Ykkönen palautui tarhasta viime viikolla tyylikkäät hampaanjäljet kädessä. ”Eilen” (eli joku päivä menneisyydessä, en tiedä mikä) uskalsin kysyä mitä on tapahtunut. Tädeiltä ei herunut tietoa, paitsi että yksi tiesi jotain: ”viime viikolla näin kun se (ykkönen) yritti purra yhtä poikaa, ehkä se on purrut takaisin”. Okei, tää on kahdella tapaa noloa: se yksi poika on meidän tuttujen poika. Lisäksi kiva siinä olla tuohtuneena valittamassa ettei vahdita, jos se hirviö onkin meidän lapsi.
Eilen (?) todistin sitten vielä itse miten ykkönen yritti purra kaveriaan. Olen kasvattanut hirviön.
Tänään selitinkin melko nolona tarhassa että joo tota öh se taitaakin olla toi meidän tyttö joka leikkii kannibaalia..että yritetään opettaa tavoille (miten? Esitetään tilanne uusiksi kurkulla?)
Vein hipsterikannibaalin tänään kuitenkin vähän tuulettumaan. Ei purrut ketään. (varoittakaa silti lapsianne Helsingin ydinkeskustassa, en aio ostaa kuonokoppaa. Vielä.)
