Hyvää päivää puutarhahommista! Ollaan tänään taas hengattu pihalla ja mietitty, mitä kaikkea siellä tässä kesän aikana tullaan tekemään. Vähän ehdin lapioidakin ennen kuin migreeni iski, joten jatkan tavallaan pihahommia täältä sisältä kertomalla teille mitä kaikkea täällä on!
ps. Instan puolelle tein pienen videon aiheesta tänään!
Talo valmistui seitsemän vuotta sitten ja aika heti tehtiin yhdessä puutarhasuunnittelija Malinin kanssa alapiha valmiiksi: sinne syntyi iso istutusalue, johon tuli kaksi isoa kirsikkapuuta ja niiden alle Malinin toimesta täyteen erilaisia maanpeittokasveja, pensaita ja perennoja.
Silloin mun toive oli että ei keltaisia kukkia, siihen rajoittui mun osaaminen. Nykyään osaan jo sanan perenna.
Sen seitsemän vuotta alapiha on ollut aivan upea! Kukintaa on ollut tasaisesti läpi kesän ja juuri mitään ei ole tarvinnut tehdä. Rikkaruohoja on tullut harvakseltaan ja vasta yksi merkittävä menetys ollaan koettu kun neljä tai viisikin talvea kestänyt Japaninvaahtera luovutti. Samoin ihan terassin laidalta on kuollut joku perenna, mutta ei olla vieläkään korvattu sitä millään hahah.
Tulppaaneja ollaan isketty maahan lisää ja niitä tuleekin upeasti joka vuosi.
Kirsikkapuut (koristekirsikka) ovat kasvaneet ihan mielettömästi ja tehneet parina kesänä myös hienon hanamin, tämä vuosi taitaa olla ihan ennätysupea. Muuten Malinin jäljiltä ollaan lähinnä tehty kiviä kasaamalla muutama istutusalue lisää ja haaveiltu takapihan kunnostamisesta.
Meidän pihahan on siis ihana, mutta aivan katastrofi pienten lasten kanssa. Siellä on paljon moukuraisia kiviä ja kallioita, portaita, jyrkkiä nousuja ja isoja tiputuksia ja sitten tietysti autotie aika lähellä. Ei tosiaan ajateltu asuttavamme tätä upeinta villirinnettä pienten vauvojen kanssa😄
Mutta nyt kun lapsista viimeinen on kolme, ollaan voiton puolella. Hän osaa tosi näppärästi kävellä kaikki portaat ja muut ja ymmärtää rajatkin hyvin. Voidaan siis tehdä kaikenlaisia huoltotöitä.
Tähän asti olin ajatellut, että meidän piha on niin kiva kun ei tarvitse tehdä mitään siellä, mutta se olikin näemmä niin, että ei vaan tehty mitään, lol. Tänä vuonna ollaan sitten otettu vähän kiinni. Laiska töitään luettelee joten totta kai teen niin!
Ollaan pesty kaikki terassit vuokralaitteella, ja talon seinien helmat naapurin painepesurilla. Pyyhittiin ja koottiin terassikalusteet ja ostettiin niihin puuttuva sohvapöytä. Hommattiin myös pienet tuolit etupihalle, jossa tähän asti on istuttu kivillä ja trampan alustalla. Ollaan leikattu ylikasvaneita kasveja, poistettu edellisen vuoden kuihtuneet (tätä ei kyl oikeasti tarvitse eikä edes kannata tehdä mutta nyt se oli ihan mieluisaa!).
Kadun varteen upotettiin mukulakiviä koristeeksi, grilli on pesty, väärissä paikassa kasvaneet ja ei yhtään marjaa tuottavat villivadelmat revitty pois ja niiden kasvupaikalle on alettu siirtää vanhat viljelylaatikot toiselta puolen pihaa.
Terassin laajennuksen aitaa on jatkettu (Kakkonen on jo niin iso, että voi oikeasti rakentaa Insinöörin kanssa!) ja markiisit sekä ulkopuoliset screenverhot on tilattu. SIIS VIHDOIN. Myös sähkäri on tulossa korjaamaan rikkoutuneita valaisimia, ja jossain kohtaa vedetään takapihalle oma vesipiste kellarista ulos.
Tilattiin myös tosi hyvä pyöräteline, sekin on odotellut kolmisen vuotta toteutumistaan.
Niin iso näistä on sellaisia hommia, joita on oikeasti vuosia mietitty ja nyt moni niistä on nytkähtänyt eteenpäin muutamassa päivässä. Paljon on vielä hommaa edessä ja rahaa upotettavana, mutta ihanaa miten tämä nyt edistyy ja saadaan takapihaakin sellaiseen kuntoon, että siellä voi oikeasti oleskella.
Haaveissa ja ehkä jopa suunnitelmissa on vielä:
- ilmatäytteinen ulkoporeamme saunan eteen
- takapihalle uutta terassia vanhojen viljelylaatikoiden tilalle
- ja sen päälle ehkä joskus jokin viherhuone ja sen oheen puuvaja / ulkovarasto
- uusia säilytyskalusteita tarvitaan pari, aurinkovarjo on rikki, terassin istututuslaatikkoon tarvitaan tuki kärhöille, terassin alla olevalle kiviröykkiölle pitää tehdä jotain, talon sivulla oleva kävelypolku siistiä ja jotenkin laittaa ruotuun, rhodon elämä pitää varmistaa ja ehkä hankkia toinenkin, keksiä jotain taas kerran kuolleen niityn tilalle, tsekata miten mustikat voi…
- ja varmaan jossain kohtaa alkaa sitten taas joku kasvishow, rikkaruohot… eli kaikki kiva on vielä edessä!
Mut nyt ensin ihastellaan tätä mieletöntä hanamia ja sitä faktaa, että voidaan hengata koko perhe ulkona vaikka tunti tai kaksi, eikä kukaan ole jatkuvassa kuolemanvaarassa.
