Hyvitän pitkäksi venähtäneen tauon (oli vähän flunssaa, ja oli jotenkin muutenkin taas ihan vähän aikaa sitten vasta sunnuntai) aikamoisella julkistuksella.
Hahahahahhahha no ei helvetti tosiaankaan tule, mutta meille tulee talo! Ihana, upea, iso, moderni mutta sympaattinen puutalo!
Tässä se on hyvät naiset ja herrat, ensimmäinen niin pitkälle mennyt luonnos, että sillä lähdetään koettamaan kepillä rakennusviraston jäätä. Kun kuitenkin kysytte niin sanon heti että kodinhoitohuonetta ei ole suunnitteilla. Erittäin vahvoilla perusteilla se voidaan vielä ottaa takaisin piirustuspöydälle. Sama pätee takkaan. Kaikkea muuta ihanaa tässä sitten onkin koko rahan edestä*:
Julkisivu pihatien ja pääsisäänkäynnin (ja ilta-auringon) puolelta. Talon alla autokatos kahdelle. |
Julkisivu takapihalta. Alhaalla olkkari ja ylhäällä vanhempien makkari. Symppis. |
Julkisivu..öö sivulta. En ala ilmansuuntiin. |
Kellarin pohja. Kylpyamme olisi kiva vielä tuonne tunkea. |
The edustuskerros. Keittiössä ei ole vielä mikään kohdillaan, paitsi ehkä se kuuluisa saareke. Olkkarissa on aukko yläkertaan kattoon asti. |
Yläkerta vinoilla ”ullakkokatoilla”. Walk-in-closet, muisk. |
Siinä hän on, ilmeineen kaikkineen. Moni asia menee vielä uusiksi, kuten julkisivu sisääntulon puolelta, mutta kyllä tässä jo pitkällä tulevaisuudessa ollaan. Ihan älytön fiilis! Tätä on hierottu jotenkin tosi hemmetin paljon. Tuo pikkuinen 500 neliön pläntti on niin pieni ja kahden muun talon väliin tungettu, että tekemistä todella oli. Himmeä pirunnyrkki, joka pahimmillaan tuntui mahdottomalta rakentaa järkevästi. Tontin ekasta kuopsuttelusta on kuitenkin alle 3kk aikaa ja tässä me katsellaan jo luonnoksia, jotka täyttää meidän kaikki toiveet ja on ilmeisesti myös tehtävissä meidän budjetilla ja kaupungin säännöillä. Huh.
Ennen mitään piirustuksia, me tehtiin itsellemme ”priorisointilista” – mitä asioita oikeasti halutaan, mitkä olisi kivoja ja mitkä olisi ihan unelmaosastoa. Kun tätä alla olevaa toiveiden tynnyriä nyt katselee niin tämä täynnä lupauksia oleva kaunotar täyttää ne melkein kaikki. Huh, sanon taas.
Tästä on hyvä jatkaa, fiilis on juuri nyt, vielä tänään, todella todella hyvä. Miesflunssassakin.
Ps. Tarina etenee edelleen myös Tonttipäiväkirjan puolella tiivimmässä muodossa. Seuraavalla kerralla valotan myös enemmän rakennustapaa ynnä muuta. Pysy tuunattuna!
*On vielä epäselvää riittääkö rahat. Ensimmäinen kustannusarvio koko talon kokoisella kellarilla oli kuitenkin ”vain” 50.000€ yli maksimibudjetin, joten haluamme ajatella että tämä karsittu versio voi juustohöylän jälkeen päästä tavoitteeseensa kiinteähintaisena projektina.