Kyllä taas kyrsii tämäkin, vaikka tänään on ihan hirvittävän hyvä päivä muuten (herra Kakkonen antoi armollisesti kaksi 3h unipätkää).
 |
| Lapsetkin joutuu käyttämään suojatietä, voidaanko siis kaikki käyttäytyä, kiitos? Kuva Poliisilta, jonne teidät kaikki ilmoitan jos ette päästä lapsiani tulevaisuudessa turvallisesti yli. |
Jaa että mikä tällä kertaa? Suomalainen, tai ainakin pääkaupunkimme, autoilukulttuuri. Lähinnä suojateiden kohdalla. Opin vihaamaan sitä vietettyäni vuoden Itävallassa, jossa huomasin että bussitkin pysähtyi, jos vahingossa astuit ajotielle, jopa ilman suojatietä. Sen vielä sulatan, että me ei täällä olla osattu opettaa itsellemme oikeaa asennetta suojateiden suhteen. Siis että jos siellä väijyy ja kärkkyy joku ihminen, sinun on pysähdyttävä. Aamen. Voin kuitenkin vielä elää tämän asennevamman kanssa, sellaista se nyt on, ja syyllistyn siihen välillä jopa itsekin.
Mutta se pistää niin saakelisti kiehuttamaan, että ne autoilijat, jotka suvaitsee pysähtyä, tekevät siitä Ison Numeron. Tiedättekö, mitä tarkoitan? Mulla on tapana katsoa lähestyvää autoilijaa ihan silmiin että ”no meinasitko pysähtyä vai jäänkö tähän vielä?” ja ne jotka pysähtyy, tekevät maailman ärsyttävimmän eleen. Sen ”No ole hyvä, minä olen nyt sitten niin hyvä ihminen että päästän sinut tästä” -eleen: pieni nyökkäys, ehkä hymynkarekin, ja kädellä huitominen suojatien ylityssuuntaan. Joka kerta tekisi mieli pysähtyä, kävellä ikkunaan ja sanoa että kuule se on ihan lain mukaan niin että minä menen tästä nyt, eikä se ole oikeus jota sinä armollisesti jaat mielesi mukaan. Että pidä vaan se hymysi ja heiluva kätesi.
Sitäpaitsi, mitä kalliimpi auto, sitä selkeämmin eleeseen kuuluu sellainen väsynyt huokaisu ja se hymykin on poissa. ”No mene nyt sitten”. A.E.L.* pidin omana henkilökohtaisena missionani muuttaa tätä asennemaailmaa. Kävelin aina suojatien yli noin vaan, riippumatta siitä näyttikö autot hidastavan vai ei. Siinähän oppivat kun joutuvat täysillä jarruttamaan. Ja sain antaa tosi pahaa silmää usein. Nyt en enää ihan kehtaa käyttää kahden lapsen panssarivaunua raivaustraktorina tässä hommassa, mutta se Paha Silmä toimii edelleen. Ja se on Paha isolla Peellä, varokaa vaan.
Me saadaan muuten tästä Insinöörin kanssa aina kina aikaan (eli minä nalkutan ja Insinööri on hiljaa) jos ollaan yhdessä kävellen liikkeellä. Insinööri kun tuntuu olevan autoiljoiden puolella, ja kipittää kiireellä nöyrästi suojatien yli, ettei Autoilijan tarvitse odottaa kun kerran armollisesti antoi tietä. Itsehän haluaisin aina ottaa oman aikana tässä touhussa, ihastella keväistä aurinkoa ja vaikkapa astua vain valkoisille viivoille. Samalla voisin vaikka huutaa että tää on mun aluetta, mun oikeus!
I have spoken.
* Ajalla ennen lapsia