Pussillinen uusia keinoja on parempi kuin yksi vanha

Vielä kerran minä täällä hei, sitten menen nukkumaan Kakkosen viereen. Sain teiltä nimittäin niin paljon neuvoja ja vertaistukea Unikoulu-juttuun, että ajattelin vähän päivittää miten nyt menee. Lyhyesti: Paremmin!

Kävin eilen 4kk neuvolassa ja lääkärissä, ja jatkettiin samasta aiheesta. Sain ensinnäkin hyvät lappuset perinteisestä unikoulusta (jota ei onneksi kutsuttu ”tassutteluksi” koska se on yökällökamala-termi siinä missä ”liinailu” tai ”kestoilu”).  Lisäksi sain tietenkin paljon lohdutusta ja selkään taputusta, joka aina tuntuu hyvältä. Mutta merkitsevin juttu oli reipas naislääkäri, joka oli kerrankin riittävän jämpti. Ei tullut sitä ”voihan se aina olla jotain allergiaakin mutta voihan se olla jotain muutakin ja nää vauvathan on tälläisia”, vaan sanoi suoraan että miksi sillä nyt maitoallergia yhtäkkiä olisi? Ja ei, sen ei tarvitse syödä kahden tunnin välein, opeta se 3-4h syöttötaukoihin niin eipä kaipaa yölläkään niin usein.

Jännä, miten näitä juttuja ei muista tai ei ole tullut ajatelleeksi, mutta oikeassahan se lääkäri on. Ja näin mä olen toiminut Ykkösenkin kanssa aikoinaan, en vaan ole muistanut tai aktiivisesti tajunnut ettei Kakkonen ole enää vastasyntynyt. On tehtävä juttuja vähän toisin kuin kaksiviikkoisen pötkäleen kanssa. Se on ensinnäkin opetettava pois siitä tissille nukahtamisesta. Jos maitokooma tulee, siitä herätään röyhylle, sori vaan. Lisäksi sen on syötävä vähemmän, eihän se edes aina itke nälkäänsä ennen kuin mä isken jo ”varmuuden vuoksi” tissiä suuhun. Siskonsa veti tässä iässä vain 5 syöttöä päivässä, joten luulisi tollekin jötkäleelle riittävän vähempi. Lääkäri oli siinäkin oikeassa, että tietty ateriaväli on tottumuskysymys: aluksi sitä tulee vituttamaan ettei ruokaa saakaan koko ajan, mutta kohta se tottuu ja oppii syömään enemmän kerralla, ihan niin kuin meidän aikuistenkin pitäisi. Ja vielä yksi juttu: jos se herää unilta, ei se tarkoita automaattisesti että se on hereillä ja virkeä ja valmis touhuihin. Sen voi yrittää nukuttaa uudestaan. Idiootti minä.

No mutta nyt olen taas viisaampi, joten olen varsin onnistuneesti nukuttanut herran jo 4-5 kertaa omaan sänkyyn, ilman syliä. Äsken nukutin sen yöunille tunti syömisestä vain olemalla sen vieressä sängyn luona ja se nukahti itsekseen. Samoin tänään olen syöttänyt sen 3h välein, ei mikään ongelma. Ja tunkenu sille naamaan lounaaksi vielä ison annoksen porkkanaa, ei mikään ongelma. Ja jopa syöttänyt vähän korviketta pullosta, eikä sekään mikään ongelma. Nyt kun tähän pakettiin vielä saataisiin jostain vähän vähemmän väsyneet vanhemmat, jotka jaksaisi ensi yönä sylittää sen takaisin uneen syöttämisen sijasta, niin uskon että meidän ongelmat helpottaisi jo tällä viikolla.

Kiitos teille ihanat vertaistukijat, palaan tähän kun ansiostanne lapseni nukkuu 5h pätkiä (hahahaha)!