimii myös luomissa, joihin laitan arkisinkin pientä vaaleanpunaa epätasaista luomen ihoa peittämään.
Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, eniten käytä kuitenkin tätä Avrilin luomiväripaletin nudea sävyä, joka on ihana pieni kimallus arkiseenkin naamaan. Tästä kysytään melkein aina kun se päällä storyja teen joten nyt tiedätte, tästä sen kultaisen katseen saa!
Avrilin ripsarista olen jo ehkä puhunut kyllästymiseen saakka, mutta se vain on paras. Nihkeä poistaa mutta hyvä levittää ja tekee ripsille ihmeitä naurettavan halvalla, erityisesti Biodellyssä (toisen firman kivijalasta ostin tämän kerran 5€ kalliimmalla). Myös Asikainen vannoo nykyisin tämän nimiin! Sekä Volume että tavallinen ovat hyviä, mä käytän enemmän tavallista sillä Volumen harja on jo tosi iso ja vaatii siksi enemmän keskittymistä.
Sitten mulla on yksi uusi rakkaus: tämä Absolutionin rajauskynä on paras rajausvehje jota olen koskaan käyttänyt. Sen tussimainen sivellinkärki saa aina siistin tuloksen, vaikka käyttäjä on maailman suurpiirteisin räpeltäjä. Sitä voi vielä helposti korjailla ekan yrityksen jälkeen mutta se kuitenkin sitten “jämähtää” pysymään tosi hyvin yhtään haalistumatta tai valumatta koko päiväksi.
Ihonhoitotuotteet luonnonkosmetiikassa
Nyt on tunnustettava että olen edelleen surkea naamani hoitamisessa. On viikkoja (öh, kuukausia) kun en jaksa ostaa uusia tuotteita vaan vetelen naamaani samaa apteekin öljyä kuin vauvani vaipan alle. Ihan kiva sekin, ei siinä. Mutta kyllä näin melkein nelikymppinen iho vähän enemmänkin ansaitsee. Olen löytänyt tähän mennessä yhden kosteusvoiteen – tämän Absolutionin – joka oli niin hyvä että itketti mutta koska se maksaa kuusikymppiä (ostin omani muuten kahdeksalla kympillä toisesta kaupasta, apuva), en ole raaskinut ostaa sitä uudestaan. Madaran hieman halvemmat SOS tuotteet onneksi sopivat iholleni myös hyvin.
Kaikkea rikastan aina Flown ruusunmarjaöljyllä, tämä on ollut jo kolme vuotta mulla käytössä. Alan tottua sen ruusuiseen tuoksuunkin. Pesen kaiken pois Naturativin puhdistusmaidolla yhä edelleen ja kun oikein jaksan panostaa, hieraisen Luén ihanaa taikinamössöä naamalle minuutiksi. Jos naamiohommiin pitäisi ryhtyä, valitsisin nämä helpot kangasnaamiot – ovat muuten loistava lahjaidea vaikkapa lastesi hoitajille nämä! Jos ei muuta niin voivat pelotella lapsia siellä.
Hiustenhoito luonnonkosmetiikalla
Hiukset ovat olleet aina mun isoin ongelma luonnonkosmetiikan kanssa, sillä päässäni on noin kaksi miljoonaa metrin mittaista ohutta ja liukasta hiusta joiden elämäntehtävänä on mennä takkuun. On ollut vaikeaa ellei mahdotonta löytää luonnonmukaisia tuotteita, jotka kuitenkin saisivat tukan sileäksi. Kaikki kokeilemani tuntuivat joko pesevän huonosti tai jättävän tukan ihan koppuraksi, kunnes löysin kaksi superainetta: Whamisan shampoo ja Rahuan hoitoaihe.
Rahuan hoitoaine on yksi parhaista koskaan kokeilemistani hoitoaineista ylipäänsä ja tuo shampoo sai tukkani monen vuoden outouden jälkeen taas pehmeäksi ja sileäksi, kiiltäväksi ja puhtaaksi. Whamisan purkki on kallis ja sen kyljessä puhutaan jeesuksesta (but why?) mutta kun se näin hyvin toimii, saa vähän jeesustellakin. Rahua ei tunnusta mitään uskontoa, se vaan on hyvä. Usko pois!
Näiden lisäksi Biodellyn valikoimista mulla on käytössä tämä Aquis hiuspyyhe. Olen käyttänyt vastaavaa eri merkkistä jo viisi vuotta mutta se on paljon paksumpi (eli painavampi märän tukan kanssa) ja imee huonommin kosteutta. Tämä turbaani kuivattaa tukkaa oikeasti nopeasti ja on kevyt päässä.
-15% ALEKOODI BIODELLYYN
Huuuuh olipas paljon kerrottavaa ottaen huomioon etten ole edelleenkään mikään kosmetiikkaihminen ja meikkipussini on aina kevyt. Kurkkaa Insta Storysta tänään ja huomenna totuus mun meikkilaatikosta!
Nyt mainitsemieni lisäksi suosittelen lämpimästi oikeastaan kaikkea mitä Biodellyn valikoimasta löytyy. Valikoimaa tutkitaan todella tarkan suurennuslasin kanssa siellä jatkuvasti ja heti jos tuotteessa on jotain puutteita tai hinta-laatusuhde ei täsmää, se otetaan pois. Ongelmana on enää runsaudenpula, joskus on vaikea tietää mistä aloittaa ja mihin uskaltaa panostaa.
Mutta ainakin nämä minun, Maijun ja Satunkin kokemukset osoittavat että todellisia luottotuotteita löytyy edulliseen hintaan! Vielä edullisemmin saat ne 31.12. asti kun käytät alekoodia VALEÄITI, joka kilauttaa kassalla vielä -15% alennuksen (koodi toimii kerran)!
