***
”Laita silmät kiinni vaan, mennään sitten heti puistoon kun heräät.”
”Ei kun takaisin sänkyyn”
”Nyt hei, sänkyyn”
”Ei me leikitä legoilla, ota nyt unta palloon vaan”
”No ota vaikka Woody mukaan jooko?”
”Kato äitikin nukkuu tässä sun vierellä, krooooh pyyyyh”
”Kato äitikin nukkuu tässä sun vierellä, krooooh pyyyyh”
”Silmät kiinni nyt vaan”
”Sssssshhhhsssssshhhälähuuuuuudasäherätätsunsiiiskkoooooonnsssshhhsshhhhssshh”
”Tuu nyt hei säkin nukkumaan, kello on jo vaikka kuinka paljon”
***
Välillä tuntuu että avainsana on ”Nukuttaa”. Minä Nukutan. Koko ajan. Minua Nukuttaa. Koko ajan.
Sitten joskus, kaukana tulevaisuudessa. Otan jonkun lauantain ihan itselleni ja nukun ihan tasan silloin kun minua huvittaa, eikä mua kiinnosta noiden muiden nukkumiset yhtään. Lapset ja Insinööri saa tehdä mitä haluaa, kunhan se tapahtuu hiljaa ja johtaa minun palvelemiseen esim. aamiaista valmistamalla.
Siihen asti hytkytän ja hyräilen, uhkailen ja lahjon, syötän ja vaihdan ja yritän olla repeämättä kun yksi lapsista tulee itsestään ylpeänä peppu paljaana keittiöön ja huutaa täysillä ”hereillä!”. No niin näytät olevan, juu.