Tiedättekö, kun aina sanotaan, että luovuus ja ajatukset tarvitsee tilaa ja joskus pitää ottaa vaikka joku pieni vapaahetki, että syntyy uutta?
No kokeilin sitä about ekat 16 päivää tästä vuodesta. Tuntuu, että oon vaan urheillut ja nukkunut. Ei toiminut. Tuli laiska ja saamaton fiilis ja kaikki alkoi kauhistuttaa.
Tänään sitten tapahtui joku taika. Työpäivään on sisältynyt tarkasti katseltuna tunti kävelyä, tunti salia, puoli tuntia kirjan lukemista ja sitten kirsikkana kakun päällä ihan itse itselleni lämmitetty päiväsauna.
Sanottakoon, että arvoin kovasti sen lämmittämistä. Että eiiiikaiii nyt vain minua varten ja kesken työpäivääkin ja onhantäänytsentään. Mutta tein sen silti. Laskin, että lämmitys maksaa ehkä 5€, mun pitäisi joka tapauksessa käydä suihkussa ja samapa tuo selaanko somea vai istunko saunassa, jos en kerran saa mitään aikaiseksi.
Juuri ennen saunaa otin tehokkaan tunnin ja tein hetken sellaisia aikuisten hyväksymiä töitä, joihin liittyi teknologiaa: oli kolme puhelua, kolme meiliä ja yksi ratkaiseva verkkosivustolla käynti.
Sitten siellä saunan lämmössä syntyi oivallus:
Tiedän, mitä haluan tehdä tänä vuonna.
Ehkä, lol. Mutta ainakin tuli ekaa kertaa sellainen iso innon purskahdus, että haluan vain päästä piirtämään jotain saamarin mind mapia ja myymään jollekin toisellekin näitä ajatuksia.
Sellanen oppi siis, että joskus se haahuilu palkitaan, mut aina todellakaan ei ja joskus raaka työ ja palasen tekeminen kerrallaan on parempi. Ja että päiväsauna kannattaa AINA.
Tai kuten Eeva Kilpi ei olisi koskaan sanonut:
Töihin käydessä ajattelen:
Tänään minä lämmitän saunan,
ja saan siellä idean
Sinä pieni väsynyt nainen,
kyllä se siitä.