Huomasitte varmasti. Ylälaitaan on ilmestynyt toinenkin musta raita, sekä elämää suurempi banneri. Eri kirjoitustenkin välissä niitä mainoksia vilahtelee. Olen siirtynyt tänään yksinäisestä kopistani Suomen Blogimedian hellään huomaan, aivan käsittämättömän hienojen blogien rinnalle. Tästä päivästä eteenpäin blogissa on taas mainoksia ja (selkeästi merkittyjä) yhteistyökirjoituksia, jos minulle sopivia osuu kohdalle.
Arvaan, että blogin kaupallistaminen harmittaa joitakin lukijoita. Toki lukeminen on sujumpaa ilman välissä vilkahtelevia mainoksia (ja tällä hetkellä tilanne on mobiilissa aika katastrofaalinen, pahoittelen! Yritän korjata tilanteen jahka ehdin ja osaan) ja saatatte miettiä, laskeeko blogin laatu.
Minä uskon että päinvastoin. Laatu oli itseasiassa tähän päätökseen iso syy. Ollaan puhuttu mahdollisesta yhteistyöstä jo pitkään, ja koko sen ajan olen pohdiskellut myös Valeäidin kohtaloa ihan tosissani. Ei ole varmaan yllättävää, että blogi on tässä elämäntilanteessa välillä se vähän ylimääräinen lapsi, jonka leikittämiselle ei tunnu löytyvän aikaa. Tälläkin hetkellä istun lastenhuonen lattialla, juttelen lapsille hajamielisesti ja puhaltelen pölypalloja pois tieltä. Vaihtoehtoista tekemistäkin siis olisi. Mietinkin koko vuoden täysin tosissani koko touhun lopettamista, taas kerran. Sitten kuvaan astui SBM ja päätin tehdä toisinpäin: en lopeta, vaan lisään kaasua. Otan blogin takaisin elämäni tärkeät asiat – listalle, ja annan sille enemmän aikaa. Panostan ja tähtään korkeammalle. Muutan ulkonäön paremmaksi, kirjoitan useammin ja otan enemmän (parempia) kuvia. Tässä 35 blogin seurassa ei muuten kehtaisi ollakaan!
Mikään uusi asia tämä ei itseasiassa ole, möin sieluni jo kolme vuotta sitten, silloin erään affimainosverkoston kautta. Jätin kaupallisuuden kuitenkin pikkuhiljaa taka-alalle, koska mainosbannerit oli hieman epämääräisiä, homma vaati minulta itseltäni tosi paljon töitä, ja tulot oli siihen kaikkeen nähden tosi minimaalisia. Taisin saada noin 75€ kolmen kuukauden välein. Tällä kertaa kaikki on kuitenkin toisin. Suomen Blogimedia on alunperinkin perustettu sillä ajatuksella, että blogimainonta ei ole ihan parasta ykköslaatua. Sadun parin vuoden takaisesta kirjoituksesta saa hyvän käsityksen tilanteesta silloin, ja myös Suomen Blogimedian toimintaperiaatteista, jotka edelleen tänä päivänä pätevät.
Rahaa ei vieläkään ala virrata rekkakaupalla sisään, mutta kuitenkin sen verran että koen tämän harrastuksen jatkamisen astetta mielekkäämmäksi. Osin tämä on minulle myös vähän outo periaatekysymys: mun mielestä tehdyistä työtunneista ja korkealaatuisesta sisällöstä on ok saada rahaa. Älkää huoliko kuitenkaan, rahat ei ole niin suuria, että niiden takia houkuttelisi myydä sielunsa pikavippimainoksille (eikä sellaisia taitaisi tänne muutenkaan päätyä).
Minulle tärkeintä on edelleen täysi riippumattomuus, korkea laatu ja tarkka seula. Niinpä tänne asti valuvat yhteistyöt ovat tarkkaan valittuja, minulle luonnostaan sopivia ja ehdottoman selkeästi merkitty joka kerta. Ja tuovat iltatöistä vähän hilloa. Valeäiti lähtee nyt ihan uuteen nousuun, uudella innolla ja hyvällä taustatiimille. Oletteko messissä?