Maanantai
Aamutreenit, leuanvedon harjoittelua. Tää on mulle heikkouksien heikkous, mutta yritän opetella tästäkin ajatella että se ON mulle mahdollista. Pian alkaa sentään oikeat hermot ja lihakset aktivoitua yrittäessä! Piiiitkä lounas rakkaan ystävän kanssa, joka oli yllätyksenä ostanut mulle synttärikukat, jotka kesti koko viikon, katso vikat kuvat!
Töissä ehdin editoida ja lähettää asiakkaalle esitarkastukseen kaksi yhteistyötä, miettiä seuraavan päivän haastattelua ja kirjoittaa. Illalla yllätin itseni ja sain meidät vielä pienten kanssa pienelle auringonlaskuretkelle.
Leuanvetotreenit veti odotetusti migreenin alun päälle. Se oli tavallaan hyväkin, sain raportoitua neurologille just sen verran särkypäiviä myös maaliskuulle että voidaan siirtyä hoidossa seuraavaan vaiheeseen.
Tiistai
Treenistä lepopäivä. Aamu alkoi Iinan ja Dokken kanssa yhteishaastattelulla, tästä tulossa ensi viikolla lisää. Kävin myös kuvattavana Talouselämänä Minä sijoittajana palstaan – ennakoin että siitä tulee kiusallinen artikkeli koska minä sijoittana olen korkeintaan samastuttava 😅
Välissä istuin Oodissa kirjoittamassa hetken. Uusi projekti sai taas pienen harppauksen eteenpäin.
Julkaisin ai että – kelan, koska sää oli AIETTÄ aurinkoinen ja lämmin. Sama sää ja video edellisenä vuonna tuli vasta 20.4.!
Tulin kotiin vähän aiemmin kun tajusin, että migreeni oli yltämässä pahemmaksi. Loppupäivä meni aurinkolasit päässä ja ei ollenkan yllättäen kulminoitui huonotuuliseen iltaan. Oli kakkaa matolla, itkua poskella ja kokeeseen lukematta, kaikkea mitä kuvitella voi samaan aikaan.
Keskiviikko
Migreeni helpotti ja antoi mennä treeneihin (nämä treenit kaupallisen yhteistyön osa HUH Helsingin kanssa) Tehtiin maastavetoa ja yllätin itseni nostamasta 60kg 4×10 sarjan, taas nousi nälkä ja tavoitteet!
Merja nosti maksimina hurjat 5x75kg ja kyllähän mun kans pitää se jaksaa! Meillä on Merjan (ja parin muunkin treenirinkiläisen) kanssa nykyään ihana kannustavan ”kilpailun” ilmapiiri. Kun toinen pystyy, haluaa itsekin pystyä. Kaikkia kannustetaan samalla tavalla omien rajojen ylittämisestä, vaikka joidenkin kanssa ollaan ihan eri liigassa. Jos ei jo tullut selväksi, olen melko huumassa just nyt urheilusta.
Kuva ruoasta liittyy siihen, että meidän perheen teineillä on kummallakin vähän haasteita saada tarpeeksi erilaisia ravintoaineita ja energiaa joten ollaan jouduttu keskittymään vähän uudella tavalla heidän ruokaan ja smoothiekone käy kuumana. Suositusten perusteella ostin sitä varten Puhdistamon heraproteiinia ja se on ollu tosi hyvä!
Samalla huomasin miettiväni myös omaa energian saantia uusiksi ja tein eräänäkin päivänä tämmösen lounaan itselleni. Otin kuvan koska piti jakaa (mutta unohdin) et vitsi toi on hyvää toi Gold&Green mureat ja mehevät suikaleet!
Töissä tapahtui paljon hyvää: todella innostava palaveri mahdollisen asiakkaan kanssa, monen hauskan uuden sisällön kuvaamista ja yhden yhteistyön julkaisu.
Iltapäivästä tein tyhmän valinnan ja hain lapset suoraan treeneistä kävellen kotiin. Kesti pitkään ja oli tuskaisaa. Saldona kymmenen keppiä, viisitoista ”nyliiiiiin!” itkua ja todella, todella kipeät hauikset.
Illalla raivosiivottiin vartissa koti suunnilleen siedettävään kuntoon ja tajusin taas kerran, että olen todellakin oppinut yhden tärkeimmän jutun elämässä: en siivoa täällä yksinäni etäpäiväni aikana! Tyynesti ohitan sotkut mitä nyt kuvauksilta voin ja sit illalla siivotaan yhdessä, hyvä minä!
Torstai
Kammottava yö. Nelosella on ollut taas muutaman kuukauden ajan kauhukohtauksia ja nyt niitä tuli aika monta. Mua valvotti myös migreeni ja ehkä flunssa, tai allergia tai jokin. Raahauduin aamulla vain vähän myöhässä Merjan ja Julian sijoitusaamiaiselle, mikä oli ihanaa, mutta väsymys ei vaan mokoma väistynyt! Lopulta tajusin luovuttaa koko päivän osalta töiden suhteen, ja yritin korjata tilannetta pienellä juoksulenkillä. Ei lähtenyt, meni kävelyksi sekin.
