Eksyin eilen jonkun aivopierun seurauksena Vauva.fi:n keskustelupalstalle. Sinnehän ei kenenkään täysjärkisen kannata mennä, ellei hae jotain BB:tä nolompaa myötähäpeää nostattavaa tosidraamaa. Menin kuitenkin, ja taas kerran ison aivopierun saattelemana löysin keskustelun, jossa lynkattiin kaikki esikoisensa tarhaan laittaneet kahden lapsen äidit. Lyhyesti referoiden voin sanoa, että ne äidit on uusavuttomia, julmia ja idiootteja kun eivät tajua mitä kaikkea ikuista vammaa lapselle seuraa siitä, että se laitetaan alle kolmevuotiaana hoitoon ja sysätään pois uuden vauvan tieltä.
Hetken hymisteltyäni keskustelulle löysin jotain vielä hauskempaa, avainsanan jonka avulla koko keskustelun löysin:
Tiedätte vallan hyvin minun mielipiteeni, edelleen ainoa oikea vastaus tähän mun mielestä on että jokainen tekee omat valintansa omalle perheelleen (including ne kärsivät lapset ja mies, joka joskus saattaa myös olla rikoskumppanina tähän äidin julmaan tekoon) parhaalla tavalla. Se, mitä muut siitä sitten ajattelevat, ei ole minun eikä kenenkään muunkaan murhe. Jos päiväkotipaikkoja ei riitä kaikille, se on kunnan ratkaistava, ei uupuneiden äitien.
Omaatuntoa lievittääkseni, omaa kruunuani killottaakseni, olen tänään lapseni julman kohtelun vastapainoksi ollut Ihan Tosi Hyvä Ihminen. Leikin antaumuksella Ykkösen ja Kakkosen kanssa pitkän tovin, me jopa leivottiin kaikki yhdessä. Tai no joku söi muffinssivuokia ja toinen taikinaa mutta kyllä meistä yksi jotain aikaankin sai. Annoin siis sitä kallisarvoista aikaani oikein olan takaa, ja jätin tiskit tiskaamatta, ruoantähteet poimimatta ja pöydät pyyhkimättä*.
Kirkkaimpana timantissa kruunussani on tänään ihan oikea hyväntekeväisyys. Hyvä ystäväni, joka tekee ihan liikaa kaikkea hyvää muutenkin koko ajan, on mukana Pelastakaa Lapset Ry:n toiminnassa, ja kerää nyt vauvantarvikkeita Etiopiaan palaavalle äidille. Tämä äiti ei saanut Suomesta turvapaikkaa ja joutuu aloittamaan elämänsä alusta Etiopiassa yksin kolme kuukautta vanhojen kaksosten kanssa. Tulipa kuulkaa kerrankin aika iso tarve kaivaa ihan kaikki meille turhat tavarat, joista voisi olla hyötyä tälle tuoreelle äidille ja pienille tytöille. Jotenkin avun antaminen on helpompaa kun tietää suoraan kohteen, jonne se menee. Niinpä kasasin säkkiin kantoliinaa, harsoa, vaatetta, tuttia, tuttipulloa (vaikka korvike on tietty no no, mutta hei, kaksoset) ja leluja. Toivon todella, että voisin edes vähän auttaa superhaastavassa arjessa.
Samaan hyväntekeväisyyssyssyyn kävin myös laittamassa kymmenen euroa WWF:lle vanhaan lupaukseeni liittyen. Ilokseni huomasin, että joku teistä on ryhtynyt World vision kummiksi, kiitos siitä! Minulle tästä hyvästä teosta tuli komissiota 0,31€, jonka siis lupasin tuplaten itse lahjoittaa. Laitoin nyt kuitenkin sen pyöreän kympin. Tämän päivän perusteella ymmärrän, että pelkkä rahalahjoitus on ihan eri asia kuin tavarat tarpeeseen, mutta käykää silti laittamassa Unicefille tai WWF:lle rahaa jos suinkin jaksatte verkkopankkiin raahautua. Kyllä se tarpeeseen tulee.
(Linkit ei mainostagattyja)
 |
| WWF:llä voit tehdä vain kertaloahjoituksen tai ryhtyä kummiksi, jolloin lahjoitat rahaa joka kuukausi. |
* Tähän toi vähän helpotusta se uusi Stokken tarjotin, jonka ostin sillä isolla luottokortillani eilen. Suolainen hinta mutta on se hyvä.