Kuinka hivuttaa sekaperheen ruokailuja kohti kasvisruokaa

Olisiko siitä nyt puolitoista vuotta kun Ykkönen ilmoitti olevansa kasvissyöjä? Ainakin siitä on jo neljä vuotta kun Kakkonen systemaattisesti kävi kaikki ruoat läpi ja tarkasti onko sinne sujautettu vilpillä jotain lihaa jäljittelevää kasviproteiinia. Hän kysyi tomerasti “onhan tässä oikeaa lihaa?” ja minä meinasin nyökytellä Härkispaketin edessä että on on, tietysti! En sitten muistaakseni oikeasti hennonut valehdella ja syömättä jäi yhden haukun jälkeen.

Nyt olemme tilanteessa, jossa syömme kotiruokana 90% kasvista, kerran viikossa kalaa ja ehkä kerran kuussa punaista lihaa. Kummankin lapsen lempiruoat ovat sellaisia, joita eivät olisi ikinä ennen suostuneet syömään ja nyt olen jo itsekin tilanteessa, jossa ns. punainen liha ei enää uppoa.

Kanaa tai porsasta en ole itse ostanut pariin vuoteen, lihakorvikkeita emme enää juurikaan myöskään käytä.

Kysymys herää, miten ihmeessä tämä onnistui kahden laiskan ja surkean kokin ja parin aika nirson lapsen taloudessa? Lopulta tosi helposti, yritän nyt koota omat vinkit tähän ja kommenteissa saa mieluusti jakaa lisää!

Kuinka viedä perheen ruokailua kohti kasvisruokailua

Porttiteoria: Aloita muuttamalla nykyruoat kasvikseksi kasviproteiineilla

Tämä “miksi kasvisnakkia pitää kutsua nakiksi jos se ei kerran sitä ole” -keskustelu on välillä vähän raskas, mutta minäpä kerron heti miksi: On huomattavasti helpompaa harjoitella uutta ruokavaliota kun saa jatkaa ihan samaa kuin mitä aina ennenkin on tehnyt. Jos omassa repertuaarissa on vaikkapa 10-20 helppoa ruokalajia ja niistä puolet tai kaikki lähtisi pois ilman “lihan korvikkeita”, miten siitä voi helposti muuttaa toisenlaisiin ruokiin?

Me aloitimme ensin korvaamalla osan jauhelihasta soijarouheella. Sitten lopulta teimme bolognesemme pelkällä soijarouheella. Vaihdoimme lihapullat kasvispulliin, ostin hodarin väliin kasvisnakkeja (jotkut nakit oli niin hyviä ettei Ykkönen suostu niitä syömään kun maistuvat ja tuntuvat liikaa lihalta) ja tortilloissa opimme tykkäämään mm. Mifu ja Kauramuru-täytteistä.

Minusta kaikki kasviproteiinit ovat aivan mainiota, ja suosittelen maistamaan niitä rohkeasti! Koostumus- ja makueroja on jonkin verran mutta aivan varmasti löytyy teidän perheelle maistuvia.

Aloita laatikoista sekä mausteisimmista ruoista, älä lasten suosikeista

Helpointa makupaletin muuttaminen on minusta ruoissa, joissa maku tulee muutenkin jo enemmän muualta kuin siitä proteiinista: Tortillat, lasagne, tuliset mössöt, laatikot jne.

Muutenkin listalta kannattaa ehkä viimeisenä muuttaa suosikit, joihin ei saa koskea. Harva haluaa muokata oman lempiruoan makua heti ekana. Keksi mieluummin vähän vastaava ruoka korvaamaan sitä lemppariruokaa. Siis: älä tee siskonmakkarakeitosta kasvisnakkikeittoa, vaan tee mieluummin vaikka porkkanavuohenjuustokeittoa!

Hanna G:n itkukanapasta toimi oikein hyvin myös itkutofupastana!

Älä muuta vaan lisää – opettele kasvisruokia vanhojen rinnalle

Kun aloitimme, osasin käsitellä about perunaa ja porkkanaa. Nyt repertuaariin kuuluu jo sentään vähän enemmän, kun maailma aukenee kasvis kerrallaan. Vielä on monta haltuun otettavaa, mutta olen iloinen että nyt pystyn aivan helpolla ruokkimaan perheen vaikka kesäkurpitsalla, munakoisolla tai punajuurella.

Halvempaa, herkullisempaa ja kauniimpaa kuin liharuoat, sanon!

Oleellista ei tässä pelissä olekaan se että oppii luopumaan lihasta vaan että oppii rakastamaan kasviksia.

