Uskallankohan sanoa tätä ääneen, jos taika siitä puhkeaakin? Sanon silti:
Nelonen nukahtaa itse kaikille unilleen, itkemättä.
There, I said it. Olen nyt valmis niihin kuuluisiin hulinoihin jolloin kaikki menee rikki. Mutta ainakin viimeiset pari viikkoa olemme saaneet nauttia aivan älyttömästä luksuksesta, vauvasta joka alkaa itse nukkumaan. En ole koskaan kokenut tälläistä! Enkä myöskään ota tästä mitään krediittiä, tämä vauva vain sattui olemaan tämmöinen.
Kerran huomasin sen maatessa sängyssä selällään että se kävi tosi rauhalliseksi ja lopetti kaiken säätämisen. Kokeilin jättää sen yksin ja kun kurkkasin hetkeä myöhemmin takaisin, se nukkui.
Vauvan rytmi 4kk kohdalla ja miten se syntyi
Samalla kun vauva alkoi nukahdella itse (kerran jopa sille leikkimatolle jolle huhujen mukaan vauvat joskus muka nukahtaa, että tämänkin päivän sain vielä nähdä!), hänelle on muodostunut rytmi. Senkin se teki ihan itse alkamalla heräillä aika lailla samaan aikaan joka päivä (6.30-7).
Joka päivä tuntuu menevän tarkemmaksi rytmi niin että se nukahtaa ekoille unille klo 9 ja ne kestää 12 asti välisyötön kanssa. Sitten hetki hereillä ja 13.14 välillä nukahtaa taas uudestaan. Herää hetkeksi syömään ja seurustelemaan, nukahtaa uudestaan päiväkotireissulle puoli viiden aikaan ja nukkuu silloin enää yhden pätkän, jonka voimin valvoo iltaan asti. 19-20 aikaan alkaakin sitten jo usein yöunet.
Ainoa mitä olen tehnyt, on katsonut kelloa. Aloin laittaa sitä noin 90min heräämisestä vaunuihin ja jätin sen sinne. Jos alkoi itkeä, hytkytin vähän. Parin päivän päästä ei tarvinnut hytkytellä ja tuo iltanukahtaminen tuli tosiaan ihan tuurilla todettua.
Olen tehnyt näitä ihan samoja temppuja neljästi ja nyt vasta taika tepsi. Vauvat, ne mokomat ovat tosiaan erilaisia. Oli syy mikä tahansa, N A U T I N tästä niin paljon ettette uskokaan. Olen edelleen joka kerta itkeä onnesta kun tajuan pienen nukahtavan itse rauhallisille unilleen.
Hän on muutenkin nyt aivan täydellisessä iässä (niin kuin sanon aina jokaisen kuukauden kohdalla, hah): viihtyy hyvin hereillä lattialla ja myös yksinään, nukahtaa hyvin ja itkee vain jos on jokin hätä. Syö hyvin, hymyilee ja vähän nauraakin, jumppailee mutta ei vielä pääse mihinkään. Tämä toydog-vaihe on niin ihana! Vauvan voi ottaa mihin vain ja sen kanssa on aina helppoa ja mukavaa olla.
Taitoja tässä kertyy joka päivä mutta vielä Nelonen ei käänny itse. Se menee jo melkein koko kierroksen mutta jää sitten chillaamaan tyytyväisenä nyrkkiään syöden. Nautiskelija, sanon. Se ei myöskään hirveästi viitsi lelujen perään kurotella, nappaa helpoista kiinni jos joku oikein tyrkyttää, mutta edelleen se nyrkki on leluista paras.
Mitat hänellä on upeat! 7,7kg ja66.2cm, vaatekoko 68-74 (koska olen oppinut pukemaan vauvoja väljemmin). Iso jalka on tälläkin, ja PO.Pin ribbisukat on aivan hyvät koossa 19-21.
Harmillisesti tämä viimeisin kuukausi on mennyt aikamoisen sairastelun kanssa ja pieni on saanut ekat lääkkeetkin, mutta aika reippaasti ollaan kumpikin sitä jaksettu. Ilman flunssaheräämisiä uskoisin yön olevan jo yhden pysähdyksen menoa, joten ihan luottavainen olen senkin suhteen.
Viikon päästä tämä hurmaavassa iässä oleva herrasmies pääsee valloittamaan kansaa Italiassa. Odotan innolla!