Tuli vähän avauduttua töissä. Tiedättehän, lapsi ja uloslähtö, 18 kiloa italialaista lakkoa ja sitä rataa. Vertailtiin toistemme yhtä toimimattomia kasvatuskeinoja uhkailuja, ja jouduin lähes jokaiseen toteamaan ettei ole mitään vaikutusta meidän luupäihin. Ei auta vaikka istuisi jäähyllä tytöt, pojat, niiden lelut tai ulkovaatteet. Ei auta suuttuminen, kymmeneen laskeminen tai edes se uhkailu yksin ulos lähtemisellä, siis just se uhkaus, josta vannoin etten ikinä ikinä ikinä käytä lapsiini (tästä voisi aloittaa aika pitkän ”asioita, joita en aikonut vanhempana tehdä ja teen viikoittain” -listan. Säästetään se ensi kertaan.)
Puhuttiin lelujen laittamisesta jäähylle vähän lisää. Pikkuhiljaa yksi paljasti heittävänsä välillä leluja roskiin. Uhkaukset pitää näet myös joskus toteuttaa. Se tosin myönsi myös kaivavansa lelut sitten illan pimeinä tunteina takaisin.
Yksi innostui tästä kertomaan isäpuolestaan, joka riittävän pitkään lelukitaran* tahallisesti ärsyttävää renkutusta kuunneltuaan todella toteutti uhkauksensa ja heitti kitaran takkaan. Eikä sitä muuten kaivettu enää takaisin.
Siitä se ajatus sitten lähti.
Tajuttiin porukalla, että pelkkä joulupukilla uhkailu on täysin amatööriä. Se on lyhytaikaista ja aina perusteetonta. Naperot saa joka hemmetin vuosi ison vuoren lahjoja, miksi ne uskoisi sitä iänikuista ”tontut katselee” bullshitia? Paljon, paljon uskottavampaa, ja pelottavampaa, on sen kamavuoren menettäminen joulun jälkeen.
Ei tarvita kuin yksi hyvin ajoitettu iltasatu. Sadussa kerrotaan siitä, mitä sille kauniille joulukuuselle oikeasti loppiaisena tapahtuukaan. Ei sitä laiteta kierrätykseen. Siitä tehdään joulukokko. Joulukokko tarvitsee sytykkeitä.
Seuraavan kerran, kun se sadasseitsemäskään käsky ei mene perille, haen keittiöstä stidit ja käyn sytyttelemään. Katson syvälle silmiin ja kysyn ”laitetaanko se uusi nuken kylpyamme jo kokkoa aloittelemaan?”.
Loppiaisen uusi perinne. Siinä menee varmaan jonkun uudet puolapuut. Kuva Googlesta. |
Oikein mukavaa, rauhan täyteistä joulua nyt sitten teillekin!
*psst: arvatkaa pari kertaa, mikä odottaa ei-muutenkaan-koskaan-tahallaan-ärsyttävää Kakkosta jouluna? No niin-fuckin-pä.