Asioita, joita tekisi mieli joskus sanoa lapsilleni, mutta en ikinä voisi koska ne on niin ihania, enkä tekisi niille koskaan mitään näin kurjaa ja oikeasti rakastan niitä tosi tosi paljon ja yleensä niiden kanssa on tosi kivaa, mut sit joskus me yritetään lähteä ulos kotiovesta tai edetä kadulla ja nää kaikki menee mun päässä litaniana läpi tai ainakin osa niistä samalla kun lasken kymmeneen ja motivoin lapsiani jollain vähän rakentavammalla – lista:
Hoitakaa sit itte ittenne.
Se on mulle ihan sama syötkö vai et.
Tiedätkö. Ei kiinnosta y h t ä ä n.
Sä oot just nyt ihan sairaan ärsyttävä.
Mä en jaksa enää vastata.
Joo, sun veljesi nyt vaan on välillä tosi rasittava.
Joo, sun siskosi nyt vaan on välillä sulle tosi törkeä.
Mä en jaksa kasvattaa sua.
Mä en vaan jaksa teitä.
Lopeta toi turha ininä jostain Legoista. Trumpista tuli just pressa.
Antakaa mun olla.
No lyö takaisin.
Jää sit siihen. Koita päästä vaikka yksin himaan.
Nyt naama umpeen kaikki!
Olispa hetken vaikka sinkku.
Legojen valmistus on lopetettu.
Robin on kuollut.
(V***u, p*****e, s*****a)
Huh. Heti helpotti.
Nyt on taas helpompi olla ihan et namaste bitches.
(ja mä rakastan niitä niin tosi tosi paljon ja kenenkään ei nyt tarvitse huolestua – disclaimer)