Kokeile valmiita ruokakasseja

Osta vaikka muutamaksi viikoksi ruokakassipalveluita, esim. Anton&Anton vegekassi on kuulemma herkullinen. Niistä saa rutiinia, harjoitusta ja hyviä ideoita eikä sinun tarvitse itse olla etsimässä ruokakaupasta jotain kummallista tahnaa, mitä et ole koskaan ennen käyttänyt.

Proteiinia ei aina tarvitse olla, mieti ruokaa myös lisukkeista käsin!

Tämä oli ehkä itselleni isoin ahaa-elämys. Olin niin lautasmallissa kiinni että ajattelin aina “joku liha ja siihen joku lisuke”. Kesti yllättävän pitkään tajuta että uunijuurekset, risotto tai paistettu riisi voivat ihan sellaisenaan olla ruokia ilman vieressä pötköttelevää kanafileetä.

Tiedän, olen yksinkertainen! Mutta sanonpa vain jos sinäkin olet sen unohtanut, että esimerkiksi uuniperunat tai -bataatit ovat tosi hyviä ihan sellaisenaan, viereen hyvä kastike ja salaatti ja valmista!

Uunibataatit ja chili-fetakastike: 

Puolita bataatit, pirsko päälle vähän oliiviöljyä ja hieman suolaa, pippuria. Uuniin 200-220 astetta noin 30-40 min kunnes pinnassa ruskeaa kuplaa. Sillä aikaa valmista kastike: turkkilaiseen jugurttiin tai creme fraicheen paketti fetaa, hieman tuoretta chiliä, suolaa, pippuria, hunajaa ja pikku pisara sitruunaa jos löytyy. Sekoittele ja laita jääkaappiin muhimaan. Lusikoi valmiiden bataattien päälle ja syö kaikki!

Listaa mitä nyt jo osaat ja muokkaa ruokalista niistä pääosin

Tärkeintä on miettiä mitä jo nyt on, eikä sitä mitä kaikkea pitää ottaa haltuun. Ehkä teillä on jo monta lempparireseptiä ilman lihaa? Maistuuko ranskalaiset, pinaattiletut, kasvissosekeitto, pestopasta, mozzarellapizza, avokadopasta, uunifetapasta? Nämäkin on kaikki kasvista!

Listaa kaikki mitä jo osaat ja katso mitkä niistä on lihattomia tai tosi helposti muunnettavia. Päälle voit sitten alkaa opetella joitain uusia reseptejä kun jaksaminen riittää. Tässä jutussa meidän lista!

Helpoimmat kasviproteiinit ovat minusta tofu ja linssit

Knoppivinkki: me korvataan monessa ruoassa liha tofulla, hampparipihvistä alkaen. Jalotofun tofu menee minusta ihan sellaisenaan, ei sitä edes ole pakko välttämättä kuivatella ennen paistoa. Toki jos haluat tosi rapsakan pinnan, tee näin: leikkaa siivuiksi, kääri talouspaperiin tai pyyhkeeseen, laita painavan asian alle puoleksi tunniksi ja paista ilman öljyä. Mutta ilmankin pärjää.

Linssireseptit ovat myös monesti jotenkin tosi lähestyttäviä, suosittelen kokeilemaan esim tätä Chocochilin linssikeittoa.

Älä huoli hivenaineista (heti)

Pelottaako kasvissyönnissä ajatus, ettei lapset saisi tarpeeksi tarvitsemaansa? Kokemukseni mukaan kasvisruokaa pohtiva miettii ravitsemusta jo muutenkin aika paljon ja paletti on monipuolinen. Anna palaa vain äläkä laske vitamiineja tai proteiinin määriä – ehdit kyllä vielä syventää osaamista jos haluat sitten kun makuaistit tottuu.

Monesti perheen tärkeimmät hivenainekoneet eli lapset syövät joka tapauksessa päivisin kotona tai päiväkodissa sekaruokaa – se riittää! Ymmärtääkseni (täysin lähteetön mutu tässä näin, korjatkaa jos menee metsään!) ihmiselle olisi itse asiassa joka tapauksessa terveellistä syödä huomattavasti vähemmän lihaa kuin mitä juuri nyt syömme. Mieluummin pari kertaa viikossa kuin joka päivä.

Tässä on minusta yksi hyvä lisäsyy syödä kotona kasvispainotteisesti.

Pinaattilettukin on kasvisruokaa: älä unohda eineksiä!

