Valeäidin nauhoitusten toiselle tuotantokaudelle on laitettu purkkiin yksi parisuhteista jauhava jakso. Siinä pitkän linjan puolisot Päivi ja Laura kertovat (melkein) kaikki salaisuutensa pitkään parisuhteeseen.
Ainakin yksi selkeä vinkki kummaltakin tuli: sano ääneen mitä haluat.
Melko yksinkertaista, mutta totta! Vaikka on tietysti mukavaa elää oleta-pety-mökötä kierteen kauniissa kaarteissa, oman hyvinvoinnin takia voisi olla parempi idea kertoa ääneen kumppanille mitä toivoo.
Arjen pienenä esimerkkinä; ”laittaisitko nämä pyykit mun kanssa yhdessä” saattaa olla hieman tehokkaampi toiveiden toteuttaja kuin ”näitä pyykkejä ei taas ole kukaan laittanut.”
Samassa nauhoituksessa Laura meni ja kertoi että miehensä on järkkäämässä jotain yllätysmatkaa hänelle (joka myöhemmin osoittautui Berliiniksi, en kestä!). Olimme Päivin kanssa tästä avoimen kateellisia ja kun palasin kotiin, kerroin Insinöörille ihan suoraan että mä kyllä haluaisin kans joskus tämmöisen yllätyksen myös.
Ja taivas aukene, nyt se on jonkun sellaisen hoitanut!
Sain korvanappiini tiedon perjantai-aamuna, että lauantaina pitäisi kaikesta Slush-juhlinnasta huolimatta sitten jaksaa tehdä jotain, joka paljastuu vasta myöhemmin.
Sen lisäksi minulle on kerrottu vain että passia ei tarvita, farkut on ok vaatetus ja lapset menee hoitoon sedälleen. Lähtö on viiden, kuuden aikaan kuulemma. Melko jännää.
Tätä kirjoittaessani kello on neljä iltapäivällä. Lapset kihisevät jännityksestä kun tietävät jo mitä on tapahtumassa ja yrittävät pitää salaisuuden.
Muakin jännittää, mutta uskon ilahtuvani kovasti kun mennään ihan kahdestaan rautakauppaan!