Alan olla melko tottunut lahjan ostaja. Kun kummallakin lapsella on vuodesta riippuen 10-20 niin läheistä tarha- tai koulukaveria että tulee kutsu synttäreille, kummilapsia useita ja lasten serkkujakin yhdeksän niin lahjoja tarvitaan oikeastaan pitkin vuotta. Olenkin jotain juttuja alkanut jopa jemmata kaappiin varalle, sillä on olemassa surullisen pitkä lista juhlista, jotka melkein unohdimme ja joihin piti sitten lähteä kiireellä.
Muutaman lahjaidean olen jakanut eteenpäinkin vuosien saatossa, joten tässä niitä teillekin! Joukossa on hinnaltaan sekä pieniä että isompia lahjoja. Itse määritän tarhakaverin lahjan hinnaksi noin 10€, hyvät ystävät saa sitten sitä mitä tiedetään heidän haluavan ja arvokin voi olla suurempi (yleensä noin 20€), omat sukulaiset tietysti sitten asia erikseen.
Huom: Lahjan ei tarvitse olla kallis, eikä edes kovin special – useimmiten lapsi ilostuu vain siitäkin että hänet on muistettu.
Ensimmäinen vinkki kaiken ikäisille onkin: kysy ensin mitä toivotaan / tarvitaan ja kysy myös saako olla käytettyä. Pidä huoli että antamasi lahjan voi tarvittaessa vaihtaa / palauttaa (tai syödä pois, heh).
Lahjaideoita tarhakavereille ja koululaisille:
Saippuakuplia (tarhaikäiselle)
Katuliidut (kesällä, tietty)
Kyniä, hassun muotoisia kumeja
Aku Ankan taskukirja + karkkipussi (erinomainen ekaluokkalaiselle joka opettelee juuri lukemaan!)
Leffalippu
Yhteisen ajan lahjakortti: menemme yhdessä hampparille, leffaan jne
Ilmakasvi tai pieni huonekasvi
Muffinssitaikinapurkki: ainekset valmiina kauniissa purkissa, ohje kyljessä
Muovailuvaha on usein loppu tai kuivunutta kotona
Paksua vesiväripaperia
Oma essu tai muita pienen kokin tarvikkeita
Lasten keittokirja
Värikyniä, askartelutarvikkeita
Värityskirja / ristikkoja
Legoja: teemoitettuja (monella Lego Friends kausi, tai Harry Potter!) tai ihan tavalliset käy melkein aina
Matkakokoiset tai täysikokoiset lautapelit: Sanaseppä, ihan tavallinen korttipakka, Arvaa kuka, Master mind etc.
Tsekkaa onko lapsella jokin näistä villityksistä nyt “päällä”: Frozen, Ryhmä Hau, LOL surprpise, Nerf, nuket – näistä sitten yleensä ihan mikä vain asiaan liittyvä ilostuttaa
Otsalamppu on iloinen yllätys melkein minkä ikäiselle vain
Lahjakortti kirjakauppaan tai lelukauppaan
Lahjakortti Google Play / App Store tms
Kännykkätarvikkeet: Popsocket, kivat kuoret
Lahjaideoita vauvalle:
Jättiharsoja, sellaisia joihin voi myös kapaloida vauvan
Hyvät sukat! Liewood ovat pysyneet parhaiten meidän pienten jalassa
Puuvillatumput jos olet menossa tapaamaan ihan päivien ikäistä vauvaa. Muuttuvat tarpeettomiksi ekojen viikkojen jälkeen
Jos ostat vaatetta, osta kokonaisuus. Kivoimmatkin lahjabodyt voivat jäädä käyttämättä jos ei ole yhtäkään niihin sopivaa alaosaa.
Ristiäisiin: Äiti / isoäiti / isoisä, kerro minulle -kirjasarjasta jokin osa tai osia
Ristiäisiin: Oikeita lautasia, astiastoja. Muumit aina ihania.
Lahjaideoita opettajille:
KIITÄ: tee kortti jossa lapsesi kertoo, miksi tykkää ko opesta ja vanhemmat nyös!
Viinipullon voi ostaa kylkeen. Se ei ole asiatonta ja sen voi aina antaa eteenpäin jos itselle ei ole käyttöä.
Kahvi ja kahvitarpeet tulevat käyttöön yhteisessä opehuoneessa
Arpa!
Lahjakortti Leffaan, kosmetiikkamyymälään jne paikkoihin jotka melko varmasti tulee käyttöön tai voi antaa eteenpäin
Kouluikäiselle penaali: yleensä haluaa valita itse ja niitä saattaa tulla kaverisynttäreiltä kymmenen
(Jättimäiset) pehmolelut: hyvin harvassa perheessä on pula pehmoleluista. Poikkeus sääntöön on “kiilusilmät” eli Ty pehmolelut, niistä on tullut melkein jo keräiltävä asia ja menee monen ikäiselle
Slime: niiiiin helppo ostaa Tigerista, niiiiin vaikea saada pois verhoista ja tukasta. Kaveri kokeili.
Nyt tietysti toivon saavani teiltä ainakin saman verran uusia ideoita, joten laittakaahan kommenttiboksi laulamaan ja lisään ehdotuksianne listaan sitä mukaan kun niitä tulee! Olkoon tämä tulevien vuosien ideapankki meille kaikille!
EDIT: hyviä ideoita tuli niin paljon kommentteihin etten lisääkään niitä kaikkia tähän, antakaa vaan tulla vielä lisää! 🙂
