Nyt on ristiäiset vietetty. Huh ja jee!
Yllätin itsenikin huippuunsa viritetyllä suunnitelmallisuudella, ja olimme tuntia ennen vieraiden saapumista täysin valmiit. Harkitsin jopa yhden ylimääräisen kakun tekemistä. Niin, niinhän siinä kävi, että ”pakasteesta tarjoilut” muuttui kahdeksi suolaiseksi piirakaksi (tein perjantaina ja pakastin, miten aikuista!) ja yhdeksi hienosti koristelluksi (Kiitos Dr. Ötker -keiju!) suklaakakuksi. Lisäksi koti oli täysin epätavallisen siisti, jopa talvivaatteet siivottiin vintille.
Selväähän se siis oli, että näistä tulisi meidän näköiset juhlat. Se tarkoittaa että mukana oli paljon mukavia ihmisiä, iloista tunnelmaa, mahtavia lahjoja, hyvin käyttäytyvät lapset ja hyvä sää.
Se tarkoittaa myös, että kun ensimmäiset vieraat tulivat sisään, istuin sohvalla puolialasti vauva tississä kiinni. Ja että kolmisen minuuttia ennen kastetta Kakkonen töräytti viikon satsit housuihin. Korjatessani tilannetta (housut päälle hajua peittämään ja vuotoja estämään, en todellakaan ruvennut sitä hikikaapua kastemekkoa repimään siinä vaiheessa taas pois vaipanvaihdon nimissä) Ykkönen päätti korjata potin lopullisesti ja astui Kakkosen silmäkulman päälle sohvalla rymytessään. Lakerikenkä jalassa.
Lopulta kastetilaisuudessa olikin yksi aikalailla surumielinen herra, jolla oli paitsi kakat housussa, myös turvonnut silmäkulma. Sylikummi sai onneksi hienosti pidettyä herran jokseenkin hiljaa. Isosiskokin oli kiltisti, mitä nyt kopeloi sylissä äidin rintavarustusta ja toisti aina papin viimeisen sanan: ”irti” ”päivää” ”aamen”.
Nyt se on siis kuitenkin suoritettu, ja olemme vallan onnellisia taas.
Nimi päätettiin lopullisesti hetki ennen kasteen alkamista, saatte arvuutella alla olevasta kuvasta mikä siitä tuli 🙂
 |
| Mysteerin vastaus paljastettiin kasteessa. |
Kiitos kaikille huippuhauskasta päivästä! Herra O ja Neiti E ovat nyt kumpikin varsin väsyneinä nukkumassa. Kohta mekin.