Miten tulot ja menot tasataan yrittäjäperheessä?

Meillä on aina ollut Insinöörin kanssa mielestäni mutkaton suhtautuminen rahaan osana parisuhdettamme. Avasimme yhteisen tilin seurusteltuamme kolme kuukautta. Sille annettiin nimeksi ”ruokatili”, koska emme halunneet vertailla kauppakuitteja ja kiistellä kumpi on raahannut ruokaa kotiin useammin. Tai kumpi syö enemmän. Otimme yhteisen tilin, joka maksoi kaiken jääkaappiimme päätyvän. Toimi, ei riitoja!

Kymmenen vuoden ajan homma on ollut aina hyvin selvä. Kummallakin on omat tilit ja rahat, mutta meillä on myös se yhteinen ruokatili, johon menee kummaltakin iso könttä joka kuussa. Sieltä maksetaan nyt maitojen lisäksi lasten toppahaalarit, yhteiset lomamatkat, uudet telkkarit ja lukuisat Pikkujätti-käynnit. Jos (ja kun) jossain kuussa menoja on yllättävän paljon, kumpikin laittaa yhtä paljon lisää tilille.

Myös äitiysloman aikana jako oli helppo: meillä oli melkein eurolleen samat palkat ja yhteinen syy tulojen menetykseen. Insinööri tilitti minulle kuukausittain sen verran rahaa, että molempien tulotasosta lähti eurolleen yhtä paljon rahaa. Äärimmäisen tasavertaista siis.

Nyt kaikki on toisin. Ekaa kertaa ikinä tulotasomme on jyrkästi erilainen. Insinööri nauttii edelleen vakaata palkkaa bonuksineen, minä saan silloin tällöin jotain, välillä en ehkä mitään. Ja tällä kertaa syynä ei ole kaksi minuuttia onnea lakanoiden välissä vaan ihan minun oma valintani ottaa ja hypätä, tavoitella jotain suurempaa.

Miten silloin jaetaan talouden rahat? Onkohan tässä edessä ongelma?

Ensimmäinen osa ongelmaa paljastui eilen, kun kävi ilmi että olimme unohtaneet käydä tästä keskustelun. Minä olin ajatellut, että voin mennä hetken vaikka palkatta, koska Insinöörillä on hyvä palkka ja voi sieltä tukea meitä. Insinööri oli ajatellut, että minä voin välillä olla palkatta, koska mulla on kohtuulliset säästöt, joita voin syödä pois.

Aika eri. Toisessa vaihtoehdossa ollaan liemessä yhdessä, toisessa minä maksan yrittäjän vapaudesta. No, rahat puoliksi taas vaan, eikö? Kyllä, mutta entäs jos päädyn viiden vuoden ankaralla työllä kasvattamaan ison yrityksen, josta saan paljon hyvää – mitä jos päädyn tulouttamaan tästä investoinnista vaikka satoja tuhansia euroja? Tilitänkö siitä sitten puolet Insinöörille? Maksaisinko sillä talolainan pois, vaikka Insinööri omistaisi siitä sitten puolet?

Tai entä jos käteen jääkin pyöreä nolla? Kuka siitä on maksanut lunnaat ja millä jakoperiaatteilla?

En tiedä.

Kysymyksiä on sata muutakin: Mistä voisimme karsia, miten verot mahtaa mennä, kuinka paljon pitää tienata että on varaa kampaajaan, montako kuukautta näin voi mennä, onko rahaa mennä lomalle, pitäisiköhän meillä olla avioehto, milloin pitää hakea duuniin jos tämä ei toimi, mikä on mun eläke? 

Hirveän vähän vastauksia toistaiseksi. ”Päivä kerrallaan” ei myöskään ole ihan oikea asenne kun tässä pitäisi kerrankin olla vähän kauemmas katsova. Onko teillä siellä valmiita vastauksia tai kokemuksia?