Saimme jokin aika sitten vihdoin hankittua Ykköselle sen potkupyörän. Valinta oli äärimmäisen hankala: puuta vai ei, pinkkiä vai ei (no ei), polkimia, koreja, kelloja, pyöriä. Tyhmin idea ikinä oli ottaa Ykkönen mukaan päätöksentekoprosessiin, ja vielä itse kauppaan. Koska siellä kaupassahan oli juuri niitä vaaleanpunaisia polkimellisia polkupyöriä ihanine tavarakoreineen. Yllättäen, haluu tollaisen, haluu polkimet.
Harmi, että vanhemmat osoittautui keretteläisiksi valmentajiksi, jotka halusivat lapsensa kehittyvän heti maksimaalisesti. Niinpä suunnilleen niihin aikoihin, kun tutit lähetettiin elisanteille, saapui postissa myös kiitoslahja norsuilta: rikollisen hintava, puinen potkupyörä.
 |
| LikeABike, kuva pyypyörä.fi |
Olkoonkin, että saatiin pyörästä pieni bloggaaja-alennus puupyörä.fi:stä*, hinta tälle markkinoiden poljettavalle Ferrarille oli silti aika roimasti isompi kuin seuraavan vastaavan pyörän. Tällä kuitenkin mennään, koska eihän meidän tyttärelle mikään ole liikaa.
Onneksi vehje on lunastanut ihan jokaisen penninsä takaisin. Se on hieno, tukeva ja toimiva. Pyörä kerää kaupungilla juuri sellaisia Ferrarille sopivia ”ooh miten hieno” -huokauksia, ja sitä potkiva likka on kuin mikäkin Frontside Ollien takinkääntäjätyttö, kun se polkee menemään laiskan rennosti liukuen. Ja mikä kehitystahti! Ugin sanoin, ”siis vasta viisivuotiaanhan kuuluisi osaa ajaa pyörällä, ei kai toi ole mahdollistakaan?”. Hänelle oli juuri näytetty tämä video, jossa Ykkönen ajelee pitkin kesäistä Helsinkiä neljäntenä treenipäivänään.
Sittemmin meno on vain parantunut. Tyyppi vetelee ihan huimaa vauhtia, ja pyöräilystä on tullut aidosti nopea liikkumisen väline. Asia, jota en olisi ihan helpolla parivuotiaalta odottanut. Kypärän se iskee itse päähän, laittaa jalkaan tukevat kengät ja eikun menoks. Välillä vähän kaadutaan, mutta ei vielä koskaan pahasti. Säärissä on säännöllisesti 30+ mustelmaa (tänään laskin 16 + 17), ja välillä homma käy selkeästi fyysisesti väsyttäväksi, mutta on sillä kuulkaa aikamoinen tasapainokin nykyään. En hetkeäkään epäile, ettemmekö siirtyisi suoraan isojen tyttöjen pyörään ihan heti kohta.
Mitä siihen pyörään tulee, niin en kyllä osaa kertoa, missä kohtaa se isompi hinta muihin vehkeisiin nähden näkyy. Meidän hankintalistan kärjessä oli tämän hankitun LikeABiken lisäksi ainakin hyvältä vaikuttanut ja paljon kehuttu Puky, sekä varsin vastaavan oloinen TupTup. Erona TupTupin ja LikeABiken välillä on kai ainakin se, että TupTup ei ole kokonaan puuta. Lämpimästi suosittelen kuitenkin kaikille asiaa harkitseville potkupyörää ylipäänsä, tänne se ainakin solahti kuin mikäkin lahja taivaasta. Ja taidan kyllä suositella kuitenkin tätä Ferrariakin, niin laadukkaan oloinen vehje on.
Ainoa ongelma on pieni runsaudenpula logistiikan suhteen. Matkavälineinä löytyy nimittäin nykyään tuplarattaat, pyörävaunut + pyöränistuin, kaksi kantoreppua (joista oikeastaan enää Tula on käytössä), matkarattaat, seisomalauta ja se potkupyörä. Arvatkaa kaksi kertaa, mitä toi iso tyttö haluaa nykyään lähinnä tehdä?
”Haluu kävellä.”
*Pyörä hankittu alennuksella puupyörä.fi verkkokaupasta.