Kaupallinen yhteistyö: Neste K
Tämä on testi. Vastaa tähän mielessäsi: Piirrä auto ja sille kuski. Mieti mihin auto on menossa, mitä kuski on menossa tekemään. Kuka kuski on? Tein saman Ykköselle eräänä kympin aamuna, kun olimme kaksin kotona. Annoin paperin ja hän ryhtyi hommiin uusilla lahjakynillään.
”Tämä on ihan tavallinen auto. Kuski on auton omistaja, se on menossa karkkikauppaan.”
”Kuskin nimi on Mari Halonen, se on Nesteellä töissä.”
Hyvä Ykkönen, hyvä Mari! Testi oli tietysti tasa-arvoa mittaava leikki, jonka tulos oli feministiäidille mieluinen.
Ajattelitko itse mies- vai naiskuskia?
Vaikka tässä oli kyse vain autoilusta, olen iloinen että Ykkösen maailmassa naiset ottavat ohjat. Hallinnoivat asioita ja hoitavat itsensä karkkikauppaan. Tähän vaikuttaa varmasti kotoa saatu esimerkki: minä (syön hitosti karkkia ja) ajan paljon autoa, myös silloin kun Insinöörikin on matkassa.
Itse asiassa tämä on täysin tietoinen valinta, sillä homma meinasi mennä toisin. Kerran olimme lähdössä autolla liikenteeseen Ykkösen ollessa ehkä neljä. Menin kuskin paikalle ja takapenkiltä kuului ihmettelevä vastustus: lapsen mielestä minä olin menossa väärälle paikalle sillä “äidin paikka on tossa”.
Pehmeän sormen osoittaessa pelkääjän paikkaa sisuunnuin. Minähän rakastan ajaa autoa, olen ajanut kohta kaksi vuosikymmentä paljon ja monia autoja. Miten voi olla että lapsen näkökulmasta olin antanut sen homman kokonaan miehelle? Päätin silloin että näytän lapsilleni ettei autoilukaan liity sukuelimiin, niin kuin moni muukaan asia elämässä.
Niinpä meidän perheessä sekä äiti että isä ajaa Suomessa ja Amerikassa, taskuparkkeeraa ja roudaa; skrapaa autoa ja navigoi pimeässäkin.
Autoilu meillä siis on hyvin hanskassa, mutta monessa muussa on vielä petrattavaa. Vielä pitäisi saada meistä aikuisista kumpikin kokkaamaan, vaihtamaan ilmastoinnin filtterit ja kiinnittämään asioita seinään, niin kuin hienosti muutama vuosi sitten tein. Esimerkistä lapsi oppii, mitä on sopivaa tehdä ja mitä hän voi tehdä.
Suomessa tasa-arvo on monella tapaa muita maita edellä, mutta myös hirvittävän monessa asiassa jäljessä. Neste K:n tutkimuksessa 93% aikuisista kuvitteli alun testissä kuskiksi miehen. Käytännössä kaikki siis, musta tämä on aika järkyttävä tulos.
Vaikka autoilu ei missään nimessä ole maailman tärkein asia, se kuvastaa tietynlaista vapautta ja kyvykkyyttä elämässä. Mahdollisuutta ottaa ohjat omiin käsiin ja seikkailla. Jos sama testi tehtäisiin muilla elämän osa-alueilla, tulokset voisi olla tyttöjen kannalta yhtä karmaisevia.
Minä tein Mari Halosesta innostuneena vielä pari muuta testiä. Pyysin Ykköseltä etunimet eri ammattien harjoittajille, tässä tulokset:
Lääkäri – Elina
Opettaja – Paula
Sairaanhoitaja – Olli
Tutkija – Pentti
Kirjailija – Sini
Tanssija – Meeri
Poliisi – Matti
Pankkiiri – Rami
Yrittäjä – Hanne (oh yes!)
Valokuvaaja – Leena
Hetken jo ajattelin että likka on niin naisasialla että kaikkiin tulee naisoletetun nimi, mutta ei sentään.
Meillä on puhuttu aina tosi paljon näistä asioista, mutta paljon on vielä meilläkin tehtävää ja näytettävää. Tyttöjen päivän kunniaksi puhumme taas tänään kotona siitä mihin kaikkeen tytöt pystyvät ja miksi tyttöjen rooli maailmassa on niin tärkeä. Tänään yhdeksän täyttävä tyttäreni uskoo ainakin vielä pystyvänsä lähes kaikkeen elämässä, mikä ilahduttaa mua kovasti. Hänestä voi kuulemma tulla vaikka presidentti, mutta ei kuitenkaan maalaria – koska on huono maalaamaan.
Seuraavaksi aion näyttää hänelle, että hän voi myös isona huoltaa talonsa itse, painia ja pelata futista. Ja maalata, kun vain keskittyy ja harjoittelee.
Näytetään tytöille mitä kaikkea he voivatkaan tehdä!