Tämän päivän kuvaa kuvastaa kyllä otsikko aika hyvin. Koska kuva on kyllä karseinta p***aa, mitä minun kamerastani on hetkeen tullut. Suurin osa päivän VMP tapahtumista on kuitenkin ollut mahdottomia kuvata, joten tässä se tulee se yksi huono kuva.
Valekuva 10: VMP
Aamulla oli maito loppu. Korjaan: kahvimaito oli loppu. Tuossa ne talouden viimeiset maidot majailee, pois huuhdeltuina ja kuivuneina. Se jos jokin on sellainen VMP. Kahden maitoallergisen imettänyt äiti on ansainnut loppuelämäkseen maidot kahvin päälle.
Ja sitten niitä päivän muita VMP -hetkiä epävisuaalisine kuvauksineen:
- Kakkonen käveli tarhan käytävällä seinää päin. On se lahjakas.
- Samaan aikaan Ykkönen alkoi valittaa (ja itkeä) kurkkukipua, ja halusi tietysti (myös) syliin
- Siinä vaiheessa oli vielä neljä kerrosta käveltävänä
- Kolmannen jälkeen aloin pohtia, muistinko laittaa aamulla dödöä
- Minulla oli päällä uravaatteet, lapsilla kuravaatteet. Meistä kukaan ei selvinnyt puhtaana.
- Yksi myyntipalaveri peruuntui, eli likasin ne uravaatteet turhaan.
- Ykkönen kertoi tarhan pihalla sitä hakiessani, että se oli jätetty yksin yläkertaan kun muut lähti välipalalle. Se ei valehdellut.
Viimeinen kohta on aika hurja, ja aika kurja. Mutta en aio soittaa iltapäivälehdistöön (”lapsia unohdellaan yksin – ovatko ryhmäkoot karanneet käsistä?”), enkä edes päiväkodin johtajalle. Sen sijaan toivon, että poikkeuksellisesti ylös kannetulla välipalalla ja muutamalla halilla lepytetty lapsi ei näe asiasta painajaisia ja että se mokan tehnyt sijaishoitajaparka ei lopeta koko hyvin alkanutta hoitajauraansa tämän yhden tapauksen takia.
Okei, ehkä minä ihan vähän myös toivon että Ykkönen olisi välillä vähän suulaampi. Ettei sitä unohdettaisi yksinään hiljaa kotileikkejä leikkimään.