 |
| 0,04 neliötä hallussa. Muutama vielä puuttuu. |
Tiedättekö sen tunteen, kun on syntynyt jotain niin hienoa, niin kertakaikkisen täydellistä, ettei siihen sovi enää koskea? Se on nyt noin. Että kaiken pyörittelyn jälkeen ainoaksi vastaukseksi jää:
”Tää on kyllä sellainen taideteos, ettei tätä kannata lähteä ryöstelemään. Varmaan ainoa tapa on se että haette vaan pankista 50 tonnia lisää lainaa.”
No, tuota, öh. En ihan haluaisi että se on ainoa tapa. En tiedä onko se mahdollinen tapa. Ja kuulemani mukaan budjetit saattaa joskus vielä ”vähän” mennä ylikin. Mutta myönnän, se on tosi tosi tosi hyvä. En halua häneltä mitään riisua. Enkä kai voi.
Voi sinä ihana pieni (tai oikeastaan vähän isoksi paisunut) talomme, olet kyllä aika ihku mutta aivan helvetin kallis ja oikeastaan aikamoinen päänvaiva. Kai ymmärrät, millä odotuksilla olet elämäämme tulossa? Voitkohan ikinä ne täyttää?
Ja kuka ne kaikki neliötkin sitten siivoaa?