Illalla suhasin Kolmosta treeneihin ja Nelosta autopesuun ja olin lopulta aivan poikki. Suoraan nukkumaan ja kohti parempaa päivää.
Perjantai
Parempi yö, parempi fiilis, huh! Flunssa oli ehkä allergiaa tai ainakin olo on aika hyvä taas. Osallistuin aamulla etänä lukupiiriin ja sitten yhtäkkiä tajusin, mitä kaikkia töitä jäi torstaina tekemättä ja tuli kamala kiire. Sain nakutettua kaiken tai ainakin melkein ja ajoin kiireellä Munkkiniemeen ystäväni kanssa treenaamaan, Merja tuli sinne myös! Aloitin treenit miettimällä, että katsotaan pitääkö ottaa kevyesti tän olon takia ja sitten yhtäkkiä ylitinkin itseni taas vaikka missä ja se oli ihanaaaaaaa!
Kotimatkalle lähtiessäni mun auto oli hävinnyt. Siis hävinnyt. Seisoin tyhmänä siinä, mihin sen jätin ja mietin onko auto pöllitty. Tarkistin kännykästä auton sijainnin ja löysin sen 50m kauempaa sakkolapun kera. Se oli kiireessä ollut kuitenkin väärin pysäköity ja auto oli siirretty pois siltä sakkopaikalta! Eka kerta koskaan että tämmöistä koen, mutta olipa helpotus ettei oltu autoa pöllitty ja ettei sitä oltu hinattu mihinkään varikollekaan.
Tästä sisuuntuneena päätin hyödyntää viimeisen melkein lämpimän päivän ja kuvasin yhden yhteistyön, jonka olin jo aikatauluttanut maanantaille, vielä viime hetkellä. Tai itse asiassa valmistelin sen ja hain lapset sekä kaverinsa päikystä sitä varten, kuvauksiin osallistui myös lapset ja se on aina megastressaavaa mutta hyvin meni.
Lauantai
No niin käsi ylös ketä yllätti: migreeni. Ja ehkä vähän sitten kuitenkin flunssa. Silti sinnillä kohti Turkua ja kauden ekoja voimistelukisoja. Nappasin mukaan Kolmosen seuraneidiksi ja meillä oli aivan ihanaa kahdestaan! Miinus migreeni, joka alkoi olla jo aika kauhea kotimatkaan mennessä. Ykkösellä meni kisat hyvin, vaikka pisteet jäi vielä kauas toivotusta.
Tää oli kuitenkin eka suoritus uudessa joukkueessa ja oli jännittävä nähdä miten uusi joukkue toimi. Hyvin toimi ja taas tippa linssissä sai katsella omaa taitavaa nuorta siellä, toinen vierellä vahvasti voimisteluun jo rakastuneena ❤️
Kotona raahauduin suoraan sänkyyn ja kokeilin vielä yhden viimeisen oljenkorren lääkekaapista. Tällä kertaa kävi ihme ja se toimi! Tunnin päästä niskan kiristys yhtäkkiä vain lähti, eikä tullut takaisin, HALLELUJA.
Sunnuntai
Migreeni poissa, flunssa poissa, mutta myös veto poissa. Otin suosiolla treenikuskin vuoron ja sain sillä keikalla hoidettua myös lahjan saman päivän ristiäisiin. Ajoissa valmistautuminen on kaiken A ja O, eikö?
Kävin myös Itiksen uudessa On the block 2nd hand kaupassa ja löysin vaikka mitä! Sitten taas lasta hakemaan, ja takaisin kotiin kaikkien naamaa kampaamaan. Lakkasin jopa omat kynnet, jotka ovat taas ihan omat ekaa kertaa ehkä 1,5 vuoteen ja voin sanoa että aloin välittömästi katua geelikynsien poistamista. Onhan tää lakkaaminen aivan berberistä ja huono tulee aina.
Ehdittiin kirkolle juuri ennen seremonian alkua ja koko tilaisuus oli aivan ihana. Serkkupojalla on nyt hieno nimi ja sain pitää häntä vaikka kuinka pitkään sylissä, voi elämä miten ihana hän on ❤️
Olin suunnitellut tälle päivälle pitkän lenkin, mutta nyt sentään tajuan minäkin antaa keholle lepoa pari päivää putkeen ja toivun tosta karmeasta migreenistä. Huominen on uusi päivä!
Lähes pelkällä sokerilla ruokitut lapset ovat tätä kirjoittaessa yksi seinällä, toinen sohvalla pää alaspäin ja kaksi isointa jonnekin karanneina. Kova on pyrkimys saada nämä tästä pian nukkumaan, mutta minähän en voi auttaa kun ”mulla on hei tää blogi tässä vielä kesken, voisitko sä?”
.
Huomenna taas aamulla säksätystä ja kaikkien vaatteiden etsimistä, sitten treenit (jos vointi sallii) ja editointia, ideointia, kirjoittamista ja luuhaamista eli taas kerran yksi taivaallisen ihana, tavallinen päivä tulossa.
Oikein upeaa viikkoa kaikille ja huikatkaa haluatteko joskus muulloinkin tämmösen koosteen, ainakin mulle tää oli aika hauska tehdä ja jopa sellainen kiitollisuusharjoitus!