Ykkönen pääsee täällä pois sängystä omin avuin. Niinpä katsoin parhaaksi jäädä tänään oven taakse väijyyn päiväunille jättämisen jälkeen. Kuulin kun ”joku” availi liukuovia ja tassutteli tottuneen kuuloisesti ympäri huonetta. Uteliaisuuteni heräsi ja heittäydyin lattialle makaamaan, oven alta kurkistelemaan.
Näin paljaat tassut, joiden varpaat osoitti liukuoviin päin. Sitten ne kääntyivät osoittamaan ovea kohti. Siinä ne seisoi hetken ihan hiljaa, kuin karkaamista miettien. Sitten ne päättivät kuitenkin jatkaa huoneen tutkimista ja suuntasivat kohti kirjahyllyä. Kun näkyviin tuli jalkapohjat ja kävi selväksi että ”joku” oli juuri asettunut mukavaan lukuasentoon sänkyä vasten, päätin astua peliin.
Pidättelin nauruani, kun näin minkä eepoksen hän oli levittänyt jalkojensa päälle luettavaksi. Niin oli pieni siihen ekaan aukeamaan uppoutunut ja keskittynyt, että nostin koko paketin takaisin sänkyyn nukahtamaan.
Ja sinne se nukahti, elämäntapakirjansa alle.