Kyllä vain, helpolla saa tässäkin päästä! Vetele kuule eineksiä vaan huolella, sieltä löytyy aivan tosi hyviä ruokia!

 

Toivottavasti näistä oli iloa, lisää saa vinkata! Tässä jutussa vielä iso listaus ruokia, jotka meillä alkoivat maistua ekana, ja täällä muiden hyväksi kokemia (kasvis)ruokia koko perheelle.

Lisää aiheesta: 

7 Kommentit

  • Nirsoilija

    Kuulostaa hyvältä. Ois kiva kokeilla enemmän kasvisruokia sekasyöjäperheessä. Meidän kasvisruuat on tällä hetkellä kasvissosekeitto ja nuo pinaattiletut. Oon ite vaan niin nirso, et tuntuu vaikeeta kokeilla. En tykkää mistään pavuista, soijaa en voi paljon syödä ja lihankorvikkeetkaan ei oikeen nappaa. Ehkä voisin aloittaa vaan jättämällä joltain aterialta lihan pois. Tehdä vaikka kasvisgratiinia, perunaa ja kastiketta.

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Joo just noin, kokeile vaikka sitä graniitia! onhan se heti yksi liharuoka vähemmän 🙂

  • Mervi

    Hei,
    kiitos hyvästä postauksesta! Kerrotko vielä mitä nuo kasvisnakit jotka ” maistuvat ja tuntuvat lihalta” mahdollisesti ovat? Itse oon kissojen ja koirien avulla yrittänyt löytää siedettäviä kasvisnakkeja/-makkaroita.

  • Erilli

    Olette onnistuneet hienosti!

    Monasti ihmiset vierastavat noita lihattomia liharuokia, mutta voin kertoa, että minä ja moni muu tuntemani pitkän linjan kasvissyöjä on niistä ihan vaan vilpittömän innoissaan. Etenkin pakastealtaasta löytyy nykyään niin mahtavia kanapalan, -fileen, lihapullan ja hampurilaispihvin korvikkeita, että syötämme sujuvasti lähipiirin sekasyöjille. Nykyään valikoima on missä tahansa suomalaisessa isossa ruokamarketissa aivan älyttömän laaja kun vertaa vaikka kymmenen vuoden takaiseen. Kuriositeetteina mainittakoon esim. Vegan Delin kasvisleikkeet ja kasvis”maksamakkara”, joista jälkimmäinen on minusta jopa parempaa kuin aito!

    Toinen aihe on proteiini. Lihaa syödään länsimaissa nykyään aivan liikaa, mutta monen kasvissyöjän ruokavalio on kyllä toisaalta liian vähäproteiininen. Joka aterialla ei meilläkään ole selkeätä kasvisproteiinin lähdettä, mutta kyllä yli 50% viikon lämpimistä aterioista sellainen on meille aikuisille ainakin tarpeen. En kuitenkaan ole mikään hivenaine-ekspertti, satunpa vaan melko selvästi tuntemaan, mitä keho kaipaa.

    Siitä pääsenkin kolmanteen, josta juuri olisi Hesarissakin artikkeli: ihminen, lapsikin (tai ehkä eritoten lapsi, jonka suolistoflooraa ei ole vuosikymmenten prosessoidulla ruoalla vielä vinksautettu) tuntee, mitä tarvitsee. Terveellisestä kattauksesta erilaisia hiilihydraatin, kuidun, vitamiinien ja proteiinin lähteitä ihmiseläin osaa luontaisesti tyydyttää nälkänsä siten, että ravintosisältö muodostuu sopivaksi. Se tunne, että on pakko saaada maksalaatikkoa tai sitrushedelmiä, on siis luultavasti ihan aito hivenainepuutos. Tämä mekanismi toki ei sitten sipsien, karkkien ja muiden yliprosessoitujen ruokien äärellä toimikaan, minkä vuoksi joku aina kommentoi, että ”minä en kyllä voi syödä sitä, mitä haluan”. Mutta niitäkin silti mahtuu mukaan, ja pidän itse johtotähtenäni 80% terveellisyyttä ruokavaliossa. Muistan myös jonkun vanhan tutkimuksen, jossa karkinsyönti ei aiheuttanut lapsille terveys- ja paino-ongelmia, kun karkkia sai ainoastaan kunnon ruoan lisäksi aterian jälkeen. Toimii myös aikuisilla. 🙂

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Ooo onpa mielenkiintoista! Tunnistan ton ehkä kyllä itsessäni myös! Paitsi sitä karkkia tarvitsen aina haha!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.