Puhuttiin Insinöörin kanssa uuden vuoden paikkeilla tämän alkaneen vuoden tavoitteista ja haaveista. Ei keksitty mitään suuria päätöksiä tai lupauksia, mutta…
Pikkujoulut ja Sydän-Heidi
Meinasi tammihaaste unohtua! Täällä mä ryskytän lääkäpäissäni piipahtamaan vuoden viimeisiin (vai ensimmäisiin?) pikkujouluihin, mahtavaa korisjengiä tapaamaan. Sukkisten Pikkarit siis. Perillä…
Pullohengittelyä ja Ugi
Kävin lääkärissä kuulemassa että olen luulosairas. No okei, ihan sairassairas, mutta ainakaan (vielä) ei ole keuhkoputkentulehdusta. Lääkärillä oli ihan kivasti…
Surkeat kädet ja mahtava Satu
Voin sanoa heti näin toisena päivänä tätä suurta Tammihaastetta, että sille on paikkansa. Tänään olisi ilman sitä taas sellainen päivä,…
Tammihaaste: kehu päivässä
Kyllä on kylmä, kyllä on valkoiset sormet ja kyllä on vieläkin flunssa. Olisi niin paljon valivalia, mutta ei jaksa nähdä…
TBS: Aikamatka kesään
Blogin luonnoskansio on aika vänkää luettavaa. Sieltä löytyy oikein perinteisiä (kesken jääneitä) Valeäitihetkiä Kakkosen allergiatesteistä ja Ykkösen neuvolakäynneistä, poliittiisia kannanottoja,…
Vintti-vinkki
Tämän ihanan, päättymättömän, puoliksi varastetun joululomamme aikana tehtiin sentään yksi kylttyyritekökin. Kävimme Kansallismuseon Vintissä. Ja sehän oli ihan mesta paikka!…
Rikas, rakas, raskas elämä
Syyskuisen romahduksen jälkeen olen miettinyt tosi paljon omaa jaksamista. Tai lähinnä sitä, miksi sitä ei ole. Saara painiskeli samojen tuskien kanssa omalla tontillaan ja kirjoitti lähes sanasta sanaan samaa mitä minäkin joskus:
”Miksi minä en onnistu, kun jotkut ovat omaani vaativammassa tehtävässä, ylitöitä ja työmatkoja tehden ja silti pärjäävät? Minulla on vain kaksi lasta, on aviomies joka kantaa vähintään puolet perhe-elämän taakasta, on hyvä päiväkoti ja lyhyet työmatkat ja satunnaista lastenhoitoapuakin.”
Joulukuu 2015
Ne viimeiset kymmenen metriä, tai siltä tuntuu. Siis suunnittelun osalta, sen jälkeen alkanee vielä seuraavat 1000 kilometriä. Mutta ensin, kohti…