Viimepäivien valitusmaratonin jälkeen takaisin sosiaalisesti hyväksytympään moodiin: pirteää, kevyttä ja iloista, olkaa hyvä! Seuraavassa pitäisi siis käyttää paljon sanaa ”Ihana”, mutta ehkä se nyt ei kuitenkaan sentään mulle sovi.
Tänään on selkeästi mahtava päivä. Ykkönen nukkui koko yön omassa huoneessaan hiljaa ja heräsi aamulla varsin touhukkaana, iloisena ja viihdyttävänä itsenään. Opetettiin sille eilen Kakkosen tulevan kummitädin pitkään toivoma temppu. Nyt se osaa levittää kädet ja sanoa ”ta-daa!”. Okei, yleensä vaan ”taa” ja sekin vain joka kuudes kerta, mutta kuitenkin. Piristää kummasti aamiaispöytää kun yksi aamunaamoista hokee ”kukka” tulppaaneja osoittaen ja sitten suurieleisesti ”ta-daa!”.
 |
| Ta-daa! |
Aamun kruunasi tieto Insinööriltä: Ykkönen jäi hoitoon itkemättä. Can I get a whoop-whoop??!!
Tästä se kuulkaa lähtee, kaunis päivä. Illalla porkkanapannaria ja vauvauintia, aamupäivällä aion vetää lonkkaa ja käydä ehkä vähän Mokossa shoppailemassa siivoustuotteita. Tai ehkäpä Siivouskaupassa.
p.s. huomasin ettei tunnisteissa ollut ainuttakaan iloa kuvaavaa sanaa. How surprising.