Hyvää huomenta rakas Kakkonen, täytät tänään viisi! Ihan älytöntä, en ymmärrä miten mun pieni vauva voi muka olla viisivuotias. Vastahan synnyit siinä kahden oksennuksen keskellä.
Siinä nyt sitten olet, touhukas ja itse lukeva pieni mies. Päässä niin paksu ja kihara tukka että neuvolan hoitaja joutui kaksi kertaa mittaamaan pään ympäryksen ja sai silti vähän korkean luvun.
Olet tomera paketti pulppuavaa, hersyilevää, puheliasta iloa. Puhut kaikille jotka kuuntelee (vähän myös niille jotka ei kuuntele) ja kerrot kaikki parhaat juttusi pienen hymyn toivossa. Olet showmies joka rakastaa toisten saamista hyvälle tuulelle.
Neuvolassakin oli kuulemma parasta se että sai viedä siskolle yllätyksenä oman tarran. Liikkis.
Sulla on taskut täynnä hassuja jekkuja ja omia sanontoja. Toissapäivänä on ylieilen ja asiat on helppoja kuin nakki. Tykkäät edelleen Robinista, mutta myös kaikki muut musatyypit on siistejä. Musa ylipäänsä on edelleen parasta! Rytmi vie sut aina mukanaan, oli kyseessä sitten muskari, Mikael Gabriel, nollasatasata tai joululaulut keskellä maaliskuuta. Tunnistat biisit jo ekasta tahdista ja laulat ihan oikeilla sanoilla ai äm di ontti aija (I am the bonfire, jos muut ei tajunnu).
Ikkunalauta ja sohva ovat edelleen sun esiintymislavaa vaikka kuinka kiellettäisiin.
 |
| Syliin pääsee esimerkiksi teeskentelemällä nukkuvaa. |
 |
| Pehmolelut. Edelleen best. |
Osaat nykyään myös keskittyä tarkkaan vaikeisiin tehtäviin. Olen vieläkin aika shokissa että kokosit noin vain ohjeita seuraten koko ison autoradan, johon mulla meni vain hermot.
Neuvolan täti kysyi, miten vuosi on mennyt ja minä vain hymyilin hölmösti. Se on mennyt tosi hyvin. Olet täynnä rakkautta ja suuria tunteita. Kerrot meille tasaisen usein kuinka paljon rakastat ja olet joka ilta vielä lopuksi kolme minuuttia sylissä. Se on meidän yhteinen juttu.
Jos sinua sattuu (niin kuin aika usein sattuu kun huoletta heilutellen elämän läpi kulkee) huuto on aivan tajuttoman kova. Tälläkin viikolla kuulin palosireenisi toiselle puolelle Taitoliikuntakeskusta. Olit saanut siskolta vahingossa vähän monoa ja tuli vähän vertakin nenästä. Mutta kuten kaikki lungit tyypit, itkit hetken (k o v a a) ja sitten jo täysillä naurettiin.
Olet pääsääntöisesti niin älyttömän iisi ja lungi tyyppi että toivon jatkuvasti ettet enää kasvaisi. Olet helppo kuin nakki.
No täytyy myöntää että joskus olet vähän vähemmän helppo, vähän vähemmän nakki. Ennemmin sellainen äyriäinen, jota pitää työstää aika kauan ennen kuin saa herkun suuhun ja siltikin saattaa saada sen kakkaputken sivumakuna. Ei nyt puhuta siitä vaatteiden pukemisesta, mutta menisikö se vaikka tänään vähän helpommin? Tiedän kyllä että osaat!
Onnea juhlapäivääsi ihana mini-Robin, olet meille tosi rakas ja tärkeä, ihan paras pieni mies mitä maailmassa on.