Kai te tiedätte, että jos toinen perheen vanhemmista lähtee reissuun, muu perhe hajoaa totaalisesti?
Aina käy jotain poikkeuksellista, joka vaatisi kummankin läsnäoloa. A I N A. Make no mistake. Normaalisti silloin tulee vatsatauti. Mutta on muitakin vaihtoehtoja! Kerran Insinööri on joutunut lähtemään Lastenklinikalle Kakkosen kanssa hengittelemään, kun minä olin kaukana Saksassa huolimassa. Ensimmäistä kertaa yötä kaksistaan kahden lapsen kanssa ollessani Ykkönen heräsi ensimmäisen tunnin aikana 11 kertaa kauhukohtauksiin. Todellakin muistan ulkoa ton luvun. Ja kun minä olisin ollut (taas) vähä telkkarihommissa, vähä, Kakkosen otsaa piti lähteä liimaamaan.
Erityispalkinnot tuntuvat tulevan Insinöörin melko harvakseltaan tapahtuvista yli yön reissuista. Näiden reissujen aikana olen kokenut mm. oman angiinan, Kakkosen murtuneen reiden ja saman jäbän taittuneen nilkan. Miksi aina tapahtuu ja miksi se on aina Saksa?!?
(Tutusti myös tähän väliin on ”huonojen ajoitusten” -aasinsillalla muistutettava, että synnytin Kakkosen oksennustaudin keskellä.)
Perheemme vanhin uskalsi kuitenkin taas lähteä kahdeksi päiväksi Saksaan. Kaikista maailman paikoista. Seuraukset tähän asti, matkan kestettyä seitsemän tuntia:
1. Rekka ajoi mun päälle Mäkelänkadulla.
2. Kakkosella jäi sormi laatikon väliin.
3. Samalta sankarilta taittui myös nilkka (?) jota heräsi äsken kesken yöunien itkemään.
4. Ykkönen aloitti juuri kauhukohtaukset pitkästä aikaa. Taitaa rekka painaa mieltä.
Miten odotankaan huomista ja sen mukanaan tuomaa vatsatautia / täitä / tulipaloa / jokumuumikä.
Ps. Autosta meni perä uusiksi mutta muita vahinkoja ei tullut. Ellei lasketa naishenkilön kolahtanutta sielua ja säikähtänyttä itkua. Pojan damagesta en osaa vielä sanoa.