Välillä kyllä mietin, olisiko elämä helpompaa vaikkapa Porvoossa. Silloin en ehkä ajaisi, kävelisi, metroilisi kolmea tuntia heti aamusta ollakseni 20 minuuttia magneettiputkessa.
Tämähän oli toki aika lailla omaa syytä. Mitäs asun Itä-Helsingissä, mitäs menen juuri Tikkurilassa vastaanottoa pitävälle lääkärille nilkkaani näyttämään, mitäs ilmottauduin laitepilatekseen Punavuoressa ja mitäs en uskonut lasta, joka sanoi jo eilen, että haluaa lääkäriin.
Olisin voinut arvata jo siitä, että tänään on mun vuoro olla sairaan kanssa kotona.
Mutta kyllä tämä jotenkin vähän naurattikin, kun olin juuri ajanut melkein kolme varttia Tikkurilasta Kulosaareen, jättänyt auton parkkiin ja hypännyt metroon, kulkenut sillä Kamppiin ja sieltä juoksukävellyt kohti Punavuorta, hypännyt matkalla sittenkin bussiin pariksi pysäkiksi ja sitten bussiin sain kotoa soiton, että takaisin olisi tultava.
Pois bussista, kävely Kamppiin, välipissa, edellisestä kuitenkin jo kaksi tuntia, metroon, autolle, kotiin. Porvoossa jos asuttaisiin, nämä kaikki olisi joko viiden minuutin päässä toisistaan tai sitten niitä ei olisi, ei tarvisi edes lähteä.
Eipä siinä. Nyt sitten toinen aamiainen, lääkäriajan varaus (20 min autolla) pienelle, kone syliin ja YouTube laulamaan. Juuri nyt menossa: ärsyttävä kynsiennaputteluvideo, jossa joku kokoaa HotWheels rataa.
(eläisimmepä Porvoossa ilman internetiä).